Lue keskustelun säännöt.
Raskaana ja mies miettii eroa. Miten selvitä?
epätoivoinen
23.09.2019 |
Olen tällä hetkellä 34. viikolla raskaana. Noin reilu kuukausi sitten mies ilmoitti että hänellä ei ole enää romanttisia tunteita minua kohtaan eikä rakasta minua enää ”minun ansaitsemalla tavalla”. Tämä tuli minulle ihan puun takaa, koska olemme mielestäni eläneet ihan normaalia parisuhdearkea. Olemme toki olleet yhdessä 10 vuotta ja tuohon aikaan on mahtunut kaikenlaista. Ostimme yhteisen ensiasunnon vajaa vuosi sitten ja keskustelimme siitä kuinka se on molemmilta iso sitoutuminen parisuhteeseen. Emme ole naimisissa. Tulin raskaaksi yllättäen, mutta molemmat ovat iloisia tulevasta vauvasta.
Mies kieltää kolmannet osapuolet/toiset naiset tai sen että muuttuva elämäntilanne olisi näihin ajatuksiin syynä. Miehellä on kovasti stressiä töissä ja hänen lähipiirissään on lyhyessä ajassa tapahtunut vakava sairastuminen. Fyysinen läheisyys on parisuhteessamme viimeisen vuoden aikana myös tämän osalta vähentynyt, mutta ajattelin sen olevan vaan ohimenevä vaihe.
Mies kuitenkin haluaisi että jatkettaisiin vauvan takia vielä elämää saman katon alla vanhempina, mutta ei näe että hänen tunteensa tulevat muuttumaan. On kuulemma tuntunut tältä jo pidempään, ehkä reilun vuoden. Eipä ole kuitenkaan avannut suutansa aiemmin. En koe että pärjäisin vauvan kanssa yksin ja erilleen muuttaminen tässä tilanteessa ei rahallisestikaan ole mahdollista suuren asuntolainan vuoksi. Saman katon alla eläminen on kuitenkin raastavaa, kun vaikuttaa että toinen on tavallaan antanut jo periksi. Keskustelut kiertää vaan ympyrää kun mies ei kertakaikkiaan osaa kertoa syytä tuntemuksilleen. Nukutaan edelleen samassa sängyssä ja arki rullaa jotenkin, mutta yhtäkkinen arkiläheisyyden puute ahdistaa. Minä haluaisin pelastaa parisuhteen, koska rakastan edelleen. Miten saisin miehen ymmärtämään mitä on menettämässä? Ajatus siitä että lapsi joutuisi elämään eroperheessä on suoraansanottuna kauhea.
Onko viimeinen toivo se että yhteinen lapsi lähentäisi meitä? Olemme menossa neuvolan kautta ns. terapiaan, mutta vasta viikon päästä. Tähänkin mies oli alkuun vastahakoinen, mutta myöntyi vihdoin kun ei päästä keskusteluissa eteenpäin.
Kommentit (39)
Käsittämättömän k*****ä mies kun tässä vaiheessa raskautta ottaa tällaisen asian esiin. Olisi pitänyt omana tietonaan. En haluaisi noin idiootin ja itsekeskeisen ihmisen kanssa jatkaa suhteessa, mutta ymmärrän, että erokin on hankalaa tilanteessasi. Ehkä kuitenkin neuvoisin lähtemään suhteesta nyt ja aloittamaan kaiken alusta kun elämä kuitenkin muuttuu vauvan myötä. Löydät paremman sitten kun aika on oikea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika kohtuuttoman itsekästä, mutta isyys sitten kuitenkin liikaa ja meni pupu pöksyyn. Ei tuollauseen mieheen ainakaan koskaan enää luottaa voi. Nyt mietit puhtaasti itses kannalta, mikä huonoista vaihtoehdoista olisi vähiten tuskaista..
Ikävässä elämäntilanteessa miehesi haluaa erota.Ei kannata edes alka suostuttelee toista jäämään,koska se ei tee sillon sitä omasta tahdosta.Vanhemmuus onnistuu myös vaikka asuittais kahdessa eri osoitteessa.Harva nainen huolii edes miestä,jonka exä on raskaana.Tai miehellä on ihan pieni vauva.(ekalle kommentoijalle)
10 vuotta yhdessä ja vauva yllättää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puserra vauva pihalle ja tee uusi lapsi jonkun random äijän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Olisit huolehtinut ehkäisystä.
3
Niin, ainahan nainen on syyllinen u-liul-ien mielestä.
Koska vaihtoehto Ei ole se että mies ei vedä paljaalla ja laske sisään!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kovin kunnioitettava mies todellakaan.
Itse en jäisi tuossa tilanteessa miehen kanssa yhteen vaan alkaisin heti rakentaa elämää vauvalle ja itselleni. Mitä pitempään eroa pitkittää, sen kauemmin tuska ja suru kestävät.
Toinen kuvioissa, mies ei tietenkään tule sitä ikinä myöntämään. Saa säälipisteet myöhemmin haettua, kun itse saat lopujen lopuksi tarpeeksesi niin että: "Kauhea muija jätti heti kun lapsi tuli kuvioihin ja ei antanut olla omalla tavalla vanhempi yhyy yhyy!!"
Tai sitten muuten vajaa älyinen ääliö, koska päästi suhteenne noin pitkälle (asuntolaina ja lapsi)
Otan osaa ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teki Minkkiset. Oksettavaa. Kerää kamasi ja lähde, sä pärjäät kyllä vauvan kanssa kahden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit huolehtinut ehkäisystä.
3
Niin, ainahan nainen on syyllinen u-liul-ien mielestä.
Koska vaihtoehto Ei ole se että mies ei vedä paljaalla ja laske sisään!!
Kymmenessä vuodessa luulisi olevan pelisäännöt selvät ehkäisyn suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten naiset nykyään edes uskaltavat hankkia lapsia kun kuitenkin joutuu loppupeleissä yksinhuoltajaksi. Miehillä on niin helppoa.
Myykää asunto ja maksu pankille. Sitten voi etsiä asunnon jossa on rahoitusvastikemalli tai muu asunto. Voitte asua lähekkäin olevilla alueilla tai vanhempasi auttavat lapsiasioissa. Miehen kiinnostus ei yleensä palaa (ellei ole ollut vahva kiinnostus), joskus kiinnostus vain loppuu, löydät jotain uutta elämään jos näin on. Ehkä keskustelu auttaisi sinua, olet hyvä sellaisena ilman tätä miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puserra vauva pihalle ja tee uusi lapsi jonkun random äijän kanssa.
Tämä.👍
Luultavammin kuviossa on joku muu. Miehet ei eroa tyhjän päälle, ei varsinkaan suhteesta jossa on ok olla. Siellä on vähintään joku jota vakavissaan kaavaillaan.
Joka suhteessa tulee kyllästymisen vaiheita. Ei tunnu miltään. Miten niihin kyllästymisiin jää kiinni, kuinka vakavasti ne otetaan ja millaisella tavalla käsittelee vaikuttaa siihen, miten jatkossa suhde sujuu.
Miehesi on kuitenkin rehellinen. Uskon, että hän on eksynyt itsensä kanssa. Asuntolaina on jo pelkästään pelottavaa ja stressaavaa ja selvitäänkö siitä. Vauva lisää samoja tuntemuksia, jolloin ei enää näe iloa ja valoa missään.
Hyvä, että haetta apua.
Ap täällä.
Ongelmahan on siinä, kun mies haluaa olla aktiivisesti tulevan lapsen elämässä mukana alusta asti ja sanoo että se tulee olemaan paras asia hänen elämässään tähän asti, kuulemma. Tämän toteutus pienen vauvan kanssa on aika hankalaa, jos ei asuta saman katon alla. Minusta olisi niin monta hyvää syytä yrittää vielä, enkä ymmärrä miksei mies näe niitä.
Ehkäisyä ei olla tietoisesti käytetty ja mentaliteetti on ollut se että lapsi tulee jos on tullakseen. Näin menty yli 5v ennen kuin ”tärppäsi”.
Anna sikamiehen mennä ja ryhdy kuumaksi yh-mammaksi. Uusi mies taloon, ja pidäkin huoli että uudella miehellä on seuraavat: isompi palkka, isompi muna, sekä kalliimpi auto. Siinähän on sikamiehellä ihmeteltävää, kun tulee hakemaan lastanne hoitoon ja näkee tämän kaiken.
Ehdit vielä ennen vauvan syntymää muuttaa. Asuntolainan voi sumplia, hommaisin välittömästi vaikka vuokrakämpän ja lähtisin. Ei kannata takertua haavekuvaan ydinperheestä, vastasyntyneen kanssa tulee olemaan aivan hirveää siinä tunnemyrskyssä jos seurana ihminen joka ei halua helliä sinua ja pitää huolta sinusta ja vauvasta.
Äitiys toteutuu alkuvaiheessa ihanteellisesti tavallaan isyyden suojassa, ajattelen että kun isä hoitaa ekat viikot siivouksen ja ruuat ym ja varmistaa että äiti saa vain levätä ja toipua, sekä mahdollisimman paljon toki on läsnä siinä vauvan kanssa olossa, jatko tulee olemaan tuhat kertaa helpompaa kaikille. Yksin on kuitenkin todella paljon helpompaa jos mies on tuollainen mulkku.
Minulla on kokemusta sekä parisuhteessa syntyneestä vauvasta että yksinvanhemmuudesta. Hoidin yksin ollessani kaikki asiat niin että saimme palata synnytyksen jälkeen puhtaaseen kotiin ja jääkaappi oli täynnä ruokaa ja kaikki apteekki ym jutut täydennetty. Se on ihan mahdollista ja todellakin sen arvoista. Älä jää toivomaan mitään mieheltä. Jos aikuinen on niin hukassa ettei noin isossa elämänmuutoksessa osaa edes omia tuntojaan tulkita, älä jää hänen armoilleen, on koko tunnevammainen mulkku tai pettäjä tai luultavasti molempia.
Voimia sinulle. Vanhemmuudessa pärjää 200 kertaa paremmin yksin kun tajuaa ettei ydinperhe ole mikään tae onnesta tai ihanasta lapsuudesta, toisinaan päinvastoin. Saahan sitä tavoitella ja toivoa mutta jos toinen murskaa edes syytä sanomatta sinun haaveesi ja elämäsi, hän ei ole arvoisesi.
Sinä ja vauva selviätte kyllä. Miehen on pakko setviä omat mietteensä ennenku hänen elämästään voi tulla yhtään mitään. Kriisi on hänen, sinä olet vapaa ja kaikki hyvä on mahdollista sinulle vielä.
Lyön vetoa, että kuvioissa on toinen nainen.