Voisitko elää kokonaan miehen tuloilla?
Ei mitään omia tuloja tai yhteiskunnan tukia.
Kuulostaa kauhealta, mutta kysynpä kuitenkin.
Kommentit (46)
Olemme korkeakoulutettuja molemmat mutta mieheni tienaa enemmän. Lapsia on 3 ja jonkin aikaa olen hoitanut kaikkia kotona - tämä on valitettavasti vaikeuttanut työelämässä etenemistäni. Meillä on yhteinen pankkitili mieheni nimissä ja se sopii minulle oikein hyvin. En ole mikään tuhlari ja kaikki vaatteenikin ostan second hand. Joskus tosin kaipaan "omaa elämää" , en tiedä miten, missä tai milloin. Toivossa on hyvä elää.
Elän miehen tuloilla 80% tälläkin hetkellä, joten eipä tuo ole ongelma minulle. En ole tuhlaavaa sorttia, joten eipä tuota rahaa nyt älyttömästi edes kulu.
Miehellekin tilanne on ok.
Voisin ja elänkin. Tapasimme tulottomina opiskelijoina ja kaikki on alusta asti ollut yhteistä. Mies pääsi urallaan nopeasti eteenpäin mutta se vaati vuosia kovaa työtä kellon ympäri. Olisi jäänyt lapset hankimatta, jos minäkin olisin tehnyt uraa. Jäin siis vuosiksi kotiin, jotta perhe-elämä olisi mahdollisimman stabiilia. Nautin siitä ja raha ei ole koskaan ollut riidan aihe. Kuten ei mikään mukaan. Nyt ollaan miljonäärejä ja perhe ja parisuhde voi hyvin. Ollaan onnellisia 😊
Elämme vain miehen tuloilla, ja hyvin ovat rahat riittäneet kaikkeen tarpeelliseen, eikä ikinä ole tarvinnut rahasta riidellä. Rahan käyttäjinä olemme hyvin samanlaisia, tarkkoja ja säästäväisiä, mutta yhteisiin juttuihin käytämme estoitta. Matkat, autot, kulutustavarat, kodin ja lomakodin jutut, ruoka jne., joissa ei tarpeen tullessa säästellä, mutta henkilökohtiset kulumme ovat aika pienet. Kummallakaan ei mene rahaa juuri mihinkään yhteisten juttujen lisäksi. Vaatteet ja kengät ostamme aina alennusmyynneistä, ja hyvin harvoin. Säästäväisinä olemme saaneet säästöjäkin karttumaan kiitettävästi pahan päivän varalle. Meillä on aina keskusteltu raha-asioista, ja on yhdessä päätetty säästötavoitteista ja kulutuksesta.
En tiedä voinko vastata sillä olen elänyt mieheni rahoilla, tosin lapsilisät tulivat minun tilille. Mies tienaa nytkin tuplana sen mitä minä joten edelleen elän osittain miehen rahoilla. Meillä tulot on yhteiset.
Saisin elämältä enemmän kotiäitinä, kuin uraohjuksena. Ura ei ole koskaan kiinnostanut, koska en sovellu mihinkään, kotiäitinä ollessa koulutus ehtisi vanhentua, ja omien lasten kasvatus on naisen tärkein työ. Mies saa kuitenkin helpommin töitä ja paremman palkan (yleensä miesvaltaiset alat ovat korkeammin palkattuja, ja siksi roolit näin päin), ja vaikka saisin töitä, veisin vain työpaikan joltain, joka tarvisisi sitä enemmän. Eipä tarvitsisi miettiä hoitopaikkaa/tarhaa ja sieltä kulkeutuvia tauteja. Mieluummin siis kasvattaisin lapset miehen tuloilla, ja ottaisin "riskin" joutua sossutukien varaan tai pätkätöihin/hanttitöihin, kuin tekisin "turhaa" työtä kotitöiden lisäksi, tai jakaisin kotitöitä miehelle, mikä vain johtaisi uupumukseen ym. lieveilmiöihin. Olen hirveä pihtari. Vaikeasti vammaiset lapset abortoisin.