Kun kolmekymppinen, vakaassa parisuhteessa- ja elämäntilanteessa elävä nainen tekee abortin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella oikeus päättää tuosta asiasta ja teillä kuitenkin oli asiallisesti ehkäisystä huolehdittu ja se vaan sattui pettämään. Todella tökeröä toimintaa terveydenhoitohenkilökunnalta.

Ei kenenkään ole pakko tehdä lapsia, jossei halua. Lapsi kuitenkin kuluttaa valtavat määrät luonnonvaroja, eikä ole lapsenkaan etu syntyä ei-toivottuna.

Voisiko tuon typerän valtavatmäärätluonnonvaroja-jankutuksen lopettaa. Suomalaisia syntyy niin vähän, että jokaista pitäisi palkita mojovalla palkinnolla. Liikaa sikiävät on jossain ihan muualla. Esimerkki: Suomessa ja Syyyyriassa oli samaan aikaan 5 miljoonaa asukasta.  Samassa ajassa kun meillä oli päästy 5,5 miljoonaiseen kansaan, kaveri oli saanut aikaiseksi 30-miljoonaisen.  Maassa, missä pääasiassa on betonimöhkäleitä, kiviä ja hiekkaa, sotatila eikä sossutätejä.

Häipyy varmaan tuota pikaa, kuten aina... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terveydenhuollon ammattilaisilla on enemmän tietoa ja kokemusta ja niiden myötä perspektiiviä asiaan ja tilanteeseesi. He tietävät, että monet katuvat aborttia viimeistään siinä vaiheessa, kun kymmenisen vuotta myöhemmin muuttavat mielensä ja yrittävät lasta, jota ei sitten kuulukaan. Te kolmikymppiset olette kasvaneet maailmassa, jossa suunnilleen kaikki asiat ovat hallinnassanne, ettekä aina ymmärrä, että ihan kaikki ei toimi tilauksesta. Kaiken lisäksi voisi olettaa, että 30-vuotias ihminen, joka ei missään tapauksessa halua tulla raskaaksi, osaisi hoitaa asiansa niin, että aborttiin ei olisi tarvetta. 20-vuotiaana aivot vielä kehittyvät, eikä arvostelukyky ole aivan huipussaan toisin kuin 30-vuotiaalla, jota kaiken kaikkiaan voidaan pitää vastuullisena aikuisena. 

Vaikka en ole aborttia vastaan sinänsä, minustakin 30-vuotias vakaassa suhteessa elävä aborttia hakeva on melko erikoinen tapaus.

Mutta kun se tärkein syy on haluttomuus tulla äidiksi, niin en oikeasti osaa keksiä miten se lapsen saaminen vastentahtoisesti olisi hyvä ratkaisu kenellekään. Eikä se liityitenkään elämäntilanteeseen, jos et tahdo olla äiti niin siihen ei vaikuta vakityöt tai vakaa suhde. Silloin et vain tahdo.

Minusta syyllistäminen ja painostus on aivan helvetin vastuutonta. Ei todella ole kenenkään etu saattaa maailmaan ei-toivottua lasta. Ja ei, lapsiaan katuvat vanhemmat eivät ole vsin urbaanilegendaa, vaan surullisia esimerkkejä reaalimmailmasta.

Aivan, mutta kun abortoivien joukossa on paljonkin niitä, jotka a) katuvat tai b) muuttavat mieltään, kun on jo liian myöhäistä. Näitä ihmisiä yritetään sitten seuloa sieltä joukosta ennen sitä aborttia, mikä on aika mielekästä loppujen lopuksi. Jos ei halua aborttiprässiin, ei hanki aborttia - yksinkertaista. Abortti ei ole verrattavissa nielurisojen poistoon.

Aivan, on mielekästä seuloa tämä porukka pois, mutta painostus, epäasiallinen kohtelu ja syyllistäminen ovat eri asioita. On hyvä keskistella asiasta, mutta asiallisesti. Ja naisen on annettava tehdä päätöksensä itse, sillä hänellä on itsemääräämisoikeus. Kuten kaikilla ihmisillä.

Abortista on hyvä keskustella, mutta potilaan näkemystä kunnioittaen, hänen päätökseensä luottaen ja ilman painostusta tai mielenosoituksellisuutta. Oli tämä sitten kolmekymppinen keskiluokkainen, vakaassa heterosuhteessa elävä tai kaksikymppinen asunnoton.

Prässäys on täysin asiatonta, epäkunnioittavaa ja vastuutonta.

Olisi myös mielekästä koettaa välttää aborttiin joutumista huolehtimalla ehkäisystä luotettavasti. Lääkäreille abortointi on lähinnä liukuhihnatyötä, ja on erittäin turhauttavaa tietää, että suuri osa aborteista olisi vältettävissä. Sama henkilökunta tekee myös lapsettomuushoitoja, ja on entistä turhauttavampaa huomata, kuinka osa haluaa abortoida ja osa lapsia. Valitettavan usein nämä asiat myös seuraavat toisiaan, sillä ihmiset ovat tottuneet siihen, että "jokainen nainen määrää itse kehostaan" (tarkoittaa sitä, että voi abortoida koska haluaa), ja "vielä ei ole lasten aika" ovat aivan normaaleja ajatusmalleja. Valitettavasti luonto ei toimi tilauksesta, ja sitten kun lasten aika olisi, niitä ei ehkä tulekaan. Yllättävän moni ei sitä ymmärrä, ja sitä on vaikea hyväksyä ja on myös vaikea tietää, kuka täysin ymmärtää tekonsa seuraukset, kuka ei. Myös terveydenhuoltohenkilökunta koostuu ihmisistä.

Hoitohenkilökunnan tehtävä on suorittaa keskeytys ja hoitaa siihen liittyvät terveydelliset asiat. Heidän tehtävänsä ei ole holhota, syyllistää, painostaa tai rikkoa itsemääräämisoikeutta. Heidän tulee hyväksyä naisen tahto ja luottaa hänen päätöksentekokykyynsä, kun asia on käyty läpi. Ei prässätä.

Sillä taas ei ole varsinaisesti asian kannalta väliä, että mitä lääkäri asiasta ajattelee. Heille nyt tulee varmasti vaikka kuinka paljon turhauttavia tilanteita vastaan työssään (esim. tupakoivan keuhkosyövän hoito), mutta ne nyt vaan on pakko hoitaa, sillä se kuuluu työhön. Se on osa lääkärin ammattia ja ammattitaitoa eikä oikeuta henkilökohtaisiin mielenilmaisuihin.

Lisäksi: se ei toimi niin, että tekee lapsen vasten tahtoaan ihan vain varmuuden vuoksi, jos vaikka myöhemmin haluaakin. Aivan järjetön ajatuskin. Sitä paitsi, ihan yhtä hyvin voi olla haluamatta vastaisuudessakin. Se on potilaan asia eikä voi vaikuttaa sen hetkiseen tilanteeseen. Jos nainen haluaisi lapsen, hän tuskin aborttia tekisi. On myös aivan perusteltua harrastaa perhesuunnittelua ja jättää se lapsi synnyttämättä, jos ei sitä halua eikä koe että sen aika on.

Kyllä, ehkäisystä on huolehdittava, mutta kun vahinkoja tapahtuu. Ap:lla oli kierukka, eli hän oli varsin vastuullisesti jo asiasta huolehtinutkin.

Vierailija kirjoitti:

Se vielä, että aborttia hakevat naiset eivät ole mitään "asiakkaita", vaan potilaita. Lääkäreiden työn tarkoitus on suojella ja parantaa ihmisiä, ja vain mielihalullisista syistä tehty abortti sotii melko monen lääkärin vakaumusta vastaan. Abortti ei ole sama kuin umpparileikkaus tai vastaava. Abortissa otetaan henki pois, vaikka vain sikiöltä, ja sen tekee lääkäri. Osa lääkäreistä tuntee itsensä murhaajaksi sen vuoksi, ja vain sen takia, että kolmikymppinen Jaana-Liisa ei juuri nyt katso voivansa saada lasta, kun pomo voi lähettää sähköpostia kolmelta yöllä, ja siihen on heti vastattava, koska muuten ei pääse kuvausmatkalle Ibizalle ja sitä kautta ylenemään terassikerroksen avotoimistoon.

Se lääkäri myös ottaa omalletunnolleen sen sinun aborttisi, koska et voinut syödä niitä pillereitä ja tarkistuttaa kierukkaasi, vaikka se pisteli oudosti.

Kyllä näin terveydenhuollon ammattilaisena sanon, että vain yksi ammattiryhmä lääkäreistä, gynekologit, tekevät keskeytyksiä. Jos tietää, ettei siihen pysty/halua, missään tapauksessa ei kuulu hakeutua ko. erikoistumisalalle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se vielä, että aborttia hakevat naiset eivät ole mitään "asiakkaita", vaan potilaita. Lääkäreiden työn tarkoitus on suojella ja parantaa ihmisiä, ja vain mielihalullisista syistä tehty abortti sotii melko monen lääkärin vakaumusta vastaan. Abortti ei ole sama kuin umpparileikkaus tai vastaava. Abortissa otetaan henki pois, vaikka vain sikiöltä, ja sen tekee lääkäri. Osa lääkäreistä tuntee itsensä murhaajaksi sen vuoksi, ja vain sen takia, että kolmikymppinen Jaana-Liisa ei juuri nyt katso voivansa saada lasta, kun pomo voi lähettää sähköpostia kolmelta yöllä, ja siihen on heti vastattava, koska muuten ei pääse kuvausmatkalle Ibizalle ja sitä kautta ylenemään terassikerroksen avotoimistoon.

Se lääkäri myös ottaa omalletunnolleen sen sinun aborttisi, koska et voinut syödä niitä pillereitä ja tarkistuttaa kierukkaasi, vaikka se pisteli oudosti.

Kyllä näin terveydenhuollon ammattilaisena sanon, että vain yksi ammattiryhmä lääkäreistä, gynekologit, tekevät keskeytyksiä. Jos tietää, ettei siihen pysty/halua, missään tapauksessa ei kuulu hakeutua ko. erikoistumisalalle. 

Juuri noin. Jos ei osaa olla ammattilainen niin pysyy pois sellaisista tehtävistå jotka loukkaavat omaa 'vakaumusta'.

Olen viisikymppinen nainen ja tiedän paljon keskeytyksen tehneitå naisia ja tyttöjä ja yksikåän tietämäni ei ole koskaan katunut keskeytystä. Sitä vastoin tiedän lapsen pitäneitå, jotka katuvat sitä, ettå eivät tehmeetkään sittenkään jostain syystå keskeytystå.

Työskentelen sairaanhoitajana terveyskeskuksessa ja viikottain esihaastattelen keskeytyspotilaita ennen lääkärin vastaanottoa. Kohtelen jokaista keskeytyksen haluavaa naista hyvin. Joskus on ollut jopa niin että nainen on ollut ihmeissään kun olen niin ystävällinen enkä syyllistä, ovat pelänneet sellaista.

Joskus on käynyt niin että on selvinnyt lapsen isän tai naisen perheen painostavan keskeytykseen. Nämä ovat tilanteita joissa on tietysti käyty yhteisymmärryksessä läpi muita vaihtoehtoja.

Vierailija kirjoitti:

Terveydenhuollon ammattilaisilla on enemmän tietoa ja kokemusta ja niiden myötä perspektiiviä asiaan ja tilanteeseesi. He tietävät, että monet katuvat aborttia viimeistään siinä vaiheessa, kun kymmenisen vuotta myöhemmin muuttavat mielensä ja yrittävät lasta, jota ei sitten kuulukaan. Te kolmikymppiset olette kasvaneet maailmassa, jossa suunnilleen kaikki asiat ovat hallinnassanne, ettekä aina ymmärrä, että ihan kaikki ei toimi tilauksesta. Kaiken lisäksi voisi olettaa, että 30-vuotias ihminen, joka ei missään tapauksessa halua tulla raskaaksi, osaisi hoitaa asiansa niin, että aborttiin ei olisi tarvetta. 20-vuotiaana aivot vielä kehittyvät, eikä arvostelukyky ole aivan huipussaan toisin kuin 30-vuotiaalla, jota kaiken kaikkiaan voidaan pitää vastuullisena aikuisena. 

Vaikka en ole aborttia vastaan sinänsä, minustakin 30-vuotias vakaassa suhteessa elävä aborttia hakeva on melko erikoinen tapaus.

Enpä usko että ap katuu, kun ei kerran lasta tahdo.

Tuplaehkäisy on kyllä tarpeen, mielellään mies hoitamaan siitä puolet. Ja heti sterilisaatioon.

Törkeää tuo ap:n saama kohtelu, ehdottomasti teet valituksen!!

Tuosta katumuksesta. Mä olen työssäni ja ihan tuttavapiirinikin kautta tavannut monia keskeytyksen läpikäyneitä naisia ja yksikään heistä ei ole katunut asiaa oikeasti. Ehkä sattumaa sitten.

Jotkut ovat kertoneet miettineensä asiaa jonkin aikaa keskeytyksen jälkeen, tai että joskus on tullut mieleen, että nyt olisi tietyn ikäinen lapsi. Mutta ne ovat olleet hyvin ohimeneviä ajatuksia, jotka eivät ole aiheuttaneet sen kummempia tunnetiloja.

Poikkeuksetta ovat olleet sitä mieltä, että keskeytys oli oikea ratkaisu siinä hetkessä, ja ovat myös unohtaneet asian melko pian tapahtuneesta. Helpotuksen tunne oli vallitsevin tunne toimenpiteen jälkeen.

Minusta on jännä että tuota katumusta ja surua korostetaan tässä aborttiasiassa niin paljon, kun omasta tahdosta tehdyissä aborteissa tunteet ovat monilla enemmänkin helpotusta ja varmuutta.

Vierailija kirjoitti:

Se vielä, että aborttia hakevat naiset eivät ole mitään "asiakkaita", vaan potilaita. Lääkäreiden työn tarkoitus on suojella ja parantaa ihmisiä, ja vain mielihalullisista syistä tehty abortti sotii melko monen lääkärin vakaumusta vastaan. Abortti ei ole sama kuin umpparileikkaus tai vastaava. Abortissa otetaan henki pois, vaikka vain sikiöltä, ja sen tekee lääkäri. Osa lääkäreistä tuntee itsensä murhaajaksi sen vuoksi, ja vain sen takia, että kolmikymppinen Jaana-Liisa ei juuri nyt katso voivansa saada lasta, kun pomo voi lähettää sähköpostia kolmelta yöllä, ja siihen on heti vastattava, koska muuten ei pääse kuvausmatkalle Ibizalle ja sitä kautta ylenemään terassikerroksen avotoimistoon.

Se lääkäri myös ottaa omalletunnolleen sen sinun aborttisi, koska et voinut syödä niitä pillereitä ja tarkistuttaa kierukkaasi, vaikka se pisteli oudosti.

Haluaisinpa nähdä sellaisen patologin, joka parantaa potilaitaan tai jonka työnkuvaan kuuluu aborttien tekeminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäasiallista kohtelua olet saanut. Tee ehdottomasti valitus kaikista, jos jaksat. Kenenkään ei pidä synnyttämään tänne lasta, jos ei halua sellaista velvollisuutta sitten hoitaa kunnolla. Miksi edes ultrattiin, ei minulta mitään ultrattu kun hain aborttia.

Aivan varmasti on ultrattu, eihän muuten edes ole varmuutta raskaudesta, "raskaushormoneita" erittyy muistakin syistä. Raskaus voi myös olla kohdunulkoinen joka täytyy huomioida keskeytyksessä, tätäkään ei tiedetä ilman ultraa.

Minulle on tehty kaksi aborttia eikä kummallakaan kerralla ole ultrattu. 

Vierailija kirjoitti:

Terveydenhuollon ammattilaisilla on enemmän tietoa ja kokemusta ja niiden myötä perspektiiviä asiaan ja tilanteeseesi. He tietävät, että monet katuvat aborttia viimeistään siinä vaiheessa, kun kymmenisen vuotta myöhemmin muuttavat mielensä ja yrittävät lasta, jota ei sitten kuulukaan. Te kolmikymppiset olette kasvaneet maailmassa, jossa suunnilleen kaikki asiat ovat hallinnassanne, ettekä aina ymmärrä, että ihan kaikki ei toimi tilauksesta. Kaiken lisäksi voisi olettaa, että 30-vuotias ihminen, joka ei missään tapauksessa halua tulla raskaaksi, osaisi hoitaa asiansa niin, että aborttiin ei olisi tarvetta. 20-vuotiaana aivot vielä kehittyvät, eikä arvostelukyky ole aivan huipussaan toisin kuin 30-vuotiaalla, jota kaiken kaikkiaan voidaan pitää vastuullisena aikuisena. 

Vaikka en ole aborttia vastaan sinänsä, minustakin 30-vuotias vakaassa suhteessa elävä aborttia hakeva on melko erikoinen tapaus.

Onneksi nykyään sentään vapaa-ehtoinen lapsettomuus toimii tilauksesta tarvittaessa. Turha kitistä. Ehkä niitä ainoita asioita, jotka "ovat hallinnassani".

Abortissa tapetaan ihminen. Se ei pitää aina muistaa. Ei mikään helppo juttu vaikka laillista onkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se vielä, että aborttia hakevat naiset eivät ole mitään "asiakkaita", vaan potilaita. Lääkäreiden työn tarkoitus on suojella ja parantaa ihmisiä, ja vain mielihalullisista syistä tehty abortti sotii melko monen lääkärin vakaumusta vastaan. Abortti ei ole sama kuin umpparileikkaus tai vastaava. Abortissa otetaan henki pois, vaikka vain sikiöltä, ja sen tekee lääkäri. Osa lääkäreistä tuntee itsensä murhaajaksi sen vuoksi, ja vain sen takia, että kolmikymppinen Jaana-Liisa ei juuri nyt katso voivansa saada lasta, kun pomo voi lähettää sähköpostia kolmelta yöllä, ja siihen on heti vastattava, koska muuten ei pääse kuvausmatkalle Ibizalle ja sitä kautta ylenemään terassikerroksen avotoimistoon.

Se lääkäri myös ottaa omalletunnolleen sen sinun aborttisi, koska et voinut syödä niitä pillereitä ja tarkistuttaa kierukkaasi, vaikka se pisteli oudosti.

Kyllä näin terveydenhuollon ammattilaisena sanon, että vain yksi ammattiryhmä lääkäreistä, gynekologit, tekevät keskeytyksiä. Jos tietää, ettei siihen pysty/halua, missään tapauksessa ei kuulu hakeutua ko. erikoistumisalalle. 

Vaikka ei erikoistumisensa alussa olisikaan aborttia vastaan, kyllä varsin moni abortteja tekevä gynekologi kyynistyy ajan mittaan. Kukaan kun ei tee pelkästään abortteja, vaan samat lääkärit näkevät työssään myös niitä epätoivoisia lapsettomia, kuolleina tai vammaisina syntyneitä lapsia ja niin edespäin. Väistämättäkin 30-vuotiaan normaaliraskauden abortointi siksi, ettei (ehkä) juuri nyt halua lasta, tuntuu hiukan turhalta. 

Niin että mielummin olisi synnyttänyt vauvan mitä ei haluta, sitten kun tämä yksilö ei saa rakkautta siitä kasvaa kamala psykopaatti joka sitten purkaa pahaolonsa muihin työpaikoilla. Raskasta elää sen asian kanssa että ei ole ollut haluttu lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Niin että mielummin olisi synnyttänyt vauvan mitä ei haluta, sitten kun tämä yksilö ei saa rakkautta siitä kasvaa kamala psykopaatti joka sitten purkaa pahaolonsa muihin työpaikoilla. Raskasta elää sen asian kanssa että ei ole ollut haluttu lapsi.

Ei, vaan ehkä voisi yrittää ymmärtää sitä lääkäriä ja muuta henkilökuntaa eikä alkaa tulkita heidän käytöstään. Saattaahan olla, että ap on vain kuvitellut syyllistämisen, ei sekään ole mahdotonta.

Abortti on Suomessa laillinen, onneksi, mutta niitä tehdään vuosittain aivan liikaa. Ei kaikilla ole kierukka liikkunut, jotkut ovat vain laiskoja ehkäisemään. Olitte mitä mieltä vain, mutta abortti ei ole sama asia kuin perusleikkaus tai muu operaatio. Käytännössä abortti suodaan Suomessa jokaiselle, mutta kuten tuo yllä lainattu lakipykäläkin osoittaa, kyse on vain lain tulkinnasta, sillä aikuisten oikeasti kolmikymppisen, vakaassa parisuhteessa ja työpaikassa olevan naisen elämää ei "huomattavasti rasita" lapsen saaminen.  Terveydenhuollon edustaja, joka aborttiluvan viimeksi antaa, on vastuussa lain edessä, sillä hän arvioi onko abortille lakisääteinen syy. 

Vierailija kirjoitti:

Abortissa tapetaan ihminen. Se ei pitää aina muistaa. Ei mikään helppo juttu vaikka laillista onkin.

Tässähän se perusongelma piileekin. Katsos kun osa meistä pitää alkiota/sikiötä yhtä vähän ihmisenä kuin hedelmöittynyttä kananmunaa kanana tai taikinaa kakkuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin että mielummin olisi synnyttänyt vauvan mitä ei haluta, sitten kun tämä yksilö ei saa rakkautta siitä kasvaa kamala psykopaatti joka sitten purkaa pahaolonsa muihin työpaikoilla. Raskasta elää sen asian kanssa että ei ole ollut haluttu lapsi.

Käytännössä abortti suodaan Suomessa jokaiselle, mutta kuten tuo yllä lainattu lakipykäläkin osoittaa, kyse on vain lain tulkinnasta, sillä aikuisten oikeasti kolmikymppisen, vakaassa parisuhteessa ja työpaikassa olevan naisen elämää ei "huomattavasti rasita" lapsen saaminen.  Terveydenhuollon edustaja, joka aborttiluvan viimeksi antaa, on vastuussa lain edessä, sillä hän arvioi onko abortille lakisääteinen syy. 

Ei hyvää päivää.

Mikä sinä olet sanomaan, että rasittaako lapsensaanti vakaassa suhteessa ja taloudellisessa tilanteessa olevan kolmekymppisen elämää?

Eihän se vaikutus ole vain noilla asioilla mitattavissa. Entä psyykkinen puoli? Muu elämäntilanne? Lapsi kun voi olla rasitus eri ihmisille eri syistä. Ja ihan se, ettei halua lasta on syy ja voidaan tulkita rasitukseksi. Mitä se epäilemättä silloin on.

Vierailija kirjoitti:

Abortissa tapetaan ihminen. Se ei pitää aina muistaa. Ei mikään helppo juttu vaikka laillista onkin.

Myös keskenmenossa abortoituu alkio/sikiö. Silloin sen abortin tekee äidin elimistö spontaanisti. Välillä keskenmeno ei ala spontaanisti ja joudutaan lääkkeelliseen keskeytykseen jopa kaavintaan asti.

Mutta siinä abortissa ei kuole ihminen vaan mahdollisuus ihmiseen, eri asia. terv. keskenmeno 7+6 ja asia ei jäänyt kaivelemaan pahemmin koska tiesin että elämäni on helpompaa ilman uutta lasta vaikka päätimme jatkaakin yllätysraskautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raskaus voidaan tämän lain säännöksiä noudattaen naisen pyynnöstä keskeyttää:

...

2) kun hänen tai hänen perheensä elämänolot ja muut olosuhteet huomioon ottaen lapsen synnyttäminen ja hoito olisi hänelle huomattava rasitus;

( https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1970/19700239 )

Tällä perusteella ilmeisesti tehdään suurin osa aborteista.

Miehelle suunnattu lakitekninen abortti voisi kuulua vaikka näin:

Elatusvelvollisuus voidaan tämän lain säännöksiä noudattaen miehen pyynnöstä peruuttaa:

...

2) kun hänen tai hänen perheensä elämänolot ja muut olosuhteet huomioon ottaen lapsen elatus ja isäksi ryhtyminen olisi hänelle huomattava rasitus ja myös silloin kun lapsi on synnytetty vastoin miehen tahtoa;

Vain yksi voi tehdä lopullisen päätöksen, etkö tätä ole jo tajunnut?

Niin synnyttämisestä mutta jos kerran se tehdään vastoin toisen osapuolen tahtoa niin se puoli joka päättää niin myös vastatkoon päätöksestään. Ei ole oikein että toinen osapuoli joutuu kärsimään yhden tekemästä yksipuolisesta päätöksestä.

Myös miehen tulee kantaa vastuu ehkäisystä, jos ei halua lasta.

Ja naisenko ei tarvitse?

Kyse on siitä, että nainen voi huolehtia ehkäisystä tai olla huolehtimatta. Hänellä on kuitenkin vielä mahdollisuus aborttiin tai lapsen antamiseen adoptioon. Ei nekään helppoja vaihtoehtoja ole, mutta vaihtoehtoja kuitenkin. Miehen vaihtoehdot on selibaatti, riski lapsen elättämisestä tai jopa se, että yhdessä suunniteltu lapsi abortoidaan.

(Eri) Kehollinen itsemääräämisoikeus taustalla. - Näin naisena, joka ei halua lapsia, on mahdotonta ymmärtää logiikkaa, jossa ehdottomassa asiassa lopullinen päätäntävalta annetaan toisen käsiin. Jos olisin lapsia haluamaton mies, tekisin kaikkeni, ettei raskauden riskiä ole (kondomi, vasektomia) - enkä myöskään luottaisi siihen, että mies söisi pillereitä, jos miesten e-pillerit olisivat käytössä. En yksinkertaisesti ota tuon tason riskejä.

Ymmärrän tavallaan kehollisen itsemääräämisoikeuden, mutta nyt se näyttää jyräävän kaiken. Niin miehen kuin tulevan lapsenkin oikeudet.

On aika ihmeellistä, että miehelle sanotaan, että jos et halua lapsia, niin huolehdi 100%:sta ehkäisystä äläkä luota naiseen. Naisen kohdalla muistetaan, että ehkäisy voi pettää ja annetaan vielä takaporttina mahdollisuus aborttiin tai lapsen antamiseen adoptoitavaksi. Miksei se nainenkin voi huolehtia 100% ehkäisystä tai kantaa vastuun mahdollisesta raskaudesta? Eikö nainen ennen raskaaksi tulemistaan tiedä, että jos näin käy, niin joutuu synnyttämään?

Tai toisaalta miksei mies voisi tietyin kriteerein antaa lasta adoptoivaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Abortissa tapetaan ihminen. Se ei pitää aina muistaa. Ei mikään helppo juttu vaikka laillista onkin.

Tässähän se perusongelma piileekin. Katsos kun osa meistä pitää alkiota/sikiötä yhtä vähän ihmisenä kuin hedelmöittynyttä kananmunaa kanana tai taikinaa kakkuna.

Pitää voi minä vaan, mutta se ei muuta tosiasiaa. Ihmisyys ei tule ihmiseen jossain vaiheessa vaan on alusta loppuun.

Tekosi on täysin oikeutettu, jos olet sitä mieltä.

Jos saat huonoa kohtelua, siitä täytyy mainita.