Lue keskustelun säännöt.
Miksi 80-luvulla duunari-isä pystyi yksi elättämään perheen, maksamaan auton ja omakotitalon?
Markka-ajan hyvinvointi
09.10.2019 |
Markka-aikana (80-luvulla) oli ihan normaalia, että perheen äiti oli lasten kanssa kotona ja vain isä kävi töissä.
Silti duunarikin pystyi silloin yksin elättämään perheensä, maksamaan omakotitalon ja auton. Työttömyyttä ei silloin juuri tunnettu.
Nyt euroaikana monissa perheissä molemmat vanhemmat käyvät töissä, asutaan betoniyksiössä ilman autoa ja iltaisin seistään leipäjonossa. Verotus ja maksut nousevat vuosi vuodelta. Silti yhteiskunnan rahat on loppu ja ihmisetkin jo velkaantuvat.
Kommentit (1271)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni ajaa teslalla, meillä oli käytettynä ostettu Lada, vuokra-asunto, mustavalkotelkku
Lapsilla nyt pääkaupunkiseudulla omistusasunnot.
Ei niistä 20 hehtaarin tiloista 4-10 lapselle lahjoituksia piisannut.
80-luvullakin oli rikkaita. Joku liioittelee suuresti duunarien tuloja ja muka kotiäitejä.
Ymmärtämättä kuin yleistyksensä omista lähtökohdistaan.
"Ei niistä 20 hehtaarin tiloista 4-10 lapselle lahjoituksia piisannut."
Suhteellista. Toki ei mikään rahasampo olleet
Oma kokemukseni on että aika monelle niistä pilkottiin esim okt tontit joihin sitten sisarukset rakensivat tai pistivät omansa myyntiin. Pikkurahalla. Kun se pientila ei enää millään tasolla pyörinyt ja mummut/paapat oli jo eläkeiässä. Ei niillä nyt kukaan rikastumaan päässyt, mutta onhan se nyt aika iso apu vrs. jos miettii mitä maksaa nykyisin monen perheen tavoittelema +100m2 neliön alle 20v okt pk- seudulla.
Eli tyydyttiin / tavoiteltiin usein aika erilaisiin asioita.
Kun lapset oli etelän kaupungeissa töissä, kuka missäkin, niin jonnekin vaikka kainuun metsiin rakentaneet omakotitalot? Et nyt ainakaan ole suurten ikäluokkien elämän tasalla.
Osa rakensi, osa möi. Niin kuin kirjoitin. Ja ne jotka rakensi käytti hartiapankkia paljon ja teki vähän sinnepäin ja säästi.
Asuu siellä kainuun metsissäkin niitä jotka olivat vaikka tehtaalla töissä silloin 80 luvulla.
Ja kaikki pientilat eivät olleet kainuun metsissä. Vaan esim 50km säteellä isosta kylästä. Jonne mentiin sitten tarvittaessa autolla töihin.
Sovitaan, pientilojen jälkeläiset olivat vaurasta väkeä jos se sinua helpottaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Neljä lasta, kullekin 5 ha perintönä. Kotiseudullani on metsähahtaarin hinta nyt noin 5000 euroa, kallioista maastoa ja soisia lehtometsiä. Tietysti hyväpuustoiset metsät kalliimpia.
Onhan se rahaa 20 000 euroakin.
Tallaista siis tarkoitin. Ja monesti noi tilat jaettiin siis jo ennen kuin aika jätti vanhasta polvesta.
Jolloin sisarusparvella saattoi olla se 5ha rämettä ja närettä takataskussa, jolla kuitenkin oli jonkinlainen rahallinen arvo.
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat kummatkin olleet duunareita ja kyllä äidinkin piti töissä käydä. Auto oli vanha lada ja vuokralla asuttiin rivarissa. Kai tuohonkin aikaan palkoissa sitten oli eroja? Äiti oli ompelija tehtaassa ja isä metallimies.
Hatunnosto!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neljä lasta, kullekin 5 ha perintönä. Kotiseudullani on metsähahtaarin hinta nyt noin 5000 euroa, kallioista maastoa ja soisia lehtometsiä. Tietysti hyväpuustoiset metsät kalliimpia.
Onhan se rahaa 20 000 euroakin.
Tallaista siis tarkoitin. Ja monesti noi tilat jaettiin siis jo ennen kuin aika jätti vanhasta polvesta.
Jolloin sisarusparvella saattoi olla se 5ha rämettä ja närettä takataskussa, jolla kuitenkin oli jonkinlainen rahallinen arvo.
Niin että vanhukset antoi ainoan omaisuutensa pois ja rupesivat elämään kansaneläkkeellä kirkonkylän vanhustentalossa? Ei tuon ajan pienviljelijöillä ollut kuin kansaneläke. Ja kuusankosken paperitehtaalla kolmivuoroa tekevä poika oli varakas mies kun 5 ha suota kainuun korvessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni ajaa teslalla, meillä oli käytettynä ostettu Lada, vuokra-asunto, mustavalkotelkku
Lapsilla nyt pääkaupunkiseudulla omistusasunnot.
Ei niistä 20 hehtaarin tiloista 4-10 lapselle lahjoituksia piisannut.
80-luvullakin oli rikkaita. Joku liioittelee suuresti duunarien tuloja ja muka kotiäitejä.
Ymmärtämättä kuin yleistyksensä omista lähtökohdistaan.
"Ei niistä 20 hehtaarin tiloista 4-10 lapselle lahjoituksia piisannut."
Suhteellista. Toki ei mikään rahasampo olleet
Oma kokemukseni on että aika monelle niistä pilkottiin esim okt tontit joihin sitten sisarukset rakensivat tai pistivät omansa myyntiin. Pikkurahalla. Kun se pientila ei enää millään tasolla pyörinyt ja mummut/paapat oli jo eläkeiässä. Ei niillä nyt kukaan rikastumaan päässyt, mutta onhan se nyt aika iso apu vrs. jos miettii mitä maksaa nykyisin monen perheen tavoittelema +100m2 neliön alle 20v okt pk- seudulla.
Eli tyydyttiin / tavoiteltiin usein aika erilaisiin asioita.
Kun lapset oli etelän kaupungeissa töissä, kuka missäkin, niin jonnekin vaikka kainuun metsiin rakentaneet omakotitalot? Et nyt ainakaan ole suurten ikäluokkien elämän tasalla.
Osa rakensi, osa möi. Niin kuin kirjoitin. Ja ne jotka rakensi käytti hartiapankkia paljon ja teki vähän sinnepäin ja säästi.
Asuu siellä kainuun metsissäkin niitä jotka olivat vaikka tehtaalla töissä silloin 80 luvulla.
Ja kaikki pientilat eivät olleet kainuun metsissä. Vaan esim 50km säteellä isosta kylästä. Jonne mentiin sitten tarvittaessa autolla töihin.
Sovitaan, pientilojen jälkeläiset olivat vaurasta väkeä jos se sinua helpottaa
En väittänyt niin. Vaan aloituksessa kysyttiin syitä siihen miksi silloin PÄRJÄTTIIN Ja nimenomaan Pärjättiin. Puitteet oli ihan eri.
Ja jos miettii mitä sitten jäi jäljelle siitä, että joku rakensi kasarilla talon kainuuseen. Ja myi ympäriltä metsälänttinsä.... 0,5ha tonttilla oleva alkuperäiskuntoinen okt vaikka Pankajärvellä ei ole enää ihan sama juttu kuin oli silloin kun se läntti jollekkin päätyi. Silloin siellä joku pystyi säällisesti asumaan ja eläntonsakin jostain kaivamaan. Vaikka Lieksasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elintaso oli tuolloin todella paljon alempi. Kaupassa olinjuustoa kahta lajia. Emmental ja kermajuusto. Telkkareita oli yksi tietokoneita harvoilla. Ulkomailla käytiin todella harvoin ja Suomessa matkatessa yövyttiin sukulaisissa...
Ja kyllä suurimmassa osassa talouksia molemmat vanhemmat olivat töissä.
Kasarilla meillä oli kolmekin televisioo. MIssä ajassa oikein elät? elintaso oli varmasti parempi kuin nyt eikä elintasoa mitata juustovalikoimalla.
Pankki oli joka kaupunginosassa, lääkäriin pääsi heti jne jne
Rikkailla on aina ollut kaikki hyvin suhdanteista riippumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neljä lasta, kullekin 5 ha perintönä. Kotiseudullani on metsähahtaarin hinta nyt noin 5000 euroa, kallioista maastoa ja soisia lehtometsiä. Tietysti hyväpuustoiset metsät kalliimpia.
Onhan se rahaa 20 000 euroakin.
Tallaista siis tarkoitin. Ja monesti noi tilat jaettiin siis jo ennen kuin aika jätti vanhasta polvesta.
Jolloin sisarusparvella saattoi olla se 5ha rämettä ja närettä takataskussa, jolla kuitenkin oli jonkinlainen rahallinen arvo.
Niin että vanhukset antoi ainoan omaisuutensa pois ja rupesivat elämään kansaneläkkeellä kirkonkylän vanhustentalossa? Ei tuon ajan pienviljelijöillä ollut kuin kansaneläke. Ja kuusankosken paperitehtaalla kolmivuoroa tekevä poika oli varakas mies kun 5 ha suota kainuun korvessa?
Kyllä. Näinkin kävi. Mutta se ei poista sitä, että se oli YKSI syy miksi aloituksen kaltainen toiminta oli aikanaan mahdollista.
Aloituksessa paikkansa pitävää on, että kasarilla elettiin kovaa nousukautta ja töitä oli tarjolla. Mutta ei silloinkaan pelkästään miehen palkalla perhettä elätetty ja omakotitaloja osteltu. Jos siis tavallisista duunareista puhutaan. Ehkäpä jossain paperitehtaissa, joissa duunareiden palkat on aina olleet poikkeuksellisen kovat, mutta ei muuten. Kasarilla elintaso oli kuitenkin kaikesta huolimatta alhaisempi kuin nykyään ja nykyisin jopa työttömillä hienommat ja suhteessa isommat kämpät kuin kasarilla duunariperheillä, kun kela maksaa nämä nykyisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni ajaa teslalla, meillä oli käytettynä ostettu Lada, vuokra-asunto, mustavalkotelkku
Lapsilla nyt pääkaupunkiseudulla omistusasunnot.
Ei niistä 20 hehtaarin tiloista 4-10 lapselle lahjoituksia piisannut.
80-luvullakin oli rikkaita. Joku liioittelee suuresti duunarien tuloja ja muka kotiäitejä.
Ymmärtämättä kuin yleistyksensä omista lähtökohdistaan.
"Ei niistä 20 hehtaarin tiloista 4-10 lapselle lahjoituksia piisannut."
Suhteellista. Toki ei mikään rahasampo olleet
Oma kokemukseni on että aika monelle niistä pilkottiin esim okt tontit joihin sitten sisarukset rakensivat tai pistivät omansa myyntiin. Pikkurahalla. Kun se pientila ei enää millään tasolla pyörinyt ja mummut/paapat oli jo eläkeiässä. Ei niillä nyt kukaan rikastumaan päässyt, mutta onhan se nyt aika iso apu vrs. jos miettii mitä maksaa nykyisin monen perheen tavoittelema +100m2 neliön alle 20v okt pk- seudulla.
Eli tyydyttiin / tavoiteltiin usein aika erilaisiin asioita.
Kun lapset oli etelän kaupungeissa töissä, kuka missäkin, niin jonnekin vaikka kainuun metsiin rakentaneet omakotitalot? Et nyt ainakaan ole suurten ikäluokkien elämän tasalla.
Osa rakensi, osa möi. Niin kuin kirjoitin. Ja ne jotka rakensi käytti hartiapankkia paljon ja teki vähän sinnepäin ja säästi.
Asuu siellä kainuun metsissäkin niitä jotka olivat vaikka tehtaalla töissä silloin 80 luvulla.
Ja kaikki pientilat eivät olleet kainuun metsissä. Vaan esim 50km säteellä isosta kylästä. Jonne mentiin sitten tarvittaessa autolla töihin.
Sovitaan, pientilojen jälkeläiset olivat vaurasta väkeä jos se sinua helpottaa
En väittänyt niin. Vaan aloituksessa kysyttiin syitä siihen miksi silloin PÄRJÄTTIIN Ja nimenomaan Pärjättiin. Puitteet oli ihan eri.
Ja jos miettii mitä sitten jäi jäljelle siitä, että joku rakensi kasarilla talon kainuuseen. Ja myi ympäriltä metsälänttinsä.... 0,5ha tonttilla oleva alkuperäiskuntoinen okt vaikka Pankajärvellä ei ole enää ihan sama juttu kuin oli silloin kun se läntti jollekkin päätyi. Silloin siellä joku pystyi säällisesti asumaan ja eläntonsakin jostain kaivamaan. Vaikka Lieksasta.
Noilta seuduin, Kuusamosta, itä/pohjois-suomesta lähti väkeä perheineen paljon etelämpään tehtaisiin ja Ruotsiin. Muistan sen ajan lehdistä, ikkunoihin pantiin lautoja jotta pysyisivät ehjinä ja mökit ja okt-talot tyhjiksi. Toki saa ihannoida tätä maaltamuuttajien suurta määrää vauraana porukkana. Ei se minulta pois ole vaikka tiedänkin tämän nuorten elämän teollisuuskaupungin kimppakämpissä joissa kunkin omaisuus mahtui yhteen kassiin. Niitä 80-luvun perheenisiä sitten.
Osa rakensi, osa möi. Niin kuin kirjoitin. Ja ne jotka rakensi käytti hartiapankkia paljon ja teki vähän sinnepäin ja säästi.
Asuu siellä kainuun metsissäkin niitä jotka olivat vaikka tehtaalla töissä silloin 80 luvulla.
Ja kaikki pientilat eivät olleet kainuun metsissä. Vaan esim 50km säteellä isosta kylästä. Jonne mentiin sitten tarvittaessa autolla töihin.