En tule koskaan selviämään lukiosta

Voisiko helpottaa jos et ajattelisi lukiota kokonaisuuteena tai vain valmistumista vaan ottaisit ihan vain kurssin kerrallaan? Liian suurten kokonaisuuksien ajattelu voi saada asiat näyttämään liian suurilta ja ylitsepääsemättömiltä. Keskity siihen kurssiin jota olet tekemässä ja vain aina seuraavaan päivään (läksyt, tehtävät jne.).

Käy juttelemassa opolle. Lukion voi käydä myös neljässä vuodessa.

Onhan lukiolla velvollisuus tukea. Mutta voithan käydä lukion pidemmässä ajassa tai vaikka aikuislukiona myöhemmin jos haluat ensin hoitaa itsesi kuntoon. Toivottavasti saat kotona tukea.

Itse en päässyt kuin koulupsykologille enkä saanut sieltä riittävää apua, enkä valmistunut. MUTTA paras päätös oli mennä iltalukioon! Lähti kursseja huolella suorituksista ja sopii mulle paremmin

Unohda tavoiteaika, sellainen on ihan turhaa itsensä väsyttämistä. Ota kurssi tai kaksi per jakso. Ja panosta niihin. Itse sain hyviä arvosanoja ottamalla yhden vaikean kurssin esim. Kielen tai matematiikan per jakso. Ja yhden tai kaksi itselleni helpompaa luku ainetta, esim biologia tai historia. Sitten panostin kahteen tai kolmeen kurssiin paljon, varsinkin siihen itselleni vaikeaan.

Jos ahdistaa liikaa, mene aikuislukoon. Kursseja puolet vähemmän. Minulla oli 44 kurssia aikanani, vastaavasti päivälukiossa oli 75.

Taso on heikompi, koska useat tulevat töistä ja yksinkertaisesti ei ole aikaa tehdä paljon läksyjä.

Aloitin kirjoituksiin valmistautumisen toisen lukion syksyllä, lainasin kielien yo-kirjoitus- ja kuuntelunauhoja, joita kuuntelin joka päivä. Se on tekniikka kysymys. Kirjoitin kielistä E:t ja M:n. Opiskelin myös huvikseni pitkää saksaa mummojen kanssa, oli hauskaa.

Aloitin kirjoittamaan lukion tokaluokalla kerran viikkossa esseen vanhoista yo-aiheesta, lähetin ne arvioitavaksi jonnekin? Sain E:n yo-kokeessa.

Matikasta sain laudaturin, pidin matikasta. Taso oli aika huono, kursseista sain kiitettävät, koska käytännössä opettaja antoi pakon sanelemana hyvät tärpit kokeeseen.

Valmistuttuani sain parikin stipendiä, toinen muutaman tonnin. Minulla ei ollut kilpailijoita paljon.

Eiköhän se elämä ole jo valmiiksi pilalla jos ei äly riitä lukiosta valmistumiseen (naurettavan helppoa, itse en ikinä tehnyt mitään opintojen eteen luokan ulkopuolella ja kirjoitin silti vain m/e/l).

Vierailija kirjoitti:

Jos ahdistaa liikaa, mene aikuislukoon. Kursseja puolet vähemmän. Minulla oli 44 kurssia aikanani, vastaavasti päivälukiossa oli 75.

Taso on heikompi, koska useat tulevat töistä ja yksinkertaisesti ei ole aikaa tehdä paljon läksyjä.

Aloitin kirjoituksiin valmistautumisen toisen lukion syksyllä, lainasin kielien yo-kirjoitus- ja kuuntelunauhoja, joita kuuntelin joka päivä. Se on tekniikka kysymys. Kirjoitin kielistä E:t ja M:n. Opiskelin myös huvikseni pitkää saksaa mummojen kanssa, oli hauskaa.

Aloitin kirjoittamaan lukion tokaluokalla kerran viikkossa esseen vanhoista yo-aiheesta, lähetin ne arvioitavaksi jonnekin? Sain E:n yo-kokeessa.

Matikasta sain laudaturin, pidin matikasta. Taso oli aika huono, kursseista sain kiitettävät, koska käytännössä opettaja antoi pakon sanelemana hyvät tärpit kokeeseen.

Valmistuttuani sain parikin stipendiä, toinen muutaman tonnin. Minulla ei ollut kilpailijoita paljon.

Eli käytännössä opiskelin ulkoa kirjoitustekniikan ja pärjäsin hyvin. Äidinkielen aineen kirjoitin myös valmiiksi, Aallon syntymästä oli tullut kuluneeksi 100 vuotta, joten tuo oli ilmiselvä aihe. Opiskelin Wikipediasta Aalto-tiedot ulkoa. Tämä oli ihan ässä kirjoituksissa.

Tee opintoja etäopintoina, jos se on helpompaa. Kukaan ei voi pilata "opintouraansa" alle 30-vuotiaana. Monet kirjoittavat vasta parikymppisinä. 

Lukio meni hyvin, kun opettelin asioita ulkoa, sen jälkeen opiskelut ovat olleet haasteellisempia. Tietty itseohjautuvuus tuosta jäi jäljelle. Opin opettamaan itse itseäni.

Lukion toisen syksystä kolmannen syksyyn kävin koulussa vain välillä kääntymässä, niin paljon lintsasin. Kirjoitin neljän ällän paperit, pitkän matematiikankin kirjoitin (en kyllä ihan ällää, köh).

En suosittele kenellekään, oli todella stressaavaa.

Mene kouluun jos vain jaksat, ajattele että tässä jaksossa tehtäväsi on istua tunneilla. Jos jaksat, pidä päiväkirjaa oloistasi, psykiatria varten.

Tsemppiä <3

Vierailija kirjoitti:

Lukio meni hyvin, kun opettelin asioita ulkoa, sen jälkeen opiskelut ovat olleet haasteellisempia. Tietty itseohjautuvuus tuosta jäi jäljelle. Opin opettamaan itse itseäni.

Toisaalta kukaan ei kiellä valmistautumasta niin, ettei voi epäonnistua.

Kyllä sinä selviät kun saat itsesi kuntoon. Täältä olet saanutkin hyviä vinkkejä. Mene päivä kerrallaan eteenpäin, vähennä kurssien määrää. Keskustele opon tai koulupsykologin kanssa avoimesti tilanteestasi, väsymystä ei tarvitse hävetä. Itse en nuorena osannut hakea apua riittävän ajoissa. Myöhemmin kyllä ja olen ehtinyt valmistua ja päästä työelämään. Ole armollinen itsellesi ja tee kouluhommia nyt omaan tahtiin. Kyllä sinä selviät!

Tärkeää on nyt huomioida, että etene omaan tahtiisi, etkä Anna muiden edistymisen tms. vaikuttavan itseesi. Sinä käyt koulua itseesi varten ja siihen sinulla on oikeus.

Toisaalta iltalukion käyminen oli tylsää. Koulua oli vain kolme tuntia neljänä iltana viikossa. Minulla oli paljon vapaa-aikaa. Luin paljon, kävin salilla joka päivä ja kävin pelaamassa tennistä. Mikäs siinä, jos asiat hoituvat noinkin 😬

Itse tein pääosin etänä. Viikossa oli 5-25 tuntia, mutta suoritin kursseja per jakso 5-9

Miksi ihmeessä et lopeta lukiota ja mene ammattikouluun , mikä ala kiinnostaa. Ihan tyhmää pilata elämäänsä siellä, jos ei halua lukea Niin paljon. Ihan eri asia on ,jos et viitsi/halua tehdä mitään.

Silloin menee heikosti.

Keskiarvo minulla on 8,4, eli älyllistä vikaa ei ole. Mulla on siis paniikkihäiriö ja jonkinasteinen masennus tai jopa mahdollisesti jonkinasteinen bipo. Pärjään siis hyvin kokeissa ja tämä jakso on ihana, koska nyt on lempiaineesta kaksi kurssia samassa jaksossa. Se piristää ja tuo iloa muuten ikävään opiskeluun, kun ryhmätkin ovat pieniä. Psykologille ja nuorisopsykiatrian polille on tosiaan aika pitkät jonot. Aikuislukio ei kuulemma ole vaihtoehto kuin ääritapauksissa alaikäisille.

Ap

Toisekseen en halua amikseen myöskään siksi, että haluan jatkaa opintoja korkeakoulussa ja mikään ala amiksessa ei kiinnosta. Haluaisin vain kuulla kokemuksia ja neuvoja esimerkiksi miten paniikkihäiriöiset ovat selvinneet lukiosta.

Ap

Jos et neljässä vuodessa saa tarvittavia kursseja kasaan, loput voi käydä iltalukiossa. Ei ole toivoton tilanne mitenkään. Sinulla on hyvä keskiarvo ja kun pääset hoitoon niin varmasti pärjäät.