Miksi lukiossa on kuvista ja musiikkia?

Vierailija kirjoitti:

Taide-aineet ovat aivan täyttä ajanhukkaa suurelle osalle ihmisistä. Joo, onhan se sivistävää, että osaa laulaa tai soittaa kitaraa edes auttavasti, mutta kun suurinosa meistä ei ole taiteellisia, niin se on pelkkää piinaa. Äidinkielen osaaminen ja edes auttava matemaatiikan ymmärrys auttavat koko elämän ajan, mutta nokkahuilun soitosta ei jää kuin paha mieli. Taiteellisilla ihmisillä tuo perusopetus jää vajaaksi kuitenkin, he ovat kuitenkin edellä koko luokkaa ja opettajaa.

Ei tarvitse olla taiteellinen niitä oppiakseen.

Vierailija kirjoitti:

Taide-aineet ovat aivan täyttä ajanhukkaa suurelle osalle ihmisistä. Joo, onhan se sivistävää, että osaa laulaa tai soittaa kitaraa edes auttavasti, mutta kun suurinosa meistä ei ole taiteellisia, niin se on pelkkää piinaa. Äidinkielen osaaminen ja edes auttava matemaatiikan ymmärrys auttavat koko elämän ajan, mutta nokkahuilun soitosta ei jää kuin paha mieli. Taiteellisilla ihmisillä tuo perusopetus jää vajaaksi kuitenkin, he ovat kuitenkin edellä koko luokkaa ja opettajaa.

Mulle taas oli matikka silkkaa piinaa, eikä todellakaan voi sanoa, että kaikki matikassa opetettu olisi sellaista, josta olisi hyötyä oikeassa elämässä. Ei ihan kaikkea voi räätälöidä jokaisen henkilökohtaisen mieltymyksen mukaan. Kuvista ja musiikkia on lukiossa yksi pakollinen kutakin.

Oma lukiolaiseni kokee kuviksen ja musiikin hirveänä pakkopullana. Niiden pakolliset kurssit vievät lukujärjestyksestä tilaa niin, että osa muista pakollisista aineista ei mahdu mukaan ja niitä joutuu sitten suorittamaan omalla ajalla.

Itse ymmärrän yleissivistävän tarkoituksen. Nykylukio yrittää olla yhtä aikaa sekä yleissivistävä että laaja-alaisesti erikoistuva, mikä johtaa opiskelijoiden uupumiseen. Samaan aikaan pitäisi lukea laajat ja ylimääräisetkin kurssit matikasta, fysiikasta, kemiasta, biologiasta ja useammasta kielestä ja toisaalta sitä aikaa pitää repiä  myös musiikkiin, kuvaamataitoon ym. yleissivistävään. Koulutuksen suunnitteljiat ovat unohtaneet, että nuorenkin vuorokaudessa on vain 24 tuntia.

Vierailija kirjoitti:

Oma lukiolaiseni kokee kuviksen ja musiikin hirveänä pakkopullana. Niiden pakolliset kurssit vievät lukujärjestyksestä tilaa niin, että osa muista pakollisista aineista ei mahdu mukaan ja niitä joutuu sitten suorittamaan omalla ajalla.

Itse ymmärrän yleissivistävän tarkoituksen. Nykylukio yrittää olla yhtä aikaa sekä yleissivistävä että laaja-alaisesti erikoistuva, mikä johtaa opiskelijoiden uupumiseen. Samaan aikaan pitäisi lukea laajat ja ylimääräisetkin kurssit matikasta, fysiikasta, kemiasta, biologiasta ja useammasta kielestä ja toisaalta sitä aikaa pitää repiä  myös musiikkiin, kuvaamataitoon ym. yleissivistävään. Koulutuksen suunnitteljiat ovat unohtaneet, että nuorenkin vuorokaudessa on vain 24 tuntia.

Onko noita musiikin ja kuviksen pakollisia kursseja nykyään enemmän kuin 1 per aine? Eikö lapsesi koulussa ole suunniteltu lukujärjestystä ollenkaan, kun pakolliset kurssit menevät päällekkäin? Yleensä kai kaikille on se ehdotelmalukujärjestys, jossa on pakolliset kurssit ja valinnaisten kohdalla sitten ne päällekkäisyydet.

Minua ihmetyttää lähinnä se, että kuviksen ja musan tunneilla ei opeteta mitään niihin liittyviä taitoja. Piirretään ja lauletaan, mutta ei opeteta piirtämistä eikä laulamista. Kuitenkin oppilaiden taitoja arvostellaan. Miettikää, jos samoin toimittaisiin vaikka pitkän matikan tunnilla.

Vierailija kirjoitti:

Taide-aineet ovat aivan täyttä ajanhukkaa suurelle osalle ihmisistä. Joo, onhan se sivistävää, että osaa laulaa tai soittaa kitaraa edes auttavasti, mutta kun suurinosa meistä ei ole taiteellisia, niin se on pelkkää piinaa. Äidinkielen osaaminen ja edes auttava matemaatiikan ymmärrys auttavat koko elämän ajan, mutta nokkahuilun soitosta ei jää kuin paha mieli. Taiteellisilla ihmisillä tuo perusopetus jää vajaaksi kuitenkin, he ovat kuitenkin edellä koko luokkaa ja opettajaa.

Mitä tarkoitat taiteellisella ihmisellä? Etkö usko, että kaikki voivat tehdä taidetta?

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni oli hyvä juttu, että lukiossa oli musiikkia ja kuvista.

Musiikintunneista en niinkään nauttinut, olin tosi ujo ja vetäytyvä velä lukio-iässä. Muistan kuitenkin, että musiikintunneilla valmistettin mm. oma musikaali ja yleispätevää musiikin teorian opetusta oli myös. Näin jälkikäteen olen ajautunut soittoharrastukseen ja bänditoimintaan.

Kuviksesta tykkäsin ja otinkin paljon kursseja. Taiteen historiaa käytiin läpi ja opettaja oli todella hyvä, töihin antoi aiheet tietenkin mutta toteutustapa oli melko vapaa: arvosti hyvää ideointia ja omia ajatuksia muutenkin.

Tämä ilmaisulukion normilinjalaisena oma kokemukseni. Arvostan, että nämä oppiaineet lukiossa ovat edelleen.

Kuulostaa siltä, että musiikin ja kuvaamataidon opetus ilmaisulukiossa on todella erilaista kuin tavallisessa lukiossa.

Ilman taidetta ei ole sivistystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taide-aineet ovat aivan täyttä ajanhukkaa suurelle osalle ihmisistä. Joo, onhan se sivistävää, että osaa laulaa tai soittaa kitaraa edes auttavasti, mutta kun suurinosa meistä ei ole taiteellisia, niin se on pelkkää piinaa. Äidinkielen osaaminen ja edes auttava matemaatiikan ymmärrys auttavat koko elämän ajan, mutta nokkahuilun soitosta ei jää kuin paha mieli. Taiteellisilla ihmisillä tuo perusopetus jää vajaaksi kuitenkin, he ovat kuitenkin edellä koko luokkaa ja opettajaa.

Mitä tarkoitat taiteellisella ihmisellä? Etkö usko, että kaikki voivat tehdä taidetta?

No, nykytaidetta voi tehdä kuka vaan. Mutta pyydäppä laulutaidotonta ja sävelkorvatonta henkilöä laulamaan säestyksen mukana joku laulu. Kaikki Ukko-Nooa kummemmat on silloin jo aivan kauheaa kuulijoiden kidutusta. Kyllähän minäkin tikkukon piirrän, ja tarvittaessa viereen toisenkin, mutta ei sitä kehtaa taiteena esitellä edes omille vanhemilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni oli hyvä juttu, että lukiossa oli musiikkia ja kuvista.

Musiikintunneista en niinkään nauttinut, olin tosi ujo ja vetäytyvä velä lukio-iässä. Muistan kuitenkin, että musiikintunneilla valmistettin mm. oma musikaali ja yleispätevää musiikin teorian opetusta oli myös. Näin jälkikäteen olen ajautunut soittoharrastukseen ja bänditoimintaan.

Kuviksesta tykkäsin ja otinkin paljon kursseja. Taiteen historiaa käytiin läpi ja opettaja oli todella hyvä, töihin antoi aiheet tietenkin mutta toteutustapa oli melko vapaa: arvosti hyvää ideointia ja omia ajatuksia muutenkin.

Tämä ilmaisulukion normilinjalaisena oma kokemukseni. Arvostan, että nämä oppiaineet lukiossa ovat edelleen.

Kuulostaa siltä, että musiikin ja kuvaamataidon opetus ilmaisulukiossa on todella erilaista kuin tavallisessa lukiossa.

Niinhän se varmaan on, ei ole omaa kokemusta että millaista normaalissa, ei painotetussa lukiossa on.

Menihän nuo musiikintunnitkin, mutta hieman tosiaan ujona koin ahdistusta kun joukossa oli näitä ilmaisulinjalaisia jotka kävivät myös näyttelytunneilla ja osasivat heittäytyä..

Todella hyvät eväät jäi toisaalta myöhemmälle ajalle näistä.

Melkein toivon että olisin ollut rohkeampi ja vaikka mennyt ihan sinne ilmaisulinjallekin oppimaan, mutta ei enää voi mitään sille.

Kuvis on muuttunut täysin.

Ainakin mun lapseni koulussa kuviksessa piti lukea teoriaa ja teorian perusteella lähinnä tuli numero. (en kannata tätä)

Ei ollut edes oppikirjaa, vaan opettaja sanoi jotain suurinpiirtein, millaisia asioita pitäisi tietää ja niitä sitten kysyttiin kokeessa. Itse piti netistä etsiä.

Vierailija kirjoitti:

Minua ihmetyttää lähinnä se, että kuviksen ja musan tunneilla ei opeteta mitään niihin liittyviä taitoja. Piirretään ja lauletaan, mutta ei opeteta piirtämistä eikä laulamista. Kuitenkin oppilaiden taitoja arvostellaan. Miettikää, jos samoin toimittaisiin vaikka pitkän matikan tunnilla.

Hieman on sitten muuttunut omista ajoistani. - Kyllä omana aikanani sekä "jo" yläasteella, (sanotaanko sitä sitten nykyään yläkouluksi)  että myöhemmin lukuossa opetettiin niin laulamista kuin piirtämistä.

Esimerkiksi laulukokeessa opettaja "neuvoi" että tuossa ja tuossa kohtaa tulisi lauluäänen kohota enemmän...  tai keskeytti laulamisen alkuunsa, jos se ei häntä miellyttänyt ja kehoitti aloittamaan alusta... 

Vastaavasti muistan, kuinka kuviksen tunnilla opetetiin mm. perspekiivin hahmottamista, ääriviivojen "häivytämistä" mittasuhteiden hallintaa...

Vaan, mitä siellä lukiossa nykyään sitten pitäisi opettaa? - Kai siellä tulisi muitakin oppiaineita pakollisena olla, kuin ruotsinkieli, joka lienee ainoa todella pakollinen oppiaine kaikissa Suomen lukioissa, niin että siitä suoriutumisesta on selvittävä, jos aikoo lukion lsiäksi päästä ylioppilaaksi. Niin se oli omana aikanakin. Hetken ennätin kyllä luulla ja uskoa, että se olisi jo historiaa...

Jos olen ymmärtänyt oikein niin jatko-opintoja silmällä pitäen oikeastaan mitään muuta ei arvosteta kuin matikkaa ja vieraita kieliä. -  Ja jos ja kun haluaa saada tässä keskuselussa itselleen "alapeukkua" niin kannattaa minunkin nyt mainita, että pidän tavoiteltavana ja tai ainakin toivottavana, että lukio-opinnoissa säilyy myös opintojen yleissivistävä vaikutus. Mutta yleissivisyksen kasvattaminen lienee liikaa vaadittu. Vaikka sen laajentaminen ei olisi ainakaan itselleni yhtään pahitteeksi. Mistähän sitä aloittaisi.      

Oma lapseni haluaa arkkitehdiksi. Kuvataide on tärkeä osa opintoja.

Taide ja musiikki ovat todella tärkeätä ihmisen luovuudelle. Luovuuden on nimenomaan todettu lisäävän ihmisen onnellisuudelle ja luovan ajattelumallin omaaminen auttaa myös ihmistä ajattelemaan ns. laatikon ulkupuoleltakin.

Historian opetus on yleissivistävää, koska muuten ihmiset toistavat vanhoja virheitä uudestaan ja uudestaan. Maantiede ja biologiakin kuuluvat mielestäni jollakin tasolla jokaisen osattaviin juttuihin. Mutta piirtäminen ja laulaminen eivät ole mielestäni asioita, joita jokaisen tulisi osata edes välttävästi. Ei jokaisen tarvi osata ajaa moottoripyörälläkään, vaikka sekin on hyvä taito. Autolla ajaminen olisi paljon merkittävämpi ja yleishyödyllisempi taito, kuin musiikki tai kuvis.