Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko täällä lapsettomia kolmekymppisiä?
30.09.2019 |
Ihan mielenkiinnosta kysyn, miksi sinä et ole tehnyt lapsia ja mistä luulet johtuvan, että ikäluokkasi lisääntyy niin vähän.
En tarkoita loukata. Olen itse vapaaehtoisesti lapseton viisikymppinen. Kiinnostaa vain tietää, mitä tilastojen takana on.
Kommentit (64)
En ole koskaan halunnut lapsia. Mitä enemmän ikää tulee, sitä varmempi olen lapsettomuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan halunnut lapsia ja perhe-elämää. Millään perhepoliittisilla kannusteilla ei sitä perustavanlaatuista ominaisuutta muuteta.
En ole koskaan löytänyt sopivaa kumppania, en ole edes seurustellut koskaan. Minulta puuttuu myös biologinen kello, välillä tulee ohimenevä ajatus, että lapsi voisi olla ihan jees, mutta se menee hyvin nopeasti ohi. N31.
Osaatteko te, jotka ette ole koskaan halunneet lapsia, arvioida, miksi teidän ikäisissä tämä on yleisempää kuin mitä on ollut esim. meillä viisikymppisillä?
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan löytänyt sopivaa kumppania, en ole edes seurustellut koskaan. Minulta puuttuu myös biologinen kello, välillä tulee ohimenevä ajatus, että lapsi voisi olla ihan jees, mutta se menee hyvin nopeasti ohi. N31.
Minusta tuntuu, että teitä seurustelemattomiakin on teissä enemmän kuin meissä vanhemmissa. En kyllä tiedä, onko näin, mutta jos on, mistä se johtunee? Ja onko se useammin oma valinta vai harmi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ei ole mitään sen suurempaa syytä kuin, että en vain halunnut. Olen kyllä hyvin lapsirakas, mutta ajatus omista lapsista tuntui vieraalta. En ole pahemmin edes asiaa pohtinut, se on ollut minulle niin itsestäänselvyys.
Toisaalta, monilla perheellisillä motivaatio hankkia lapsia on se, että aika oli oikea tai vain haluttiin lapsia. Katson, että oma perusteluni valita toisin, on ihan yhtä validi.
Uskon, että suurin syy lisääntyvään lapsettomuuteen on samansuuntaiset kuin minulla. Jos on kovin herkkä yhteiskunnan asettamille paineille, on varmasti vain helpompi vedota vallitseviin olosuhteisiin.
Olen 31-vuotias ja steri tehtiin vajaa vuosi sitten.
Vierailija kirjoitti:
Osaatteko te, jotka ette ole koskaan halunneet lapsia, arvioida, miksi teidän ikäisissä tämä on yleisempää kuin mitä on ollut esim. meillä viisikymppisillä?
Ehkä vielä teidän ikäisillä lasten hankkiminen oli vielä sen verran itsestäänselvyys, että vain harvat kyseenalaistivat sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon supersinkku. Parisuhde ois mulle painajainen ja tiesin jo hyvin nuorella iällä etten tule koskaan haluamaan jälkikasvua ja tunne on vain voimistunut näin aikuisena. Ja sitäpaitsi tienaan karvan alle 2te/kk. Ei tommosilla pikkusummilla mukulaa kasvateta vastuulliseksi aikuiseksi
Mekään ei haluta avokin kansa lapsia. Ollaan oltu yhdessä nyt reilu 10 vuotta ja ollaan tyytyväisiä näin. Mielenkiintoisen työt molemmilla, itse harrastan aktiivisesti erästä lajia ja ylipään avokin kanssa eletään sellaista arkea, että ei tähän lapsia haluta.
En ymmärrä tätä nykyistä jatkuvaa ikäluokkani syyllistämistä vapaaehtoisesta lapsettomuudesta. Kai se nyt on parempi ihan jo lastenkin kannalta, että kaltaiseni eivät hanki lapsia pakosta ja kärvistele sen jälkeen katkerana loppuelämänsä yrittäen vaan sietää tilannetta, johon ei ole halunnut joutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan halunnut lapsia. Selityksiä ovat oman rauhan ja hiljaisuuden kaipuu, herkästi ylikuormittuvat aistit, se etten ole 38- vuotiaaksi mennessä saanut vakituista työtä vaikka olen töitä tehnyt aina, se ettei äitini osoittanut minkäänlaista kiinnostusta minua kohtaan lapsena enkä siten saanut mitään toistamiskelpoista mallia äiti-lapsisuhteeseen, puoliso jolla on samanlainen tausta, kokemus maailman ja muiden ihmisten julmuudesta herkkyyttä kohtaan, periytyvät sairaudet...
Silti syy on ennen kaikkea se, että nautin elämästäni näin. En halua hankkia edes lemmikkiä arkeani hankaloittamaan. Olen seurannut sivusta ystävieni lapsiperhe-elämää ja minusta sellainen olisi omalle kohdalle osuessa kidutusta.
Vierailija kirjoitti:
Osaatteko te, jotka ette ole koskaan halunneet lapsia, arvioida, miksi teidän ikäisissä tämä on yleisempää kuin mitä on ollut esim. meillä viisikymppisillä?
Luulen, että se on yleisesti hyväksytympää, joten monet osaavat ja uskaltavat kyseenalaistaa näitä juttuja eri tavalla kuin ennen. Ei tarvitse tehdä ikään kuin tavan vuoksi, vaan mietitään itse.
Ei niitä lapsia ole ennenkään aina haluttu, niitä vaan on tullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vain halua lapsia. Mikään siinä touhussa ei näytä kiinnostavalta. Olen naimisissa ja onnellinen näin. Ei ole erityisemmin uraa tai harrastuksia, eli aikaakin olisi, vain halu puuttuu.
Ai miksi lapsettomuus on yleisempää kuin viisikymppisillä aikanaan?
Näin yleistäen, teidän ikäpolvi mm. kuuluu kirkkoon, pysyy koko työuransa samassa ammatissa ja työpaikassa ja äänestää kokoomusta. Nuoremmat osaavat kyseenalaistaa ja tehdä omat valintansa näissäkin asioissa, niin myös lasten hankkimisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan haaveillut perheestä. En sunnuntai-illoista sohvalla perheen kera, pikkukätösistä tumpuissa tai siitä että järjestäisin jollekin rippijuhlia.
En koe, että minun täytyy tehdä itselleni ihmisiä jotka rakastaisivat minua. Jos vastaani kävelisi orpo lapsi ja maailma olisi paikka jossa vain vastaantulija voisi hänestä huolehtia, ottaisin hänet kotiini ja puolustaisin hänen oikeutta turvaan ja ruokaan ja normaaliin elämään kuolemaani saakka. Tunnen paljon empatiaa lapsia kohtaan ja lapset on usein hauskaa seuraa.
Omia ihmisiä en osaa kaivata tehdä. En pelkää mitään siihen liittyvää vaivaa tai elämän menettämistä.
Jos sulta jankattaisi että miksi sä et halua jotain, miksi miksi miksi, niin jokainen keksii syyn. Miksi et haluu hevosta
”no en halua”
miksi et
”no se vie aikaa”
no mihin sulla aikaa menee bilettämiseenkö?
”ei mulla oo töitä tai rahaa”
et sä voi elämää tolleen suunnitella
”en tykkää hevosista”
et voi tietää mitä se on ennen kuin omistat, koko sun elämä on niin merkityksellistä ettet tiedä siitä vielä mitään
”no mulla on kaikkia sairauksiakin”
no vastuuta voi aina pakoilla senkin nuoruuden pitkittäjä hevosenvihaaja, parempikin ettei tollanen epägeeninen lisäänny huhhuh
—-
tuliko sulle tunne hankkia hevonen? ymmärrätkö miten ihminen joka ei halua lasta ei myöskään tunne tuollaisen jälkeen haluavansa sitä, mutta kyselijä luulee että kyllä se haluaa, kunhan on laiska ja pelokas ja vastuuton. Oletko sinä, kun sinulla ei ole hevosta?
Suurin syy on sopivan kumppanin puute. Vielä teini-ikäisenä ajattelin, että viimeistään 24 vuotiaana teen ensimmäisen lapseni, kun olen opiskellut ja saanut vakituisen työpaikan. Lapsia suunnittelin saavani kolme. No aikuisena sitten selvisi, että lisääntymishaluisen ja muutenkin sopivan kumppanin löytäminen ei ole helppoa. Taustalla kummitteli kokoajan vanhempien karmaiseva avioliitto, jossa kummallakaan ei ollut hyvä olla, koska molemmat taisivat tyytyä siihen ihan kivaan kumppaniin, joka sattui olemaan saatavilla. Yhden pitkähkön parisuhteen olen kokenut, mutta sekin päätyi eroon ennen kuin lapsista alettiin kunnolla puhua.
Eipä sinäänsä, sen teininä suunnittelemani vakituisen työnkin sain vasta puoli vuotta sitten. Lisäksi tuntuu, että ilman lapsiakin on töiden jälkeen niin väsynyt, että ei oikein tiedä miten tässä vielä repeisi äidiksi. Toisaalta on yllättänyt se miten paljon elämällä on muutakin ollut annettavanaan kuin ne lapsukaiset.
Oman ikäisistä ystävistä suurin osa on lapsettomia. Kolmella ei ole minkäänlaisia haluja lapsentekoon, eikä ole tainnut koskaan ollakaan, vaikka mies löytyisikin. Yksi kärsii lapsettomuudesta. Kahdella ei ole kumppania. Kahdella on lapsia. Heistä toinen haluaisi lisää, mutta mies ei halua. Toisen mies haluaisi lisää lapsia, mutta ystäväni ei itse halua.
N32
Olen aina halunnut lapsia. En kuitenkaan ole saanut lapsia ja lapsettomuushoidot ovat kesken. Toivottavasti toimivat. Kaikilla ystävilläni on lapsia.
N30
Pidemmässä suhteessa ei niitä ehditty hankkia nuorempana (onneksi, iso lapse se exäkin oli), ja sen jälkeen ei ole kohdalle osunut isä-ehdokasta. Nyt uusi suhde alussa, aika näyttää olisiko meistä vanhemmiksi yhdessä. Kello tikittää. Luulin kanssa nuorena (22-25) tekeväni ne 2.
Burnoutin partaalla, krooninen vauvakuume 32v
En ole löytänyt sopivaa kumppania :( Sattuu olla koko ajan onnittelemassa lähipiiriä raskauksista, vauvoista, kihlauksista ja häistä. Kaiken lisäksi olen sairastanut masennusta (ehkä sairastan edelleen) ja nykyään ylipainoinen (mikä on sekä syy että seurausta masennuksesta). Hitto kun rupesikin surettamaan tilanne.
N31
Alue: Aihe vapaa
Emävale. Synnystysikä myöhentynyt.