Tutustuin mielenterveystyön ammattilaiseen

Niin, kardiologillakin voi olla sydänvika ja ortopedilla murtuma. Ei ne silti heidän ammattiosaamista vähennä.

Ne on yleensä enemmän avun tarpeessa kuin asiakas.

Voi hyvä luoja taas. :D Että mielenterveystyöntekijä ei saa koskaan vapaa-ajallaan avautua kellekään? Ja että hänellä täytyy olla joku täydellinen elämä jotta voi kuunnella muiden murheita?

0/5.

Mielenterveystyö on henkisesti raskasta ja siksi pitääkin pitää omasta hyvinvoinnista huolta. Jos se unohtuu, voi mielenterveyden asiantuntijakin sairastua.

Vierailija kirjoitti:

Niin, kardiologillakin voi olla sydänvika ja ortopedilla murtuma. Ei ne silti heidän ammattiosaamista vähennä.

Kumpikaan noista ongelmista ei ole aivoissa jotka vastaa päättelykyvystä ja ajattelusta. Vaikuttavat yhtä paljon päättelyyn kuin kivi kengässä tai sukka väärinpäin jalassa, eli ei mitenkään. Mt ongelmat on ihan eri juttu.

Saa avautua, jos joku tahtoo kuunnella. Minä päätin jättää kuuntelemisen toiseen kertaan. Sulattelemista jo kaikessa siinä, mitä olen havannoinut. Ne hänen esittämänsä heitot eivät kyllä olleet minulle vaikeita. Olen selvinnyt monesta, mutta jos tuollaisella ryminällä kanssani aloittaa, niin minulla ei ole kiire kuulla.

ap

En ole ammattilainen, mutta luulisi, että mielenterveyden ammattilaisetkin saisivat työsuhde-etuna mahdollisuuden purkaa tuntojaan anonyymisti toiselle ammattilaiselle. Sitähän sanotaan, että mielenyerveyden kanssa työskentelevät sairastuvat itsekin herkästi, kun ovat koko ajan vääristyneessä maailmassa töissä.

Ei ole mikään salaisuus, että hoitoalalle hakeutuu ihmisiä jotka on itse avun tarpeessa. Pöhköintä on ollut yhdistää päihdeasiat mielenterveyspuoleen, vaikka juopot osaa aina pitää puolensa. Oikeasti sairaat hiljaiset jää hoitamatta, kun budjetit tähtää siihen että kovaääniset päihteidenkäyttäjät pääsee katkolle voimia keräämään seuraavaa putkea varten.

Päihdelähihoitajilla monilla on omakohtainen kokemus, ja lähärikoulutus antaa muka oikeutuksen holtittomuudelle.

Lukiotaustaa tai mitään yleissivistynyttä taustaa ei tarvita. Siellä ne ongelmat selviää, lähärikoulutuksessa, jonne työkkäri lähetti peruskoulupohjaisia pillerinpyörittäjiä sankoin joukoin.

Minäkin tutustuin. Tapasin hänet miehen 50-vuotisjuhlissa. Haukkui minut basillipi**uksi ja ties miksi. Käytti tuntikausia minun solvaamiseeni, ja juhlissa tunnelma oli todella kamala, naispuoliset vieraat olivat hänen kannallaan.

Käy todella sääliksi hänen potilaitaan, oli nuorisopuolella Oulussa töissä, toivon ettei ole enää.

9. oliko hän humalassa, kun noin haukkui? Oli tai ei, niin ei oikeuta haukkumiseen.

Vierailija kirjoitti:

En ole ammattilainen, mutta luulisi, että mielenterveyden ammattilaisetkin saisivat työsuhde-etuna mahdollisuuden purkaa tuntojaan anonyymisti toiselle ammattilaiselle. Sitähän sanotaan, että mielenyerveyden kanssa työskentelevät sairastuvat itsekin herkästi, kun ovat koko ajan vääristyneessä maailmassa töissä.

Noihin kuuluisi työnohjaus, mutta se on poikkeuksetta ruksattu tehdyksi, ilman että ketään kiinnostaa. Työnohjaaja voi olla vaikka se #ttumainen esimies, kuormitusta on paljon.

Liian herkät tässä maailmassa on ehkä työkyvyttömiä? On kuitenkin upeaa jos pystyy olemaan sekä luja että lempeä.

Ymmärrys voi kasvaa sillä, että kuuntelee ihmisiä. Sitä kuuntelemisen lahjaa ei kaikilla kirjoja tenttineillä automaattisesti ole. Kaikkiin psykiatreihin ei saa edes katsekontaktia.

AP, on normaalia ettei henkilökemiat toimi. Tyhmien kanssa on raskasta. Heistä voi tittelin puitteissa olla hyötyä vain suositusten ym kirjoittamisessa.

Paras apu löytyy vertaistukiryhmistä. Esim 12 askeleen ryhmissä istuu erikoissairaanhoitajia jotka pelkää hysteerisesti että joku tunnistaa. Jokainen yrittää vaan selvitä.

Vierailija kirjoitti:

9. oliko hän humalassa, kun noin haukkui? Oli tai ei, niin ei oikeuta haukkumiseen.

Oli ehkä jonkin verran. Tapasin siskon ( puolen) ensi kertaa, ja tuo kyllä tuntui todella hullulta. Piti esitelmää sitten kuinka veljensä on valinnut väärän naisen jne.

Ensimmäisenä kun marssin sisään tämä sisko roikkui "veljensä" kaulassa, ja mietin jo että mitähän kettua? Kun en tiennyt kuka kyseessä.

Miesvieraat ja miehen tytär tuntuivat säälivän minua, mutta mies ei asettunut puolelleni. Tuntui olevan sitä mieltä että siskopuoli on hänestä kiinnostunut.

Mutta järkyttävää että tämä sisko oli mielenterveyspuolen ammattilainen. Siitä en pääse yli, hän oli todella inhottava.

Minä tapasin manipuloivasti käyttäytyvän  naisen, joka sanoi olevansa koulutukseltaan sh ja mielenterveyspuolella. Hän yritti heti saada minua hoitamaan rauhattomia lapsiaan, jotta olisi itse voinut keskittyä juhlien kulkuun. Hän komenteli lastenleikkipaikalla. Nauroin ja siirryin sieltä rauhallisten lasteni kanssa juhlimaan.

Vierailija kirjoitti:

Mielenterveystyö on henkisesti raskasta ja siksi pitääkin pitää omasta hyvinvoinnista huolta. Jos se unohtuu, voi mielenterveyden asiantuntijakin sairastua.

Tarttuu se nuhakin niin mielenterveystyöläisellä on huomattava riski tulla hulluksi.