Lue keskustelun säännöt.
Hävittäjähankinnassa yllätyskäänne: Suomi saattaa ostaa nykyistä enemmän taistelukoneita - hallitus asetti hintakatoksi 10 miljardia euroa
09.10.2019 |
Kommentit (53)
Mä synnytin just viime vuonna vauvan ja todellakin haluan Suomelle uudet hävittäjät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oishan se katkeraa kalkkia kokkareille ja persuille jos hävittäjiä hankittaisiinkin enemmän. Tekisivätköhän ne välikysymyksen sitten tuostakin?
Ai miksi? Tottakai ne on tyytyväisiä jos toimitaan niin kuin ne itse toimisi
Vierailija kirjoitti:
Ruotsin ilmavoimat myös uudistuvat:
https://yle.fi/uutiset/3-10644261Voi vaan kysyä mihin Ruotsi tarvitsee 120 hävittäjää, vaikka Ruotsin omat maavoimat ovat kooltaan lilliputtivaltion luokkaa. Sodanajan vahvuus 50 000 miestä (20 000 aktiivi), jota voidaan verrata Viron 60 000 (6000 aktiivi) mieheen.
No minäpä kerron: Ruotsin ilmavoimat on tarkoitettu Nato-operaatioiden tukemiseen, esim. Jäämerellä /Itämerellä/ Baltiassa. Sodankäyntiä Ruotsin rajojen ulkopuolella. Samalla tavalla on suunniteltu Suomen ilmavoimien kanssa: Nato-operaatioiden tukemiseen.
Just
Vuonna 2016 ilmavoimien silloinen komentaja Kim Jäämeri kuvaili sitä, miten suomalaiset olivat olleet 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Pohjolan ja Itämeren ilmatilassa ”kukkulan kuninkaita”. Millään alueen maalla ei ollut ilmataistelukykyä, jolla Hornetit olisi pystynyt haastamaan Suomen ilmatilassa.
Jäämeri oli aikanaan itse lentämässä ensimmäisiä Hornet-hävittäjiä Yhdysvalloista Suomeen.
Ääneen sitä ei tietenkään sanota, mutta hankittavien hävittäjien suorituskykyä verrataan vain ja ainoastaan Venäjän ilmavoimien suorituskykyyn. Suomen tavoitteena on hankkia ennaltaehkäisevä ilma-asepelote, joka on suhteellisesti yhtä vahva kuin 2000-luvun alussa.
Siksi hankkeen ohjelmajohtaja Lauri Puranen väläyttää blogissaan mahdollisuutta hankkia yli 64 hävittäjää.
– Mikäli hintakaton puitteissa pysyminen tai täysimääräisen suorituskyvyn saavuttaminen sitä edellyttää tai jopa mahdollistaa, voi tarjoaja siis tarjota 64:stä poikkeavaa konemäärää. Suorituskyvyn täysimääräisen korvaamisen perusteet eivät kuitenkaan muutu tarkennetun tarjouspyynnön myötä. Hävittäjien lukumäärällä ja niiden kyvykkyydellä eli selviytymiskyvyllä ja kyvyllä tuottaa tappioita on molemmilla merkittävä vaikutus kriisien ennaltaehkäisykykyyn ja Suomen puolustusjärjestelmän uskottavuuteen ja suorituskykyyn. Laadulla ei voi korvata määrää eikä määrällä laatua, vaan molempia tarvitaan uskottavuuden saavuttamiseksi, Puranen kirjoittaa.
Kymmenen miljardin avoin hintakatto tekee hävittäjähankinnasta entistäkin mielenkiintoisemman. Sekin saattaa painaa valinnassa, miten tehokkailla risteilyohjuksilla valmistajat pystyvät koneensa aseistamaan. Tuhovoimaiset risteilyohjukset muodostavat keskeisen osan Suomen suojakseen tarvitsemasta ennaltaehkäisevästä pelotteesta.
Periaatteessa jokin valmistaja voi tarjota Suomelle alle 64:ää konetta, mutta se on epätodennäköistä.
Gripenin kohtalonhetki talvella
Puranen arvioi, että yksikään valmistaja ei ole putoamassa pelistä pois.
– Näköpiirissäni ei ole ennusmerkkejä, joiden perusteella joku tarjoaja jättäisi pelin kesken tässä vaiheessa. Vahvistus tähän saadaan, kun valmistajat tuovat koneensa tammi-helmikuun aikana järjestettävään HX Challenge -testaus- ja todentamistapahtumaan, ohjelmajohtaja kirjoittaa.
Viimeistään talvella esimerkiksi Jas Gripenin on oltava täydessä testauskunnossa. Sveitsin hävittäjävalinnasta ruotsalaiskone putosi pois järjestelmän keskeneräisyyden vuoksi.
Tarkennettujen tarjouspyyntöjen ja koneiden testauksen jälkeen avautuu HX-hankkeen laskeutumiskiitorata.
– Lopullinen ja sitova tarjouspyyntö lähtee ensi vuoden syksyllä, ja varsinainen valinta eri konetyyppien välillä tehdään vuonna 2021, puolustusministeri Kaikkonen kertoo.
Kaikkonen odottaa mielenkiinnolla vastauksia tarkennettuihin tarjouksiin.
– Henkilökohtaisesti en usko, että se kovin paljoa ainakaan nousisi, Kaikkonen puntaroi hävittäjien määrää.
Hävittäjien lisäksi Suomi tarvitsee sukellusveneitä ja muutaman ydinohjuksen. Niin brutaalilta kuin kuulostaakin, niin oma ydinase on paras pelote muita valtioita kohtaan.
Hävittäjilläkin on tietty elinkaari, joten niitäkin on pakko uudistaa. Ja niitä on oltava tarpeellinen määrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä synnytin just viime vuonna vauvan ja todellakin haluan Suomelle uudet hävittäjät.
No olipa peruste tuokin- Suomen uhatuksi kokemiselle...
59thFS Aviation2 kuukautta sitten
From a retired USAF Crew Chief, let me say that's by far the best F-18 demo ever. Period. Props to the Finnish Air Force for being willing to push the aircraft. Well done.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
'Pikku Ironisti' kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä synnytin just viime vuonna vauvan ja todellakin haluan Suomelle uudet hävittäjät.
No olipa peruste tuokin- Suomen uhatuksi kokemiselle...
Eihän ollut. Te pikku pioneerit ette oikein ymmärrä, mikä Suomessa on puolustusvoimien tehtävä ja olemassaolon syys ensi sijassa. Se on se, että uhkaa ei koskaan syntyisikään. Ennaltaehkäisy. Olisi liian myöhäistä reagoida alkamalla rakentaa tyhjästä armeijaa silloin kun akuutti uhka on jo olemassa.
Rinteen hallituksen ensimmäinen järjen pilkahdus. Ehkä siitä ei tulekaan Sippilän hallitusta huonompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järjetöntä laittaa niin paljon rahaa yhteen aselajiin. Niillä ei kuitenkaan voida torjua esim. ohjuksia. Venäjä voisi tuhota esim. Suomen sähköverkon muutamassa minuutissa ja joutuisimme antautumaan muutaman päivän päästä kun juuri mikään ei toimisi.
Tästä hankintahinnasta pitää olla 30 % teollista yhteistyötä. Ehkä te nyt ymmärrätte miksi etenkin demarit tukevat tätä korkeampaa hintalappua.
Ja tähän hintaan sisältyy sitten melko paljon muutakin kuin pelkät koneet. Siitä syystä on niin tärkeää seurata mitä koneita muut Euroopan maat hankkivat. Kuten esim. Norja ja Tanska ja Baltian maat ja Hollanti.
Paneutukaa hieman asiaan, tämä ei ole niin yksinkertaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Järjetöntä laittaa niin paljon rahaa yhteen aselajiin. Niillä ei kuitenkaan voida torjua esim. ohjuksia. Venäjä voisi tuhota esim. Suomen sähköverkon muutamassa minuutissa ja joutuisimme antautumaan muutaman päivän päästä kun juuri mikään ei toimisi.
Pietarin trollien propagandaa.
Venäjä tuskin voi tuhota Suomen sähköverkkoa edes kuukaudessa. Jostain paikallisesti ja alueellisesti kyllä pitkäksi aikaa tai kenties lamauttaa hetkeksi suuresta osasta maata. Ei koko maasta pitkäksi aikaa mitenkään.
Ohjuksia ei tosiaan voi torjua millään. Se ei tietenkään ole syy jättää torjumatta kaikki sellainen, mikä voidaan torjua. Pelkin ohjuksin ei mitään sotaa voiteta.
Suomessa toimii kaikki tarpeellinen vaikka sähkökatkoja tulisikin. Esimerkkksi armeija ei mitenkään riipu sähköverkosta, joten se kykenisi puolustamaan ihan täysillä edelleen vaikka pakastimet asunnoissa sulaisivatkin.
Miksi NATO haluaisi hyökkäillä?