Äiti, miksi käyttäydyt tylysti lasten isän uutta puolisoa kohtaan?

En itse tunne mitään lapseni isän nykyistä puolisoa kohtaan, mutta koska lapseni mielestä kyseinen nainen ei ole isiään ansainnut eikä teini halua enää isänsä luo molemminpuolisista maanitteluista huolimatta mennä, hänen ei ole pakko.

Kyllä 14-vuotiasta on pakko kunnella ja ymmärtää.

Jos ei halua, ei ole pakko.

Haluaisimme exän kanssa, jonka kanssa on ok välit, että lapsemme tapaisi isäänsä, mutta en ala tapella lapsen kanssa.

Jos ei halua, ei halua.

Minusta olisi lähes rikos pakottaa lapsi toiselle paikkakunnalle, kun hän ei ehdottomasti halua mennä isänsä luo uuden puolison vuoksi.

Minä en ole koskaan ymmärtänyt sitä, että jos lapsilla on isäviikonloppu/isäviikko, niin se isukki ei ole itse paikalla ja mukulat kaitsee joko isukin uusi kumppani tai isukin äiti! Ja tätä on paljon! Pakkoko just silloin muka olla jotain työkeikkaa tai jotain ihan jonninjoutavaa, ettei vaan tarvitse huolehtia omista lapsistaan... Raha ei paljon lämmitä, jos on muuten kovin välinpitämätön asenne.

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole koskaan ymmärtänyt sitä, että jos lapsilla on isäviikonloppu/isäviikko, niin se isukki ei ole itse paikalla ja mukulat kaitsee joko isukin uusi kumppani tai isukin äiti! Ja tätä on paljon! Pakkoko just silloin muka olla jotain työkeikkaa tai jotain ihan jonninjoutavaa, ettei vaan tarvitse huolehtia omista lapsistaan... Raha ei paljon lämmitä, jos on muuten kovin välinpitämätön asenne.

Jos ei uusi kumppani ole kovin lapsirakas, niin äkkiäkös ne muksut tupataan mummulaan hoitoon isäviikonloppuna...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole äiti, enkä uusi puoliso ja oma parisuhdekin voi hyvin. Keksin silti säkillisen syitä moiselle käytökselle. :D Aika paljon vaadittu, että olisi uuden puolison kanssa hyvää pataa. Se on vaan siedettävä.

Miten olisi yhteiset lapset eksän kanssa ja uusi kumppani, joka on lasten elämässä? Ei minua muuten eksän olemassaolo kiinnostaisi, kun ei olisi tarvetta.

Mutta mitkä ne syysi ovat?

Uusi kumppani ei kuulu lasten elämään.

Samassa kodissa 50% ajasta /, tiiviisti mukana arjessa ja silti ei kuulu lasten elämään? Millä logiikalla?

Täysin vieras ulkopuolinen ihminen.

Ai esim. vielä 2-3:n yhteisen vuoden jälkeen?

Jos/kun tulee jossain vaiheessa uusi pikkusisarus?

Kuinka kauan pysyy täysin vieraana ulkopuolisena ihmisenä?

Riippuu siitä nyktisestä jotkut hyväksyvät puolison menneisyyden ja aikaisemmat lapset, toiset käyttäytyvät kuin menneisyyttä ei saisi olla ja aiempi lapsi tulisi hyvälätä. Se on vähän kummalta puolelta asian näkee.

Itse en ole koskaan olljt kiinnostunut eksistäni saati nykyisistä vaan kummasti kokevat minut uhkana kun pitää mustamaalata ja hankaloittaa elämää.

Meitä on moneen junaan ja jotkut naiset calitettavasti ovat niin lapsellisia ja mustasukkaisia että kokevat aiemmat puolisot ja lapset uhkana.

Miehen vastuulla tietenkin meneekö mukaan, mutta valitettavan moni menee.

Jos itselläni ei olisi lasta, en pitäisi yhteyttä eksääni muuta kuin pakosta, kuten en muihinkaan, mennyt on mennyttä.

Itsräni ei kiinnosta nykyistrn entiset, en ymmärrä miksi niin monia kiinnostaa. Heikko itsrtunto ja rpävakaa suhde kaiketi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole koskaan ymmärtänyt sitä, että jos lapsilla on isäviikonloppu/isäviikko, niin se isukki ei ole itse paikalla ja mukulat kaitsee joko isukin uusi kumppani tai isukin äiti! Ja tätä on paljon! Pakkoko just silloin muka olla jotain työkeikkaa tai jotain ihan jonninjoutavaa, ettei vaan tarvitse huolehtia omista lapsistaan... Raha ei paljon lämmitä, jos on muuten kovin välinpitämätön asenne.

Jos ei uusi kumppani ole kovin lapsirakas, niin äkkiäkös ne muksut tupataan mummulaan hoitoon isäviikonloppuna...

Jos kyseessä on vuoroviikkovanhemmuus tai vain välillä viikonloppuna lapsiaan tapaava isä, on ihan h*tin hankalaa ymmärtää miten niitä omia menoja ei pysty isä ajoittamaan lapsivapaalle vaan pitää laittaa lapset viikonloppuna mummolle hoitoon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole äiti, enkä uusi puoliso ja oma parisuhdekin voi hyvin. Keksin silti säkillisen syitä moiselle käytökselle. :D Aika paljon vaadittu, että olisi uuden puolison kanssa hyvää pataa. Se on vaan siedettävä.

Miten olisi yhteiset lapset eksän kanssa ja uusi kumppani, joka on lasten elämässä? Ei minua muuten eksän olemassaolo kiinnostaisi, kun ei olisi tarvetta.

Mutta mitkä ne syysi ovat?

Uusi kumppani ei kuulu lasten elämään.

Samassa kodissa 50% ajasta /, tiiviisti mukana arjessa ja silti ei kuulu lasten elämään? Millä logiikalla?

Täysin vieras ulkopuolinen ihminen.

Ai esim. vielä 2-3:n yhteisen vuoden jälkeen?

Jos/kun tulee jossain vaiheessa uusi pikkusisarus?

Kuinka kauan pysyy täysin vieraana ulkopuolisena ihmisenä?

Riippuu siitä nyktisestä jotkut hyväksyvät puolison menneisyyden ja aikaisemmat lapset, toiset käyttäytyvät kuin menneisyyttä ei saisi olla ja aiempi lapsi tulisi hyvälätä. Se on vähän kummalta puolelta asian näkee.

Itse en ole koskaan olljt kiinnostunut eksistäni saati nykyisistä vaan kummasti kokevat minut uhkana kun pitää mustamaalata ja hankaloittaa elämää.

Meitä on moneen junaan ja jotkut naiset calitettavasti ovat niin lapsellisia ja mustasukkaisia että kokevat aiemmat puolisot ja lapset uhkana.

Miehen vastuulla tietenkin meneekö mukaan, mutta valitettavan moni menee.

Jos itselläni ei olisi lasta, en pitäisi yhteyttä eksääni muuta kuin pakosta, kuten en muihinkaan, mennyt on mennyttä.

Itsräni ei kiinnosta nykyistrn entiset, en ymmärrä miksi niin monia kiinnostaa. Heikko itsrtunto ja rpävakaa suhde kaiketi.

Pahoittelut typoista lukulasit jäi :D

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole koskaan ymmärtänyt sitä, että jos lapsilla on isäviikonloppu/isäviikko, niin se isukki ei ole itse paikalla ja mukulat kaitsee joko isukin uusi kumppani tai isukin äiti! Ja tätä on paljon! Pakkoko just silloin muka olla jotain työkeikkaa tai jotain ihan jonninjoutavaa, ettei vaan tarvitse huolehtia omista lapsistaan... Raha ei paljon lämmitä, jos on muuten kovin välinpitämätön asenne.

Miehellä on työkeikkoja enintään kerran kuussa lyhyellä varoitusajalla. Ne kestävät joitain tunteja. Muuten hän hoitaa kaiken lapsiin liittyvän, minä autan ja olen mukana arjessa muutenkin. Mies ei jätä lapsia yksin minun vastuulleni jatkuvasti.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole koskaan ymmärtänyt sitä, että jos lapsilla on isäviikonloppu/isäviikko, niin se isukki ei ole itse paikalla ja mukulat kaitsee joko isukin uusi kumppani tai isukin äiti! Ja tätä on paljon! Pakkoko just silloin muka olla jotain työkeikkaa tai jotain ihan jonninjoutavaa, ettei vaan tarvitse huolehtia omista lapsistaan... Raha ei paljon lämmitä, jos on muuten kovin välinpitämätön asenne.

Jos ei uusi kumppani ole kovin lapsirakas, niin äkkiäkös ne muksut tupataan mummulaan hoitoon isäviikonloppuna...

Jos kyseessä on vuoroviikkovanhemmuus tai vain välillä viikonloppuna lapsiaan tapaava isä, on ihan h*tin hankalaa ymmärtää miten niitä omia menoja ei pysty isä ajoittamaan lapsivapaalle vaan pitää laittaa lapset viikonloppuna mummolle hoitoon?

Just tämä. Monilla ihan oikeasti on valitettavasti näin, että se isä ei edes sitä yhtä h*lvetin kokonaista viikonloppua jaksa olla jälkikasvunsa kanssa.

Olen ollut joskus se uusi nainen, täysi pa--ka, kuulema ja tuntema.

Kateus oli tuolloin varmasti suurin syy, että puolison exä teki minusta mielivaltaisia rikosilmoituksia, löi lapselleen tekemäni synttärikakun lattialle, koska "se ei ole sinun tekemäsi"  exäänsä viitaten, ajatutti miestä itsemurhakandidaattina Helsingistä Saloon keskellä yötä kerta toisensa jälkeen.

Kadehti ulkonäköäni, koulutustani... ties mitä.

Ihan turhaan.

No, tappoi lopulta suhteemme.

Toivottavasti kiehuu omissa liemissään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole koskaan ymmärtänyt sitä, että jos lapsilla on isäviikonloppu/isäviikko, niin se isukki ei ole itse paikalla ja mukulat kaitsee joko isukin uusi kumppani tai isukin äiti! Ja tätä on paljon! Pakkoko just silloin muka olla jotain työkeikkaa tai jotain ihan jonninjoutavaa, ettei vaan tarvitse huolehtia omista lapsistaan... Raha ei paljon lämmitä, jos on muuten kovin välinpitämätön asenne.

Jos ei uusi kumppani ole kovin lapsirakas, niin äkkiäkös ne muksut tupataan mummulaan hoitoon isäviikonloppuna...

Jos kyseessä on vuoroviikkovanhemmuus tai vain välillä viikonloppuna lapsiaan tapaava isä, on ihan h*tin hankalaa ymmärtää miten niitä omia menoja ei pysty isä ajoittamaan lapsivapaalle vaan pitää laittaa lapset viikonloppuna mummolle hoitoon?

Just tämä. Monilla ihan oikeasti on valitettavasti näin, että se isä ei edes sitä yhtä h*lvetin kokonaista viikonloppua jaksa olla jälkikasvunsa kanssa.

Ja ihmettelen myös niitä poikiaan paapovia äitejä, jotka mukisematta ottavat päävastuun lasten kaitsemisesta, vaikka se olisi sen isän tehtävä ja mummun luona voidaan kyllä vierailla ei siis siinä mitään...

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut joskus se uusi nainen, täysi pa--ka, kuulema ja tuntema.

Kateus oli tuolloin varmasti suurin syy, että puolison exä teki minusta mielivaltaisia rikosilmoituksia, löi lapselleen tekemäni synttärikakun lattialle, koska "se ei ole sinun tekemäsi"  exäänsä viitaten, ajatutti miestä itsemurhakandidaattina Helsingistä Saloon keskellä yötä kerta toisensa jälkeen.

Kadehti ulkonäköäni, koulutustani... ties mitä.

Ihan turhaan.

No, tappoi lopulta suhteemme.

Toivottavasti kiehuu omissa liemissään.

niin tässä se tarinan toinen puoli, olisi mukava saada kuulla se koko totuus. Jos aiheeton rikosilmoitus niin olisi saanut sanktiot eikö vain se kun on ihan laissa.

...mutta tietenkin kadehti sinua olethan upea ja sen lisäksi vaatimaton 🙄

Kylläpä naisilla on hankalaa.

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä naisilla on hankalaa.

Kuinka niin?

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä naisilla on hankalaa.

näin on inhottavasta miehestä kärsii moni nainen, onneksi siitä voi myös oppia, valitettavan moni ei, koska eihän se oma murunen niin paha ole kun sen omalla upeudellaan voi parantaa, entiset olivat vain kamalia ja uhkia joita tulee halveksua, kunnes "rumpujenpärinää" omalle kohdalle kopsahtaa se miehen luonne ja pahasti.

Itse olen oppinut kuuntelemaa millaisia suhteita miehellä on aikaisemmin ollut, millaisia entiset ovat olleet, miten puhuvat eksistään se kertoo paljon miehen luonteesta varsinkin se miten kohtelevat ero lapsiaan.

Summa summarum: ainakaan vanhemmuus ei erityisesti lisää kypsyyttä tai fiksuutta, suurin osa ei edes tajunnut mitä AP kirjoitti aloituksessa ja lopuistakin suurin osa missasi sen että ap ei haukkunut nyksää tai eksää. Noin esimerkiksi.