Lue keskustelun säännöt.
Julkinen talous on velkaantunut koko noususuhdanteen ajan! Alijäämä kasvaa lähivuosina! Leikkauksia tulossa!
Suomen talous romahtanut!
07.10.2019 |
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/59d55355-6a3a-46a5-879c-e8ec5226b…
Se niistä Rinteen lupauksista..
Kommentit (61)
Mikä noususuhdanne? Kymmeniä vuosia on jatkuvasti leikattu sieltä ja täältä ja säästetty isojen herrojen taskuihin rahat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitä en pysty ymmärtämän, että tuloveroa nostetaan -> ostovoima heikkenee -> yritykset eivät saa yhtä paljon rahaa kuin aiemmin -> ei ole varaa palkata uusia työntekijöitä/pitää entisiä.
Ja myös: tuloveroa nostetaan -> ostovoima heikkenee -> palkat nousevat -> yrityksillä ei ole varaa palkata uusia työntekijöitä
Mitä et ymmärrä? Ei palkat nouse jos niitä ei nosteta. Parasta olisi kun palkat jätettäisiin ennalleen ja verotusta laskettaisiin.
Vierailija kirjoitti:
USA:lla taitaa olla vähän toistakymmentä kertaa ollut budjetti ylijäämäinen sitten toisen maailmansodan. Muuten on infra ja riehumiset vierailla mailla kustannettu velkarahalla.
Niin? USA:n bkt on noin 21 200 mrd$ kun Suomen bkt on noin 250 mrd$. USA:lla on myös oma valuutta ja keskuspankki, se tuo liikkumavaraa.
En ymmärrä mitä USA tähän keskusteluun kuuluu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän leikataan, sitä enemmän velkaannutaan. Sen sijaan vastakkainen politiikka synnytttäisi velkaa velkaa ensin, mutta se maksaisi itsensä takaisin jonkin ajan kuluttua, eikä velkaa sitten tarvitsisi enää ottaakaan niin paljon. Näin ainakin tutkija Holapan ja kollegansa mukaan tutkimukset osoittavat. Viittaa keynesiläisyyteen taloustieteessä.
Jos Suomi leikkaisi kaikki julkiset menonsa, Suomesta tulisi Afrikan kehitysmaan tasoinen maa.
VAltiot voivat velkaantua huolettomasti, Suomessa vain sattuu olemaan todella outo suhde velkaan johtuen Suomen historiasta ja sen aiheuttamista ajatusvääristymistä. Kansalaiset käsittävät valtionvelan olevan juuri samanlainen asia, kuin jos kotitalous velkaantuisi. Kotitalous ja valtio ovat kuitenkin täysin erilaiset yksiköt, kuten jokainen kai käsittää. Kotitaloudella on käytettävissään vain ne varat, jotka se ansaitsee sinä aikana, kun sen jäsenet ovat elossa. Valtion tilanne on tässäkin jo täysin erilainen, sen asukkaat eivät ole kuolemassa mihinkään, sen sijaan syntyy uusia sukupolvia, jotka puolestaan ottavat myös itselleen velkaa valtiona ja koska talous (bkt) on myös kasvanut seuraavien sukupolvien aikana tähänkin hetkeen nähden, on nyt 2019 otettu velka (joka olisi maksussa esim. 2050) pienempi suhteessa 2050 vuoden bkt:hen verrattuna, kuin se on verrattuna 2019 bkt:hen.
Jos korot nousisivat nyt vaikkapa prosentin, tietäisi se Suomen valtiolle noin 1,1 miljardin (1100 miljoonaa) euron vuotuisia lisämenoja korkoihin. Mistä ottaisit tuon summan, vai maksaisitko korkomenot velkantumalla edelleen lisää?
Vierailija kirjoitti:
Mikä noususuhdanne? Kymmeniä vuosia on jatkuvasti leikattu sieltä ja täältä ja säästetty isojen herrojen taskuihin rahat.
KIITOS noususuhdanne 2017-2019.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos luoja suo, jätän tämän maan taakseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä noususuhdanne? Kymmeniä vuosia on jatkuvasti leikattu sieltä ja täältä ja säästetty isojen herrojen taskuihin rahat.
KIITOS noususuhdanne 2017-2019.
Pyh, poliitikoiden paskapiuhetta. Ei tavallisen ihmisen elämässä näkynyt muuna kuin säästöinä ja leikkauksina.
Valtionbudjetti on jotain 56 miljardia. Tuosta summasta lähes 10 miljardia on ELÄKKEITÄ, jotka valtion on maksettava. Eli valtion ja kuntien (ylisuuria) eläkkeitä mitkä johtuvat vanhasta eläkejärjestelmästä, jossa virkamiesten eläkkeet asettuivat aivan liian korkealle tasolle. Lisäksi yrittäjien eläkkeitä, koska yrittäjien eläkkeitä ei ole rahastoitu ollenkaan (!!!!) vaan pyramidihuijauksena nykyiset yrittäjät maksavat eläkkeet, ja eihän yrittäjiä ole riittävästi tähän, joten valtio maksaa vuosi vuodelta noistakin isomman osan. Lisäksi maatalousyrittäjien eläkkeet, kansaneläkkeet ja takuueläkkeet. Aivan järkyttävä summa budjetista.
Sitten kun lasketaan kuinka paljon valtion on siirrettävä kunnille rahaa, että nämä saisivat mitenkään hoidettua ikääntyvien terveydenhoitomenot, moni ehtii sairastaa 3-4 syöpää ennen kuolemaansa, esim.
50 000 euroa hoitokuluissa/syöpä. Puhumattakaan lääkkeiden Kela-korvauksista mitkä valtio maksaa myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri viikonlopun Hesarissa oli haastateltu kunnanjohtajia, jotka ovat aivan liemessä, koska kuntatalous ei selviä velvoitteistaan kunnialla. Ja valtioltakaan ei irtoa lisää rahaa.
Ja tähän vielä tulee maakuntahallinto elätettäväksi päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mitä teki aiemmat hallitukset kun oltiin noususuhdanteessa? Miksi velkaannuttiin vaikka leikattiin ja kiristettiin?
Olisi pitänyt leikata ja kiristää vieläkin enemmän!
Ja jakaa nekin rahat optioina kavereille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maaha nmuuton kasvun tulisi olla 250 %.
Helsingin Sanomat on pyytänyt Eläketurvakeskusta (ETK) laskemaan ja kertomaan, kuinka paljon Suomeen pitäisi tulla maaha nmuuttajia, jotta nykynuorten ei tarvitsisi vuonna 2050 maksaa eläkemaksuja merkittävästi enemmän kuin mitä nykyisin työssä olevat maksavat.
Kyse on eläkejärjestelmämme kestävyydestä.
Lopputulema oli, että joka neljännen suomalaisen pitäisi tuolloin olla ulkomailla syntynyt, ja sieltä Suomeen muuttanut.
Lue lisää: Yksi luku näyttää, miksi eläkkeiden turvaaminen vaatii jättimäistä uudistusta – näin rajusti palkansaaja voi joutua maksamaan
HS:n eläkemaksuihin liittyvän huolen taustalla on Suomen nykyinen alhainen syntyvyys.
Tämä oli myös laskutoimituksen lähtöoletus, eli että vuosittain syntyvien lasten määrä pysyy jatkossakin nykyisellä alhaisella tasolla.
Lue lisää: Tuoreet laskelmat kertovat kolmekymppisten koruttoman kohtalon – näin vauvojen vähyys syö tulevat eläkkeet
ETK:N saama tulos oli, että eläkejärjestelmämme kestävyys edellyttää maah anmuuton kaksinkertaistumista. Joka vuosi tarvittaisiin 30 000 uutta maah anmuuttajaa.
Tämän seurauksena maahan muuttajien osuus vuonna 2050 olisi 22 prosenttia Suomen väestöstä eli heitä olisi 1,4 miljoonaa – ja siinä samalla Suomen väkiluku olisi kohentunut nykyisestä 5,5 miljoonasta 6,1 miljoonaan.
Nykymalleissa oletetaan (netto)maa hanmuuton olevan vain 15 000 maah anmuuttaja vuosittain, jolloin heitä olisi vuonna 2050 vain 14 prosenttia väestöstä.
Suomen eläkejärjestelmä perustuu työssä käyvien maksamiin eläkemaksuihin, vaikka osa eläkkeistä on rahastoitu.
Viime viikolla Eläketurvakeskus laski, että työeläkemaksu TyEL voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti, Sen jälkeen työeläkemaksuun syntyy useiden prosenttiyksiköiden korotuspaine.
Lue lisää: Eläketurvakeskus: Työeläkemaksu mahdollista pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti
HS muistuttaa, että eläkejärjestelmän kestävyyttä voidaan hoitaa myös eläkemaksuja nostamalla, joko tulevaisuudessa, tai jo nyt, ja rahastoida enemmän.
Yksi vaihtoehto on lisätä joustavuutta: eläkkeet pienenevät, jos maksajia ei ole tarpeeksi ja rahat eivät riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän leikataan, sitä enemmän velkaannutaan. Sen sijaan vastakkainen politiikka synnytttäisi velkaa velkaa ensin, mutta se maksaisi itsensä takaisin jonkin ajan kuluttua, eikä velkaa sitten tarvitsisi enää ottaakaan niin paljon. Näin ainakin tutkija Holapan ja kollegansa mukaan tutkimukset osoittavat. Viittaa keynesiläisyyteen taloustieteessä.
Jos Suomi leikkaisi kaikki julkiset menonsa, Suomesta tulisi Afrikan kehitysmaan tasoinen maa.
VAltiot voivat velkaantua huolettomasti, Suomessa vain sattuu olemaan todella outo suhde velkaan johtuen Suomen historiasta ja sen aiheuttamista ajatusvääristymistä. Kansalaiset käsittävät valtionvelan olevan juuri samanlainen asia, kuin jos kotitalous velkaantuisi. Kotitalous ja valtio ovat kuitenkin täysin erilaiset yksiköt, kuten jokainen kai käsittää. Kotitaloudella on käytettävissään vain ne varat, jotka se ansaitsee sinä aikana, kun sen jäsenet ovat elossa. Valtion tilanne on tässäkin jo täysin erilainen, sen asukkaat eivät ole kuolemassa mihinkään, sen sijaan syntyy uusia sukupolvia, jotka puolestaan ottavat myös itselleen velkaa valtiona ja koska talous (bkt) on myös kasvanut seuraavien sukupolvien aikana tähänkin hetkeen nähden, on nyt 2019 otettu velka (joka olisi maksussa esim. 2050) pienempi suhteessa 2050 vuoden bkt:hen verrattuna, kuin se on verrattuna 2019 bkt:hen.
Valtion velkaantuminen tarkoittaa yli varojen elämistä, valtio siis tarjoaa sen hetkisille kansalaisilleen jotain mihin sillä ei oikeasti ole varaa, ja nuorten sekä tulevien kansalaisten kustannuksella. No nythän meillä ei niitä tulevia maksajia enää synny tarpeeksi, eli kuka maksaa Rinteen hallituksen tänään ottaman velan 25 vuoden kuluttua? Mikään pakko ei valtion ole velkaantua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mitä teki aiemmat hallitukset kun oltiin noususuhdanteessa? Miksi velkaannuttiin vaikka leikattiin ja kiristettiin?
Olisi pitänyt leikata ja kiristää vieläkin enemmän!
Ja jakaa nekin rahat optioina kavereille?
Miksi puhut optioista kun sinulla ei selvästikään ole mitään hajua mitä ne ovat?
Suomi ei ole erityisen velkaantunut maa. Valtio saa edelleenkin lainaa negatiivisella korolla, joten sitä kannattaa ottaa sen sijaan että riskeerattaisiin taantumaan meneminen kokonaiskysyntää vähentävillä vyökiristyksillä.
Julkisen talouden kannalta meillä on yksi suuri ongelma, ja se on syntyvyyden romahtaminen. Se on se mikä aiheuttaa kestävyysvajeen. Paukut pitäisi laittaa tämän ongelman ratkaisemiseen, sen sijaan että jatketaan palkkojen alentamista ja yritysten veronalennuksia.
Kommentoija 41 sanoi asian niinkuin se on: Ei valtion velka ole ongelma.
Tämä on suurelle osalle vaikea ymmärtää.
Hankaluus meille on, että olemme luopuneet omasta valuutasta ja keskuspankista ja sitoutuneet erilaisiin velka- ja julkisen talouden kattoihin.
”Saksa on keskellä taantumaa” – teollisuuden tilaukset laskivat odotuksia enemmän
Vierailija kirjoitti:
Maaha nmuuton kasvun tulisi olla 250 %.
Helsingin Sanomat on pyytänyt Eläketurvakeskusta (ETK) laskemaan ja kertomaan, kuinka paljon Suomeen pitäisi tulla maaha nmuuttajia, jotta nykynuorten ei tarvitsisi vuonna 2050 maksaa eläkemaksuja merkittävästi enemmän kuin mitä nykyisin työssä olevat maksavat.
Kyse on eläkejärjestelmämme kestävyydestä.
Lopputulema oli, että joka neljännen suomalaisen pitäisi tuolloin olla ulkomailla syntynyt, ja sieltä Suomeen muuttanut.
Lue lisää: Yksi luku näyttää, miksi eläkkeiden turvaaminen vaatii jättimäistä uudistusta – näin rajusti palkansaaja voi joutua maksamaan
HS:n eläkemaksuihin liittyvän huolen taustalla on Suomen nykyinen alhainen syntyvyys.
Tämä oli myös laskutoimituksen lähtöoletus, eli että vuosittain syntyvien lasten määrä pysyy jatkossakin nykyisellä alhaisella tasolla.
Lue lisää: Tuoreet laskelmat kertovat kolmekymppisten koruttoman kohtalon – näin vauvojen vähyys syö tulevat eläkkeet
ETK:N saama tulos oli, että eläkejärjestelmämme kestävyys edellyttää maah anmuuton kaksinkertaistumista. Joka vuosi tarvittaisiin 30 000 uutta maah anmuuttajaa.
Tämän seurauksena maahan muuttajien osuus vuonna 2050 olisi 22 prosenttia Suomen väestöstä eli heitä olisi 1,4 miljoonaa – ja siinä samalla Suomen väkiluku olisi kohentunut nykyisestä 5,5 miljoonasta 6,1 miljoonaan.
Nykymalleissa oletetaan (netto)maa hanmuuton olevan vain 15 000 maah anmuuttaja vuosittain, jolloin heitä olisi vuonna 2050 vain 14 prosenttia väestöstä.
Suomen eläkejärjestelmä perustuu työssä käyvien maksamiin eläkemaksuihin, vaikka osa eläkkeistä on rahastoitu.
Viime viikolla Eläketurvakeskus laski, että työeläkemaksu TyEL voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti, Sen jälkeen työeläkemaksuun syntyy useiden prosenttiyksiköiden korotuspaine.
Lue lisää: Eläketurvakeskus: Työeläkemaksu mahdollista pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti
HS muistuttaa, että eläkejärjestelmän kestävyyttä voidaan hoitaa myös eläkemaksuja nostamalla, joko tulevaisuudessa, tai jo nyt, ja rahastoida enemmän.
Yksi vaihtoehto on lisätä joustavuutta: eläkkeet pienenevät, jos maksajia ei ole tarpeeksi ja rahat eivät riitä.
Muuten hyvä, mutta kun nämä meidän maaham uuttajat eivät tuota mitään vaan loisivat yheiskunnan rahoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mitä teki aiemmat hallitukset kun oltiin noususuhdanteessa? Miksi velkaannuttiin vaikka leikattiin ja kiristettiin? Viime hallitukset syöksi Suomen tähän kiristämällä yksityiseen kulutukseen käytettävien varojen määrää.
Olet oikeassa siinä että myös edelliset hallitukset ovat syyllisiä. Olisi pitänyt leikata ja kiristää enemmän. Paljon enemmän. Ja maksaa velat pois hyvin vuosina.
Velkaa on yli 100 miljardia. Ei oltaisi millään saatu maksettua edes puolta tällä parin vuoden nousukaudella vaikka oltaisiin lakkautettu kaikki tuet, eläkkeet, koulut ja päivähoito jne.
Jos Suomi leikkaisi kaikki julkiset menonsa, Suomesta tulisi Afrikan kehitysmaan tasoinen maa.
VAltiot voivat velkaantua huolettomasti, Suomessa vain sattuu olemaan todella outo suhde velkaan johtuen Suomen historiasta ja sen aiheuttamista ajatusvääristymistä. Kansalaiset käsittävät valtionvelan olevan juuri samanlainen asia, kuin jos kotitalous velkaantuisi. Kotitalous ja valtio ovat kuitenkin täysin erilaiset yksiköt, kuten jokainen kai käsittää. Kotitaloudella on käytettävissään vain ne varat, jotka se ansaitsee sinä aikana, kun sen jäsenet ovat elossa. Valtion tilanne on tässäkin jo täysin erilainen, sen asukkaat eivät ole kuolemassa mihinkään, sen sijaan syntyy uusia sukupolvia, jotka puolestaan ottavat myös itselleen velkaa valtiona ja koska talous (bkt) on myös kasvanut seuraavien sukupolvien aikana tähänkin hetkeen nähden, on nyt 2019 otettu velka (joka olisi maksussa esim. 2050) pienempi suhteessa 2050 vuoden bkt:hen verrattuna, kuin se on verrattuna 2019 bkt:hen.