Onko rakkaus silloin kuollut kun
usein kiroaa toisen alimpaan helvettiin? Voiko silti rakastaa toista? Ollaan eroamassa vuosikymmenten parisuhteeata mutta miten on niin vaikeaa. Aina vaan haluis olla toisen kanssa vaikka roinen sanoo että rakkaus hiipunut. On ollut pettämistä ja jopa toisen naisen omaan kotiin tuomista. Valehtelua pienehköistä asioista. Haukkumista kropasta. Miksi vaan silti aina haluaisi jatkaa? Miten erota? Niin vaikeaa. Toki lapsiakin vielä kuvioissa :(
Kommentit (7)
Entä jos riidat vuodesta toiseen tulee usein? Sovitaan ettei enää riidellä ja silti riitoja useamman kerran viikossa. Onko aika erota?
Omalla kohdalla rakkaus loppui ja seurasi täysin välinpitämättömyys. Erosta aikaa ja nyt on sitten tunteena inho ja johtuen siitä miten lapsiaan kohtelee.
Sinulla on vielä isoja tunteita, kun hyväksyt ilkeät teot ja silti kaipaat.
Voihan sitä rakastaa, mutta silti ei ole järkevää jatkaa yhdessä. Järki voittaa.
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä rakastaa, mutta silti ei ole järkevää jatkaa yhdessä. Järki voittaa.
Näin se taitaa olla. Miten vaan päästää irti? Vuosikymmeniä oltu yhdessä. Lapsesta asti.
Ja siinä taas viattomina räpsytellään niitä omia silmiä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä rakastaa, mutta silti ei ole järkevää jatkaa yhdessä. Järki voittaa.
Näin se taitaa olla. Miten vaan päästää irti? Vuosikymmeniä oltu yhdessä. Lapsesta asti.
Lopetetaan se menneen haikailu. Noilla vuosilla ei ole enää mitään väliä. Nyt keskityään vain siihen, että huomenna ollaan parempi ihminen kuin tänään ja eilen.
Ei. Rakkaus on kuollut silloin kun ei välitä enää. Jos on esim. vihaa tai muita tunteita niin silloin on rakkautta.