Tarkoittaako että mies on ihastunut jos hän tuijottaa pitkään silmiini?

.....

Up

Painostaa sinua tai sitten ei jaksa olla edes läsnä tilanteessa ja katsoo siksi silmiin, että luulisit hänen kuuntelevan tai välittävän, vaikka henkisesti hän on jo kaukana menossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisessa tilanteessa?

Kasvotusten kun ollaan. Se mitä tilanteessa tapahtuu, pyörii ikäänkuin taustalla, hän katsoo silmiäni.

Ap

Katson niitä ihmisiä silmiin, joiden kanssa olen tekemisissä. Se ei minulla ainakaan tarkoita, että olen ihastunut. Mielestäni se on vain kohteliasta näyttää toiselle tällä tavoin, että huomioin hänet siinä tilanteessa. En tiedä, miten se vaikuttaa siihen ihmiseen, jota katson silmiin, mutta kyllä minä ainakin tiedostan mitä muuallakin tapahtuu. Eli olen tietoinen taustalla tapahtuvista asioista. Pelkkä silmiin katsominen ei siis mielestäni merkitse ihastumista. 

Näin tämän ketjun joskus viikolla ja ajattelin että pitää vastata, sama asia vaivannut hieman eri näkökulmasta.  Vähän näköjään karkasin aiheesta mutta olkoon ainakin saan purettua ajatukset ulos:

Itse (miehenä) olen tietysti katsonut pitkään silmiin kun olen ollut ihastunut. Tai vähintään kiinnostunut, silloin jos ei vielä tunneta paremmin. Silmiin katsominen ja "pitkään tuijottaminen" voi mielestäni olla täysin eri asia, viitaten yllä olevaan kommenttiin.

Mutta eihän tuota tule sen kummemmin siinä tilanteessa ajateltua, että katsotaan pitkään. Nyt kun luin muiden kommentit niin aloin miettimään asiaa enemmän. Omalla kohdallani kun tykästyin henkilöön niin tuntui etten saa silmiä irti hänestä. Mutta tämä vasta, kun tutustuin häneen paremmin ja oltiin enemmän tekemisissä. Aluksi ei ollut yhtään mitään tunteita. Kyllähän sitä jotenkin alitajuisestikin alkaa kiinnittämään ihmiseen huomiota ja myös katsomaan pidempään kun alkaa pitämään häntä kaikin puolin miellyttävänä. Tietysti jollain voi olla jotain muutakin mielessä, kuten täällä on kommentoitu, mutta omien kokemusten perusteella näin. Varmaan jollain on takana jotain mainittua aggressiota/dominanssia, mutta omaan luonteeseen tuo ei kuulu niin tuntuu jotenkin kaukaiselta ajatukselta.

En usko että omalla kohdallani kyseinen henkilö kiinnitti muhunkaan mitään huomiota aluksi, niin en sitten tiedä oliko katsominen niin selvää vai mikä, mutta sittemmin myös hän alkoi katsomaan minua pidempään. Toki oltiin siinä vaiheessa oltu jo enemmän tekemisissä keskenään. Muistan myös jonkun tuijotuskisan hänen kanssaan jonka jälkeen oli hyvin hämmentynyt olo, vasta sen päätyttyä tajusin että oltiin vaan tuijotettu toisiamme pienen hetken.

Joku kirjoitti että boostaa itsetuntoaan ja katsoo että lämpeneekö. Tavallaan ymmärrän tuon koska haluamme positiivista huomiota ja hyväksyntää. Kyllähän se tuntui hyvältä kun huomasi että hän katsoi ja sitä kautta oma ihastumisen tunne oikeastaan vaan voimistui.

Tietysti ihastuneena sitä voi kuvitella ihan omiaan ja herätellä turhia toiveita. Oikeasti toisella ei ole ehkä mitään mielessä, korkeintaan juurikin ihmetys siitä miksi toinen tuijottaa. Itselläni ei ollut taka-ajatuksena että saisin myös hänet kiinnostumaan minusta. Vähitellen aloin toivomaan että mitään tunteita ei olisi kummallakaan, molempien erilaisten elämäntilanteiden takia. Tavallaan ärsyttävää ja jopa ahdistavaakin, kun järjellä ajateltuna tilanteessa ei kannattaisi tehdä yhtään mitään. Mutta kunpa olisikin niin helppoa päättää, että tuosta en ole kiinnostunut ja kääntää omat tunteet vaan pois päältä, joista siis koko juttu ja tuijotus alun perin lähti. Muutenhan sitä yrittää käyttäytyä mahdollisimman normaalisti, mutta ei se helppoa ole. Toinen pyörii ajatuksissa vähän väliä. Jostain sitä jää kiinni, vaikkapa sitten pitkään kestävästä tuijotuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Näin tämän ketjun joskus viikolla ja ajattelin että pitää vastata, sama asia vaivannut hieman eri näkökulmasta.  Vähän näköjään karkasin aiheesta mutta olkoon ainakin saan purettua ajatukset ulos:

Itse (miehenä) olen tietysti katsonut pitkään silmiin kun olen ollut ihastunut. Tai vähintään kiinnostunut, silloin jos ei vielä tunneta paremmin. Silmiin katsominen ja "pitkään tuijottaminen" voi mielestäni olla täysin eri asia, viitaten yllä olevaan kommenttiin.

Mutta eihän tuota tule sen kummemmin siinä tilanteessa ajateltua, että katsotaan pitkään. Nyt kun luin muiden kommentit niin aloin miettimään asiaa enemmän. Omalla kohdallani kun tykästyin henkilöön niin tuntui etten saa silmiä irti hänestä. Mutta tämä vasta, kun tutustuin häneen paremmin ja oltiin enemmän tekemisissä. Aluksi ei ollut yhtään mitään tunteita. Kyllähän sitä jotenkin alitajuisestikin alkaa kiinnittämään ihmiseen huomiota ja myös katsomaan pidempään kun alkaa pitämään häntä kaikin puolin miellyttävänä. Tietysti jollain voi olla jotain muutakin mielessä, kuten täällä on kommentoitu, mutta omien kokemusten perusteella näin. Varmaan jollain on takana jotain mainittua aggressiota/dominanssia, mutta omaan luonteeseen tuo ei kuulu niin tuntuu jotenkin kaukaiselta ajatukselta.

En usko että omalla kohdallani kyseinen henkilö kiinnitti muhunkaan mitään huomiota aluksi, niin en sitten tiedä oliko katsominen niin selvää vai mikä, mutta sittemmin myös hän alkoi katsomaan minua pidempään. Toki oltiin siinä vaiheessa oltu jo enemmän tekemisissä keskenään. Muistan myös jonkun tuijotuskisan hänen kanssaan jonka jälkeen oli hyvin hämmentynyt olo, vasta sen päätyttyä tajusin että oltiin vaan tuijotettu toisiamme pienen hetken.

Joku kirjoitti että boostaa itsetuntoaan ja katsoo että lämpeneekö. Tavallaan ymmärrän tuon koska haluamme positiivista huomiota ja hyväksyntää. Kyllähän se tuntui hyvältä kun huomasi että hän katsoi ja sitä kautta oma ihastumisen tunne oikeastaan vaan voimistui.

Tietysti ihastuneena sitä voi kuvitella ihan omiaan ja herätellä turhia toiveita. Oikeasti toisella ei ole ehkä mitään mielessä, korkeintaan juurikin ihmetys siitä miksi toinen tuijottaa. Itselläni ei ollut taka-ajatuksena että saisin myös hänet kiinnostumaan minusta. Vähitellen aloin toivomaan että mitään tunteita ei olisi kummallakaan, molempien erilaisten elämäntilanteiden takia. Tavallaan ärsyttävää ja jopa ahdistavaakin, kun järjellä ajateltuna tilanteessa ei kannattaisi tehdä yhtään mitään. Mutta kunpa olisikin niin helppoa päättää, että tuosta en ole kiinnostunut ja kääntää omat tunteet vaan pois päältä, joista siis koko juttu ja tuijotus alun perin lähti. Muutenhan sitä yrittää käyttäytyä mahdollisimman normaalisti, mutta ei se helppoa ole. Toinen pyörii ajatuksissa vähän väliä. Jostain sitä jää kiinni, vaikkapa sitten pitkään kestävästä tuijotuksesta.

Aika vanha ketju jo, mutta naisena olen katsonut miestä pitkään ja ottanut aika intensiivisen katsekontaktin, jos olen ollut kiinnostunut ja ehkä vähän ihastunut. Lyhyen tapaamisen aikana en kylläkään ole tiedostanut omaa kiinnostusta/ihastusta. Onhan se hankalaa, jos elämäntilanteet ovat erilaiset.

Ajattelisin myös hänen olleen sinusta kiinnostunut.

Vierailija kirjoitti:

Psykoanimal kirjoitti:

Saattaa uhkailla vähän kuten eläimetkin. Näyttää siis että se on hänen reviiriä, jonne sinä et kuulu. Mutta jos se on työpaikalla niin eihän mies sitä päätä. Pää pystyyn vain ja unohda miehen eleet.

Joo, en tiedä voiko olla aggressiivistakin, pidän hänestä kyllä niin en ehkä havaitse/oleta jos sellaista on. Kieltämättä tuntuu oudolta, jos näin on. Että pelaako sitten jotain peliä vai mitä.

Ap

Joku on näköjään kommentoinut täällä minuna. Hohjoijaa!

Oikea ap

Ei tarkoita, vaan sun tissit ei kiinnosta

Kyllä sellaisen katseen tunnistaa.

tai mömmöissä tai psykoosissa

🧐

sykiatteria kirjoitti:

tai mömmöissä tai psykoosissa

🧐

Tällänen naama tuijottaa mua JOKA kerta kun lähden kotoa ulos tai tulen takaisin. Istuu ovensa edessä ja sellanen vaaniva sairaan kiinnostunut ketun katse, kun sen kämppä just mun kulmassa. Vanha laiha äijä. Juuri kesällä tähän muutin ja hän vähän jälkeenpäin, että eipä ole todennäköistä että muuttaisi pois. Kiristän aina askeleita sillä parkkikselta on pitkä matka tulla sen katseen alla, hyi hitto että ällöttää.