Miten tottua yksinäisyyteen?
Olen käytännössä ollut koko elämäni aivan yksin. Kavereita on ollut, mutta ei ne oikeita ole olleet. Ei miestä, ei kavereita, ei perhettä. Miten tottua ja hyväksyä se, että tulee olemaan aina yksinäinen? Tämä tunne on vain niin ahdistava ja sydäntä raastava.
Kommentit (14)
Työ, kiva koti ja koirat. Hankkisin omakotitalon, jos olisi parempi palkka. Olen nainen.
Vierailija kirjoitti:
Työ, omakotitalo, koira ja alkoholi.
Toivottavasti tämä oli sarkasmia.
Pyydä Jeesus ystäväksesi.
Tämä ei ole sarkasmia eikä huono vitsi, vaan ihan vilpitön neuvo.
Minä olen ollut ja olen edelleen yksin, vaan en yksinäinen.
Minkä ikäinen olet ap? Suosittelen menemään terapiaan, jos on noin ikäviä ajatuksia ja tuntemuksia. Mistä sinä tiedät, että tulet olemaan aina yksin?
Ei kaikki vaan löysä kumppania vaikka mitä tekisivät. Itsekin olen nainen ja ei vaan kumppania löydy sitten mistään. Olen ollut tinderissä, erilaisissa deitti palstoilla ym.ym. Alan itsekin jo miettiä että en taida enää löytää ketään. Ehkä muutan maalle ja hänkin sen omakotitalon ja koiran. Ja niillä elän sitten elämäni lopun onnellisena. Heh heh.
mä en usko että tähän tottuu kokonaan ikinä. ei ihmistä ole tarkoitettu elämään yksin. mulla nyt 12:sta vuosi yksin. se on helpompaa kuin ensimmäisinä vuosina mutta helppoa tämä ei ole. tunnen olevani ihmisten ilmoillakin kuin kummitus, ettei kukaan edes näe mua, että en edes kuulu tänne koska ainoa kontaktini ihmisiin on kaupan kassa ja satunnaiset jutustelut työ"kavereiden" (2 kpl) kanssa. isääni näen ehkä kerran kuussa ja hänkin tuntuu täysin vieraalta ihmiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Pyydä Jeesus ystäväksesi.
Tämä ei ole sarkasmia eikä huono vitsi, vaan ihan vilpitön neuvo.
Minä olen ollut ja olen edelleen yksin, vaan en yksinäinen.
Mitä jos on pyytänyt Jeesusta avuksi, mutta mitään ei tapahdu? Olen aivan eksyksissä, yksin ja hukassa. Uskon kyllä Jumalaan, mutta tällä hetkellä tuntuu, kuin Jumala ois hyljännyt mut, eikä Jeesusta näy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työ, omakotitalo, koira ja alkoholi.
Toivottavasti tämä oli sarkasmia.
????
Minä taas en varmaan tottuisi asumaan toisen kanssa. On tarve omaan rauhaan, mutta kaipaisin kyllä joitakin kontakteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyydä Jeesus ystäväksesi.
Tämä ei ole sarkasmia eikä huono vitsi, vaan ihan vilpitön neuvo.
Minä olen ollut ja olen edelleen yksin, vaan en yksinäinen.Mitä jos on pyytänyt Jeesusta avuksi, mutta mitään ei tapahdu? Olen aivan eksyksissä, yksin ja hukassa. Uskon kyllä Jumalaan, mutta tällä hetkellä tuntuu, kuin Jumala ois hyljännyt mut, eikä Jeesusta näy.
Älä luovuta.
Yritä löytää elävästi uskovia ihmisiä, joiden kanssa voit jutella ja rukoilla yhdessä.
Valo voittaa pimeyden! Minäkin rukoilen nyt sinulle ulospääsyä ahdistavasta yksinäisyydestä. Ole siunattu! Jeesus kulkee vierelläsi ja tarvittaessa kantaakin sinua!
yksinäisyyteen ei totu.viinalla sitä itse lievennän ja se toimiikin hyvin.
Kun asuu yksin, voi kontaktit olla työn kautta ja harrastusten kautta. Vapaa-ajalla voi mennä taidenäyttelyihin, elokuviin, kahviloihin että näkee ihmisiä. Kannattaa otttaa kontaktia sukulaisiin enemmän esim serkuissa voi usein olla "kaveriainesta". Kannattaa osallistua monipuolisesti asioihin, joista pitää, silloin tulee osaksi saman henkisiä porukoita. Karla Nieminen on julkaissut kirjan "Olet hyvä tyyppi", joka opettaa tutustumista. Pelköstään kumppanin varaan ei kannata laskea, kumppani olisi/on vain yksi ihmissuhde muiden joukossa.
En tiedä miten tottuu, itsellä on ihan hyvät puitteet vaikka olemaan itekseen tai muiden kanssa maalla asun. Talo ja luonto vieressä, koira on , lapset pitkällä asuvat ja käyvät kun ehtivät aikuisia jo. kolmas vuosi menossa eron jälkeen ja ihan hyvä näin, mutta välillä ois kiva jos joku tulis mukaan vielä kerran. M45 Kai tähän tottuu ja huomenna taas puuhaamaan ulos satoi taikka paistoi ihan se ja sama.
Työ, omakotitalo, koira ja alkoholi.