Tultuani taas kerran Tinderissä ghostatuksi, alan olla vakuuttunut tästä teoriasta..

Olen ollut parisuhtessa sen aikaa kun Tinder on ollut käytössä, joten mulla ei ole siitä kokemusta. Ihmetyttää kuitenkin tämä jatkuva analysointi miksi niin tai miksi näin. 

Olettaisin, että homma menee jotenkin näin:

1. Pari matchiä.

2. Viestittelyä parin matchin kanssa

3. Ei kiinnostavat matchit unohtuu, jonkun/ joidenkin kanssa edetään. 

Ghostaaminen ei ole tyylikästä, mutta jos nyt lopettaa keskustelun jonkun virtuaalimailmassa tapamaan tyypin kanssa, niin ei siihen nyt hirväesti mitään jallitusta tms. tarvita. 

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut parisuhtessa sen aikaa kun Tinder on ollut käytössä, joten mulla ei ole siitä kokemusta. Ihmetyttää kuitenkin tämä jatkuva analysointi miksi niin tai miksi näin. 

Olettaisin, että homma menee jotenkin näin:

1. Pari matchiä.

2. Viestittelyä parin matchin kanssa

3. Ei kiinnostavat matchit unohtuu, jonkun/ joidenkin kanssa edetään. 

Ghostaaminen ei ole tyylikästä, mutta jos nyt lopettaa keskustelun jonkun virtuaalimailmassa tapamaan tyypin kanssa, niin ei siihen nyt hirväesti mitään jallitusta tms. tarvita. 

Aamen. Mut on ghostattu vaikka kuinka monesti ja enpä ole sitä jäänyt miettimään. Saati kokenut tulleeni kaltoinkohdelluksi, jos tosiaan muutamia viestiä vasta ehditty vaihtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkaan en vaan tajua näitä Tinder avauksia. Minkä takia tuota ei voi siirtyä jonnekin muualle mikäli siellä ei tunnu ottavan onkeen?

Mikä paikka se olisi? Tinderistä kun sinänsä tekee ylivertaisen muihin se, ettei altistu sille ja nyt sanon ihan suoraan - järkyttävälle misogynistiselle viestipommitukselle, ja erinäiset p ervotkin pystyy kiitettävän usein jo etukäteen karsimaan. Viestittely kun tapahtuu vasta, kun itse on tavallaan antanut sille luvan.

Suomi24:n deittipalsta on ihan järkyttävä paikka, paljon parempi ei vaikuttaisi olevan se Happy Pancake. Niin erikoista viestiä sielläkin puskee vain käyttäjätiedolla "Nainen".

Riippuu vähän siitäkin miten usein tykkäät poistua omalta paikkakunnaltasi. Olen meinaa usein laittanut Tinderin laulamaan laskettelureissuilla tai työmatkoilla. Kivempi katella uusia kasvoja ja löytää tällä tavoin ns. tuoreita mätsejä.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut parisuhtessa sen aikaa kun Tinder on ollut käytössä, joten mulla ei ole siitä kokemusta. Ihmetyttää kuitenkin tämä jatkuva analysointi miksi niin tai miksi näin. 

Olettaisin, että homma menee jotenkin näin:

1. Pari matchiä.

2. Viestittelyä parin matchin kanssa

3. Ei kiinnostavat matchit unohtuu, jonkun/ joidenkin kanssa edetään. 

Ghostaaminen ei ole tyylikästä, mutta jos nyt lopettaa keskustelun jonkun virtuaalimailmassa tapamaan tyypin kanssa, niin ei siihen nyt hirväesti mitään jallitusta tms. tarvita. 

Minä käytin jonkin aikaa tinderiä ja juuri noin se meni. Match, juttelua, juttelu hiipuu, en avaa enää sovellusta usein ja lopulta vaan poistan sen. Olisiko pitänyt jokainen janteri siellä erikseen hyvästellä? Voi kuulostaa karulta mutta ei minun mielessäni olleet, ei ghoustaaminen aina ole jokin tietoinen teko juuri sinua kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset taitaa aika nopeasti muutaman viestin jälkeen päätellä, kiinnostaako toinen vai ei. Tunnustan itsekin muutaman viestin jälkeen ghostanneeni ihmisen, joka ei ole kirjoittanut mitään kiinnostavaa .

Ja lisään vielä että mulle turn off ei välttämättä ole mikään yksittäinen asia...yleensä se on vaan mun mielestä tylsä tapa viestiä joka vie kiinnostuksen hyvin nopeasti.

On näitä omallekin kohdalle osunut, ovat usein niitä moimitäääkuuluu -tyyppejä, ja joiden kanssa keskustelu on sitten sitä mitäpä tässä -osastoa, ja hiipuu onneksi ihan itsestään. Joten siinä mielessä harrastanut ghostaamista itsekin.

Ne on nämä kesken lauseen katoavat "puff-kaverit", joita ihmettelen. Joilta sen kolmisen päivää kuuntelen aina miten kaunis ja älykäskin olen puheenaiheiden vaihdellessa päivänpolitiikasta parisuhdeasioihin, ja sitten taas "puff".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkaan en vaan tajua näitä Tinder avauksia. Minkä takia tuota ei voi siirtyä jonnekin muualle mikäli siellä ei tunnu ottavan onkeen?

Mikä paikka se olisi? Tinderistä kun sinänsä tekee ylivertaisen muihin se, ettei altistu sille ja nyt sanon ihan suoraan - järkyttävälle misogynistiselle viestipommitukselle, ja erinäiset p ervotkin pystyy kiitettävän usein jo etukäteen karsimaan. Viestittely kun tapahtuu vasta, kun itse on tavallaan antanut sille luvan.

Suomi24:n deittipalsta on ihan järkyttävä paikka, paljon parempi ei vaikuttaisi olevan se Happy Pancake. Niin erikoista viestiä sielläkin puskee vain käyttäjätiedolla "Nainen".

Varmasti näin onkin. Silti ihmettelen tätä että miksi sitten siellä on näitä ihmisiä jotka roikkuvat vuosi toisensa perään eivätkä löydä omien sanojensa mukaan ketään?

Jos ei ilmeistä luonnevikaa, yhtenä todennäköisenä selityksenä saattaa olla tuo linkkaamassani artikkelissa mainittu liikatarjonnan illuusiosta seuraava valinnan vaikeus, ja sitä kautta kyvyttömyys sitoutua yhteen ihmiseen kun aina taustalla on se josko jossain olisi joku parempi? En tiedä, kuluttavalta ajatusmallilta kuulostaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut parisuhtessa sen aikaa kun Tinder on ollut käytössä, joten mulla ei ole siitä kokemusta. Ihmetyttää kuitenkin tämä jatkuva analysointi miksi niin tai miksi näin.

Olettaisin, että homma menee jotenkin näin:

1. Pari matchiä.

2. Viestittelyä parin matchin kanssa

3. Ei kiinnostavat matchit unohtuu, jonkun/ joidenkin kanssa edetään.

Näinhän tämä on mennyt. Ennen. Sen verran uskallan yleistää niin sanotusti nettikonkarina ja ennen kuin joku taas luulee muuta, niin internetissähän on ollut alusta saakka myös erinäisiä harrasteryhmiä ja chatteja. Joissa keskustelijat tapaavat toisiaan myös livenä. Ja sikäli kun internet ollut itselleni aina se luonteva alusta yhteen jos toiseenkin asiaan, olin ensimmäistä kertaa myös Tinderissä silloin heti, kun se Suomeen tuli. Ja jolloin homma meni tavalla x määrä mätcheja, x määrä viestittelyjä, parit treffit, parisuhde.

Kaksi vuotta sitten mentiin vielä melko samalla periaatteella mitä nyt jo useita näitä "puff-tapauksiakin", sitten hetken kestänyt tapailu, viestittelyä, taas puffeja, ja koska alkoivat ne puffit jo turhauttaa, useat (täysin epäonnistuneet) treffit vain parin viestin perusteella. Kunnes sitten onneksi tuli taas vastaan henkilö, jonka myötä Tinder kävi taas turhaksi.

Nyt tällä kertaa on kertynyt näitä toistuvia puffeja jo parisen kuukautta. Ehkä sattumaa, ehkä nyt sitten olen virallisesti sen ikäinen, että parasta ennen päiväys auttamattomasti ohi, tai sitten Tinder näyttää muuttuneen enenevissä määrin joksikin ihmeen vain pelkästään dopamiinitujausta hakevien alustaksi?

Koen tämän ihan jo ilmiötasolla mielenkiintoiseksi, mutta sen verran vähän motivaatiota sitä sen enempää itse käytännössä tutkia tämän keskustelunavauksen lisäksi, että täytynee siirtyä suosiolla takaisin kalsarimalleihin, tai mennä takaisin harrastuspalstoillle tapaamaan uusia ihmisiä.