Lue keskustelun säännöt.
Kaikkialla toitotetaan että Suomi on yksi onnellisimmista maista
01.10.2019 |
No mitää tarkoittaa nämä uutisiin aika ajoin tulevat vakavatkin väkivallan teot? Sanotaan että ketään ei jätetä yksin, apua saa ongelmiinsa ja että ihmisestä välitetään.. ja pskat, mitään sellaista yhteisöllisyyttä ei ole ollut pitkään aikaan.
Etenkin syrjäytyneet ihmiset ovat ongelma-alue kun näkyvästi heillä ei ole ongelmaa mutta kuitenkin onkin. Syrjäytyneenä ja yksinäisenä ihminen ei saa elämältä enää otetta. Ja näitä on Suomessa paljon!
Kommentit (20)
Se että yhteiskunta tarjoaa puitteet ja mahdollisuudet onnelliseen elämään kaikille, ei tarkoita sitä etteikö joukossa voi olla sairaita, hulluja ym silmittömään väkivaltaan pystyviä. Tälläkin palstalla pesii naisvihaajia, jotka silloin tällöin uhoaa kostofantasioita kaikkia naisia kohtaan. Selkeästi mielenterveyspalveluja tarvittaisiin enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No se yhteisöllisyys on kiinni ihan ihmisistä itsestään eikä sille valtio kovin paljon mitään voi. Ei yhteisöllisyys tarkoita, että mummot on hoidettu kunnolla valtion toimesta, vaan sitä että sen mummon sukulaiset ja ystävät käyvät vierailuilla ja pitävät muutenkin yhteyttä.
Kuinka moni täällä on kunnolla mukana jossain yhteisössä? Tapaavat usein sukulaisia, tervehtivät naapureita ja osallistuvat vaikka jonkin yhdistyksen toimintaan aktiivisesti? Puhuvat niille, joille toiset eivät puhu?
Suomi ei ole ikävä kyllä onnellisuuden tunteen mittaamisessa ykkönen, eikä olisikaan, vaikka mitattaisiin. Tuo välitetty onnellisuus on saatu laskemalla yhteen asioita, jotka keskimäärin auttavat onnellisessa elämässä. Kuten koulutus, vauraus, terveydenhuolto jne, mutta ei siinäole tosiaan mitattu sitä, miten onnellisiksi ihmiset täällä itsensä kokevat. Väitän, etteivät kovinkaan onnellisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Se että yhteiskunta tarjoaa puitteet ja mahdollisuudet onnelliseen elämään kaikille, ei tarkoita sitä etteikö joukossa voi olla sairaita, hulluja ym silmittömään väkivaltaan pystyviä. Tälläkin palstalla pesii naisvihaajia, jotka silloin tällöin uhoaa kostofantasioita kaikkia naisia kohtaan. Selkeästi mielenterveyspalveluja tarvittaisiin enemmän.
Ihan normaalitkaan ihmiset Suomessa eivät ole todellakaan mitään maailman onnellisinta kansaa, hei haloo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että yhteiskunta tarjoaa puitteet ja mahdollisuudet onnelliseen elämään kaikille, ei tarkoita sitä etteikö joukossa voi olla sairaita, hulluja ym silmittömään väkivaltaan pystyviä. Tälläkin palstalla pesii naisvihaajia, jotka silloin tällöin uhoaa kostofantasioita kaikkia naisia kohtaan. Selkeästi mielenterveyspalveluja tarvittaisiin enemmän.
Ihan normaalitkaan ihmiset Suomessa eivät ole todellakaan mitään maailman onnellisinta kansaa, hei haloo.
Siis tunnetasolla..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkialla tapahtuu yksittäisiä hirmutekoja, mutta muualla ei ole näin vahvaa haudallatanssimiskulttuuria etenkin mediassa. Suomalainen media tekee valtavan numeron näistä tapauksista ja mehustelee niitä loputtomiin. Nytkin mediat ihan innoissaan kun oikein ulkomaillakin on noteerattu, torille!
Ulkomailla on tapana uutisoida asiallisemmin eikä riehaantua, koska ylenpalttinen huomio kannustaa kopiokissoja ja muita hulluja tekemään uusia tekoja. Huomiotahan he haluavat, ja suomalainen media sitä antaa.
Vierailija kirjoitti:
Suomi ei ole ikävä kyllä onnellisuuden tunteen mittaamisessa ykkönen, eikä olisikaan, vaikka mitattaisiin. Tuo välitetty onnellisuus on saatu laskemalla yhteen asioita, jotka keskimäärin auttavat onnellisessa elämässä. Kuten koulutus, vauraus, terveydenhuolto jne, mutta ei siinäole tosiaan mitattu sitä, miten onnellisiksi ihmiset täällä itsensä kokevat. Väitän, etteivät kovinkaan onnellisiksi.
Näitä onnellisuuspinnoja jaetaan sen mukaan, miten paljon valtio jakaa vastikkeettomia tukia, ja Suomihan niitä jakaa. Nämä tuet vieraannuttavat suvusta ja yhteisöstä, koska kukaan ei tarvitse ketään. Onnellisuutta ne tuskin tuovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikkialla tapahtuu yksittäisiä hirmutekoja, mutta muualla ei ole näin vahvaa haudallatanssimiskulttuuria etenkin mediassa. Suomalainen media tekee valtavan numeron näistä tapauksista ja mehustelee niitä loputtomiin. Nytkin mediat ihan innoissaan kun oikein ulkomaillakin on noteerattu, torille!
Ulkomailla on tapana uutisoida asiallisemmin eikä riehaantua, koska ylenpalttinen huomio kannustaa kopiokissoja ja muita hulluja tekemään uusia tekoja. Huomiotahan he haluavat, ja suomalainen media sitä antaa.
Höpö höpö taas. Suomalainen media on varsin kesyä, kuten suomalaiset muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi ei ole ikävä kyllä onnellisuuden tunteen mittaamisessa ykkönen, eikä olisikaan, vaikka mitattaisiin. Tuo välitetty onnellisuus on saatu laskemalla yhteen asioita, jotka keskimäärin auttavat onnellisessa elämässä. Kuten koulutus, vauraus, terveydenhuolto jne, mutta ei siinäole tosiaan mitattu sitä, miten onnellisiksi ihmiset täällä itsensä kokevat. Väitän, etteivät kovinkaan onnellisiksi.
Näitä onnellisuuspinnoja jaetaan sen mukaan, miten paljon valtio jakaa vastikkeettomia tukia, ja Suomihan niitä jakaa. Nämä tuet vieraannuttavat suvusta ja yhteisöstä, koska kukaan ei tarvitse ketään. Onnellisuutta ne tuskin tuovat.
Tämä on minusta kyllä vain hyvä asia. Vahvempien hyväksikäyttöön perustuvat ihmissuhteet ovat vastenmielisiä. Aivan typerää jeesustella, että kaikilla on suvuissa mahdollisuus auttaa kaikkia saman verran. Ja vahvoja syyllistetään, jos eivät auta. Minäolen ainakin todella onnellinen, ettei suvussamme ole tuollaista ahdistavaa velvollisuuskulttuuria. En halua sitä ystävyyksiinikään. Palstalla huomaa, miten heikompi aines luulee ystävyyttä avunantosuhteeksi. Sitä se ei ole, vaan nauttimista toisen seurasta. Jos ei nauti, ei tarvitse olla kenenkään tietyn kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No se yhteisöllisyys on kiinni ihan ihmisistä itsestään eikä sille valtio kovin paljon mitään voi. Ei yhteisöllisyys tarkoita, että mummot on hoidettu kunnolla valtion toimesta, vaan sitä että sen mummon sukulaiset ja ystävät käyvät vierailuilla ja pitävät muutenkin yhteyttä.
Kuinka moni täällä on kunnolla mukana jossain yhteisössä? Tapaavat usein sukulaisia, tervehtivät naapureita ja osallistuvat vaikka jonkin yhdistyksen toimintaan aktiivisesti? Puhuvat niille, joille toiset eivät puhu?
Juurikin. Heräsin tähän itse viime vuonna tutustuessani ihmiseen, joka omien sanojensa mukaan ei tuntenut kaupungista ketään, vaikka on asunut täällä kuusi vuotta. Sen jälkeen olen avoimemmin jäänyt juttusille kaikkien puolituttujenkin kanssa, siksikin, että aika yksinäinen olen itsekin.
Tehdään Suomesta parempi maa elää ja asua, kohdataan toisemme.
Vierailija kirjoitti:
Suomi ei ole ikävä kyllä onnellisuuden tunteen mittaamisessa ykkönen, eikä olisikaan, vaikka mitattaisiin. Tuo välitetty onnellisuus on saatu laskemalla yhteen asioita, jotka keskimäärin auttavat onnellisessa elämässä. Kuten koulutus, vauraus, terveydenhuolto jne, mutta ei siinäole tosiaan mitattu sitä, miten onnellisiksi ihmiset täällä itsensä kokevat. Väitän, etteivät kovinkaan onnellisiksi.
Niinpä. Ja toisenlaisia tutkimusmenetelmiä ei käytetä, koska kehittymättömät ja epätasa-arvoiset maat nousevat kyselytutkimuksissa "liian onnellisiksi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että yhteiskunta tarjoaa puitteet ja mahdollisuudet onnelliseen elämään kaikille, ei tarkoita sitä etteikö joukossa voi olla sairaita, hulluja ym silmittömään väkivaltaan pystyviä. Tälläkin palstalla pesii naisvihaajia, jotka silloin tällöin uhoaa kostofantasioita kaikkia naisia kohtaan. Selkeästi mielenterveyspalveluja tarvittaisiin enemmän.
Ihan normaalitkaan ihmiset Suomessa eivät ole todellakaan mitään maailman onnellisinta kansaa, hei haloo.
Ja se ei ole yhteiskunnan vika vaan jokaisen oma vika. Mahdollisuudet onnellisuuteen on, mutta viimekädessähän jokainen itse sen elämänsä tekee ja valitsee onko onnellinen vai ei. Köyhä ja raihnainenkin voi olla onnellinen ja yleensä ne joilla ulkopuolisen mielestä on vähiten syytä onnellisuuteen osaavat olla onnellisia vähästäkin.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkialla tapahtuu yksittäisiä hirmutekoja, mutta muualla ei ole näin vahvaa haudallatanssimiskulttuuria etenkin mediassa. Suomalainen media tekee valtavan numeron näistä tapauksista ja mehustelee niitä loputtomiin. Nytkin mediat ihan innoissaan kun oikein ulkomaillakin on noteerattu, torille!
Ulkomailla on tapana uutisoida asiallisemmin eikä riehaantua, koska ylenpalttinen huomio kannustaa kopiokissoja ja muita hulluja tekemään uusia tekoja. Huomiotahan he haluavat, ja suomalainen media sitä antaa.
Tämä on niin totta. Ei saisi hehkuttaa noita juttuja lööpeissä monta päivää. Tuollainen hehkuttaminen oikein lietsoo pahaa mieltä ja ahdistusta ja tosiaan, jotkut voivat ottaa vielä mallia.
Vastuuta vähän mediallekin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikkialla tapahtuu yksittäisiä hirmutekoja, mutta muualla ei ole näin vahvaa haudallatanssimiskulttuuria etenkin mediassa. Suomalainen media tekee valtavan numeron näistä tapauksista ja mehustelee niitä loputtomiin. Nytkin mediat ihan innoissaan kun oikein ulkomaillakin on noteerattu, torille!
Ulkomailla on tapana uutisoida asiallisemmin eikä riehaantua, koska ylenpalttinen huomio kannustaa kopiokissoja ja muita hulluja tekemään uusia tekoja. Huomiotahan he haluavat, ja suomalainen media sitä antaa.
Kyllähän tästäkin on uutisoitu pelkät faktat. Se mehustelu tapahtuu näillä keskustelupalstoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi ei ole ikävä kyllä onnellisuuden tunteen mittaamisessa ykkönen, eikä olisikaan, vaikka mitattaisiin. Tuo välitetty onnellisuus on saatu laskemalla yhteen asioita, jotka keskimäärin auttavat onnellisessa elämässä. Kuten koulutus, vauraus, terveydenhuolto jne, mutta ei siinäole tosiaan mitattu sitä, miten onnellisiksi ihmiset täällä itsensä kokevat. Väitän, etteivät kovinkaan onnellisiksi.
Näitä onnellisuuspinnoja jaetaan sen mukaan, miten paljon valtio jakaa vastikkeettomia tukia, ja Suomihan niitä jakaa. Nämä tuet vieraannuttavat suvusta ja yhteisöstä, koska kukaan ei tarvitse ketään. Onnellisuutta ne tuskin tuovat.
Tämä on minusta kyllä vain hyvä asia. Vahvempien hyväksikäyttöön perustuvat ihmissuhteet ovat vastenmielisiä. Aivan typerää jeesustella, että kaikilla on suvuissa mahdollisuus auttaa kaikkia saman verran. Ja vahvoja syyllistetään, jos eivät auta. Minäolen ainakin todella onnellinen, ettei suvussamme ole tuollaista ahdistavaa velvollisuuskulttuuria. En halua sitä ystävyyksiinikään. Palstalla huomaa, miten heikompi aines luulee ystävyyttä avunantosuhteeksi. Sitä se ei ole, vaan nauttimista toisen seurasta. Jos ei nauti, ei tarvitse olla kenenkään tietyn kanssa.
Minusta on mukavaa, jos voin auttaa tuttuja, kavereita ja ystäviä, enkä odota mitään vastavuoroisuutta.
Useimmin ystävyys kyllä on vastavuoroista auttamistakin. En ymmärrä "ahdistavaa velvollisuuskulttuuria."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi ei ole ikävä kyllä onnellisuuden tunteen mittaamisessa ykkönen, eikä olisikaan, vaikka mitattaisiin. Tuo välitetty onnellisuus on saatu laskemalla yhteen asioita, jotka keskimäärin auttavat onnellisessa elämässä. Kuten koulutus, vauraus, terveydenhuolto jne, mutta ei siinäole tosiaan mitattu sitä, miten onnellisiksi ihmiset täällä itsensä kokevat. Väitän, etteivät kovinkaan onnellisiksi.
Näitä onnellisuuspinnoja jaetaan sen mukaan, miten paljon valtio jakaa vastikkeettomia tukia, ja Suomihan niitä jakaa. Nämä tuet vieraannuttavat suvusta ja yhteisöstä, koska kukaan ei tarvitse ketään. Onnellisuutta ne tuskin tuovat.
Tämä on minusta kyllä vain hyvä asia. Vahvempien hyväksikäyttöön perustuvat ihmissuhteet ovat vastenmielisiä. Aivan typerää jeesustella, että kaikilla on suvuissa mahdollisuus auttaa kaikkia saman verran. Ja vahvoja syyllistetään, jos eivät auta. Minäolen ainakin todella onnellinen, ettei suvussamme ole tuollaista ahdistavaa velvollisuuskulttuuria. En halua sitä ystävyyksiinikään. Palstalla huomaa, miten heikompi aines luulee ystävyyttä avunantosuhteeksi. Sitä se ei ole, vaan nauttimista toisen seurasta. Jos ei nauti, ei tarvitse olla kenenkään tietyn kanssa.
Minusta on mukavaa, jos voin auttaa tuttuja, kavereita ja ystäviä, enkä odota mitään vastavuoroisuutta.
Useimmin ystävyys kyllä on vastavuoroista auttamistakin. En ymmärrä "ahdistavaa velvollisuuskulttuuria."
En ole tuo edellinen kirjoittaja, mutta mä ymmärrän. Jos oletus on, että pitää auttaa (jos on mahdollista), se muuttuu ikäväksi velvollisuudeksi niille, joilla olisi mahdollisuus auttaa, mutta ei koskaan tarvetta saada apua muilta. Eli vastavuoroisuutta ei ole, koska toinen osapuoli ei tarvitse muiden apua. Mua alkaa kyllästyttää ystävieni pankkina oleminen eli mun pitäisi aina olla lainaamassa muille rahaa, koska mulla on hyvä palkka ja mukavasti säästöjä.
Ois niin helppoa olla onnellinen. Mutta yrtti on laitonta. :(
Syrjäytyneitä ihmisiä on koska meillä sossu maksaa kaikken ja ihminen saa rauhassa syrjäytyä ja siihen sopivat vaatteetkin saa vielä sossusta jos sattuu olemaan vaikka musta lainen.
Jos ihmiset ovat onnellisia Suomessa, johtuu se siitä, että meillä on hyvä sosiaaliturva ja ja valkoisen heteromiehen luoma yhteiskunta muutenkin toimii.
Suurin osa suomalaisista on kiinni yhteiskunnassa. On perhe, työpaikka, koulutusta, kavereita, rahaa. Ne keillä näin ei ole asiat, jeesataan. Ketään ei jätetä kuolemaan nälkään tai paleltumaan pakkaseen. Jokaisella on mahdollisuudet auttaa itse itseään. Terveydenhuolto on halpaa ja koulutusta jopa tuetaan.
No ehkäpä tilanne muualla on vielä paljon pahempi? Täällä kuitenkin on mahdollisuuksia tehdä omalla elämällään ja omalle elämälleen paljon asioita, monissa muissa maissa ei välttämättä ole sitäkään.
Ei se silti tarkoita, että suomen henkinen ilmapiiri olisi terve, tai että yhteisöllisyys kukoistaisi. Varsinkin jälkimmäinen tuntuu aina katoavan sitä mukaa kun hyvinvointi lisääntyy. Muita ei enää tarvita.