Lue keskustelun säännöt.
Voiko kuka tahansa ihastua kehen tahansa?
03.10.2019 |
Kaikki aina etsii sitä tajunnan räjäyttävää, jalat alta vievää tapaamista ihmisen kanssa, jonka kanssa voisi viettää elämänsä. Mutta se räjähtävä alkuhuumahan on biologiaa, yhteensopivia kemioita, toisen hajut saa sut hurmioon. Mutta onko mahdollista löytää itselleen sopiva kumppani ihan kenestä tahansa vastaantulijasta?
Kun seuraa näitä Love Islandeja tai vaikka BB:tä, niin siinä hyvin pienessä porukassa ihmiset alkavat pariutumaan. Kumpi on todennäköisempää, se, että sieltä juuri sattui löytymään se sinun toinen puolikkaasi vai se, että rajatussa seurassa annat mahdollisuuden myös sellaisille ihmisille, joille et ehkä muuten antaisi?
Kuin joskus artikkelin, että järjestetyt avioliitot kestävät useasti pidempään ja ovat onnellisempia kuin palavilla tunteilla alkaneet. Siinä eräs järjestetyssä avioliitossa ollut nainen kuvaili asiaa näin: Suurista tunteista alkaneet liitot ovat kuin nuotioita, jotka ajan kanssa hiipuvat ja lopulta sammuvat. Järjestetyt liitot alkavat hiilloksesta, joka ajan ja huolenpidon avulla kasvatetaan roihuavaksi nuotioksi.
Ja nimenomaan näin, koska järjestetyissä liitoissa on yhdessä päätetty sitoutua elämäksi. On kyse kumppanuudesta ja yhteisestä halusta saada liitto toimimaan. Ja ajan kanssa tunteet kehittyvät kumppanuudesta ystävyydeksi, välittämiseksi, arvostukseksi, kunnioitukseksi ja rakkaudeksi.
Tunteisiin perustuvassa liitossa yleensä lennetään pitkälti niiden tunteiden varassa ja kun ne hiipuu, niin monet eroavat. Tietenkin jotkut tekevät töitä silloin, kun tunteen alkavat hiipua saadakseen suhteen uuteen nousuun, mutta suurin osa vaan luovuttaa ja alkaa etsimään uutta suurta rakkautta.
Pitäisikö siis antaa mahdollisuus myös sellaisille suhteille, jotka eivät alussa roihua kuin juhannuskokko?
Kommentit (50)
Otsikko ehkä harhaanjohtava, mutta siis, jos antaa mahdollisuuden sellaiselle, jolle ei normaalisti antaisi. Jos ei ole vaihtoehtoja, niin joku kuitenkin aina löytyy siitä pienestäkin porukasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voimakas ja kestävä ihastuminen tapahtuu hyvin hyvin harvan kanssa elämän aikana.Joskus se tapahtuu ensinäkemällä.Joskus se tarvitsee muutaman tapaamisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järjestettyihin liittoihin liittynee myös suurempi sosiaalinen paine pysyä yhdessä.
Tässä on kyllä perää, itsekin miettinyt samaa mutten tällaisella skaalalla. Miten ihmiset tuntuvat löytävän kiinnostavan parisuhteen reality-ohjelman pienistä puitteista kun itse ei löydä sellaista kokonaisesta kaupungista.
Kouluaikoina minulla oli aina yksi tai korkeintaan kaksi tulista ihastusta per koulu. Nykyään tuntuu etten osaa enää kunnolla ihastua ja kukaan mahdollisista ehdokkaista ei vaikuta sopivalta kumppanilta. Uskon tämän olevan melko yleistä muidenkin joukossa, ihmiset tuntuvat etsivän sitä täydellistä suhdetta jota ei ole olemassakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkien kanssa ei voi ihastua. Se olisi psykologian vastaista. Tietyt ihmiset sopivat aina muita paremmin keskenään. Läsnäolo ei välttämättä lisää ihastusta. Romanttinen rakkaus syntyy heti alussa ja se ei sulje pois järkeä, vaan usein sisältyy siihen. Ihmiset ovat erilaisia, jotkut rakastuvat lähes kaikkiin, toiset eivät.
Olen aina ihmetellyt ihmisiä, jotka tuntuvat löytävän helposti itselleen sopivan kumppanin, ilman suurempaa etsimistä. Ovat käytännössä koko ajan parisuhteessa. Jos suhde päättyy, ei tarvitse olla kauaa sinkkuna, kun uusi kumppani löytyy välittömästi. Joko he ihastuvat todella herkästi tai sitten eivät edes tarvitse/vaadi ihastumista parisuhteen perustaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saat rauhassa. Minä taas en koska en näe syytä miksi olisin yhdessä jonkun kanssa jos siinä ei ole tunnetta mukana.
Prisma gallup, kertoo jo että kannattaisi. Deitti maailmassa porukka ei suostu tällaiseen, kun aina nurkan takana on sellainen joka kipinöi paremmin. Mutta IRL kautta suhteet syntyvät helpommin ilman kipinää, varsinkin silloin kun tutustutaan tuttavapiirien kautta. Koska silloin tutustutaan pidempään ja päästään näkemään toinen pintaa syvemmältä eikä pelkästään pinnallisesti. Väitän että nämä suhteet jotka kehittyvät pidempään ja ilman kipinää, kestävät pidempään. Voisin myös väittää että suhteet ovat tasa-arvoisempia joka osa-alueella.
Varmasti sopiva kumppani voi löytyä kenestä tahansa vastaan tulevasta. Ja kaiken hyvän lisäksi näistä joiden kanssa alku kipinä puuttuu niin voi löytyä sellainen jota oikeasti tarvitset. Usein miten pinnallisesti etsiessä kumppania et löydä sellaista jota tarvitset vaan sellaisen jota kuvittelet kaipaavasi. Myös usein miten tuo ulkoinen kauneus katoaa parisuhteen edetessä ja jos se on ainut joka on liimannut suhteen yhteen, niin aika helposti uutta suhdetta lähdetään etsimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei - kyllä ihastumiseenkin tarvitaan joku "sytyttävä" seikka. Muutenhan tässä olisi pyörällä päästään ihan jatkuvasti, jos kuka tahansa saisi pään pyörimään :D
Ei nyt ihan kuka tahansa kenen kanssa tahansa, mutta ihminen voi kyllä ihastua moniin eri ihmisiin. Jossain suljetussa piirissä saattaa olla omat psykologiset lakinsa, eli voi olla, että osa ihmisistä tällöin haluaa valita jonkun saatavilla olevista - jonkun, johon ei avoimessa ympäristössä olisi välttämättä ihastunut. Tilanteissa, joissa on paljon joutoaikaa, aivot haluaa virikkeitä ja joillekin virikkeisyys on ihastumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Periaatteessa varmaankin kyllä, koska kvanttimekaniikkakin johtaa siihen että periaatteessa mitä tahansa voi tapahtua. Sinä tai minä voidaan periaatteessa kävellä seinien läpi, tai vaikka muuttua milloin tahansa pelargoniaksi.
Ihan mitä tahansa voi tapahtua, mutta mitä erikoisempi tapahtuma sitä pienempi sen todennäköisyys on.
Näin ollen kaikenlaiset superfilmitähtipovipommi ihastuu putkikilttimieheen tapahtumat ovat mahdollisia mutta niiden todennäköisyys on niin lähellä nollaa ettei niitä tapahdu.
Kyllä varmasti voi ihastua jos jossain paikassa näkee tai on tekemisissä joidenkin tiettyjen ihmisten kanssa. Itselle näin käynyt. Jos olisin etsinyt ihmistä vaikka deittipalstoilta, en olisi häneen kiinnittänyt mitään huomiota. Viimeisin ihastus oli ( ja on edelleen ) ihminen, jonka huomasin ensin vilkuilevan itseäni, siitä sitten enempi rupesin isekin häneen kiinnittämään huomiota ja muutamat katseet niin olin myyty. Eikä tämä mies ollut oikeastaan edes ns. oman tyylinen. Kyllä sitä on vaan helpompi ihastua ihmiseen ketä näkee jatkuvasti jossain vaikkei olisi sellainen miltä on kuvitellut unelmaihmisen näyttävän kuin ihastua vaikka johonkin nettitreffeillä kerran tapaamaansa ihmiseen. Tämä oma kokemus asiasta.
Olen viime aikoina miettinyt, miten alkoholi vaikuttaa ihastumiseen! Jonkin aikaa sitten tapasin työn merkeissä erään miehen, jonka kanssa teimme päivällä tiimiyhteistyötä. En muista kiinnittäneeni häneen mitään huomiota koko päivän aikana. Kunnes tuli ilta ja ohjelma muttui "kosteaksi". Tarvittiin vain yksi vilkaisu tuolta mieheltä ja se oli menoa! Sukat pyörii jaloissa vieläkin! Eli tuo tunne ei kadonnut iltapromillejen kadottua. Mies on ihan syötävän ihana, miten en huomannut sitä silloin päivällä lainkaan?
Kyllähän se näin on, että jos on rajatun joukon kanssa tekemisissä, niin sitä alkaa kiinnostumaan jostain tyypistä siinä sisällä. Näin itsellä kun ihmisiä näkee vain lähinnä töissä, niin siihen siellä kiinnostavimpaan tyyppiinhän sitä alkaa kiinnostumaan. Jos sinne tulisi joku uusi ja kiinnostavampi, niin tämä nykyinen varmaan unohtuisi saman tien.
Jos sä olet sen miehen kanssa autiolla saarella ja muita ei tule, niin anna mahdollisuus. Sama jos asut Intiassa ja sut poltetaan jos vaihdat, tuskin silloin edes kiinnostut muista. Mutta jos olet Suomessa tai muussa vapaassa maassa missä muitakin tulee vastaan, niin tuo tapa on vähän heikoilla. Tuon nuotion sytyttäminen kestää niin kauan, että vastaan ehtii tulla monta tuhopolttajaa ennen ”elivät elämänsä onnellisina loppuun asti” vaihetta.
Olen tuon itse kokeillut. En edes tiedä miten olen tämän kaiken mennyt läpi. Olen ollut mieheni kanssa 20 vuotta, aloittanut jostain pliisusta turvallisuushakuisuudesta. Nyt voin sanoa että olen rakastunut häneen. Mutta monta moninaista vuotta meni miettiessä että onko koko alkuasetelma jo päin honkia. Se epävarmuus on ihan jäätävä mikä tuollaisesta alusta seuraa kun kaikki ympärillä pariutuu rakkauden huumassa. Luulen että aika harva olisi jäänyt tähän. Itse olen jotenkin sairaan jääräpäinen, en pysty antamaan periksi.
Ei kuka tahansa keneen tahansa, ovathan järjestetytkin liitot tarkkaan äitien sopimia.
Jonkin aikaa kannattaa antaa suhteelle ja katsoa mihin kehittyy, ettei tule heitettyä lasta pesuveden mukana.