Miten pääsen masentavasta mielestä :(

Enoni kuoli viime viikolla ja siitä lähtien ollut mieli alakuloinen, vaikka eno erityisen läheinen edes ollut. Oli kummini, mutta aika etäinen. Mielessäni kysyn miksi piti niin käydä, vaikka ei niin vanhakaan ollut. Harmittelen myös, koska enoni asui yksin eikä kukaan häntä ehtinyt siksi auttaa, kun kuoli sairaskohtaukseen. Yksineläjille ikävä juttu tuo. Eniten pelottaa vanhempien menetys, koska aika koko ajan kuluu ja kaikki vanhenevat :(

Eilen illalla valvoin etsien tietoa polttohautauksesta, koska sukulaiset suunnittelevat sitä mahdollisesti enolleni. Etsin myös tietoa Masa Niemen kuolemasta, hänhän tappoi itsensä. En tiedä miksi ajatukset tuohon näyttelijään ristesivät, kai kaikki elämän rajallisuuteen liittyvät pyörivät nyt mielessä. Tiedän, ettei tietysti tee hyvää ruokkia mieltään noilla synkillä aiheilla.

Mutta miten piristyisin tästä? :(