Onko mielestäsi sellaisella ihmisellä oikeus kritisoida toisen pahetta, jos itselläkin on jokin pahe?

Muiden arvostelijat koettavat nostaa omaa arvoaan kritisoimalla muita. Syynä heikko itsetunto, kateus tms. Heivaa tuollaiset ulos elämästäsi niin voit paremmin.

Ihmiset huijaa itseään koko ajan. Oma pahe on eri asia kuin toisen pahe.

Selityksiä löytyy aina.

Muita ihmisiä ei ylipäätään kannata arvostella. Voi toki todeta , jos toinen valittaa vaikka lihomistaan, että ehkä ei kannattaisi joka viikko syödä ranskalaisia. :)

Mun satunnainen pajauttelu ei kuulu muille. En välitä paheksunnasta ollenkaan.

Ei kenelläkään ole mitään oikeutta arvostella toisen elämää ja valintoja, ei varsinkaan ystävällä. Tuossa on jo ajatusvirhe, että etsii oikeutusta loukata.

Jos joku toisessa ärsyttää, niin se on merkki, että kannattaa ottaa etäisyyttä ja miettiä, miksi juuri se ärsyttää. Koska toisen arvosteleminen lähtee aina omista kipupisteistä tavalla tai toisella.

Aina voi ilmaista ajatuksiaan, mutta se kannattaa tehdä tyylillä ja muistaa kohde.

Alipainoinen, liikkumaton, työkyvyttömyyseläkkeellä oleva tupakoitsijaystäväni kritisoi "lihavuuttani" jatkuvasti, vaikka olen normaalipainoinen töissäkäyvä maratoonari.

En ole enää kovin usein hänen kanssaan tekemisissä, vaikka ymmärrän, että laihuus on ainoa asia, missä hän ylipäänsä pystyy pätemään. Kyllä hän varmaan omat vikansa tietää, vaikken niistä hänelle kuittailekaan.

Vierailija kirjoitti:

Mun satunnainen pajauttelu ei kuulu muille. En välitä paheksunnasta ollenkaan.

Ei kuulu, mutta haisee ja koko rappu haisee imelälle, puhumattakaan kun kassajonossa joutuu haistelemaan imelää löyhkääsi.

Sinccis

Onhan oikeus sinänsä sanoa mitä huvittaa lain puitteissa. 

Kyllä minusta läskikin voi sanoa toista läskiä läskiksi. En näe tässä edes moraalista ongelmaa. 

Totta kai tämä usein on huvittavaa. Viime viikonloppuna todistin tapahtumaa, jossa vaimo haukkui miestänsä juopoksi luuseriksi. Nainen vetää viinaa ehkä enemmänkin kuin tämä mies. 

Lisäksi mies on kokopäivätöissä, kun puolestaan muija makaa himassa vähintäänkin tissutellen kaiket päivät. 

Minulla ei ole yhtään kaveria, joka polttaisi. Samanhenkiset vetävät siis toisiaan puoleensa. Naapureita voin kritisoida, koska savu häiritsee minua.

Minulla on vain vähän  paheita, jotka pyrin pitämään hallinnassa. Ihmistä, jolla on paljon paheita, voi mielestäni kritisoida jo pelkästään paheiden määrästä. Otan vastaan kritiikkiä myös omista paheistani ja kyllä, yritän aina kohti parempaa.

Sitäpaitsi, paheksun, kun tupakantumppeja heitellään pitkin yhteistä pihaa ja roskia kadulle. Uskon, että niitä kerää ihmiset, jotka eivät heittele. Esim minä kerään. Mielestäni sellaiset ihmiset eivät ole kasvaneet aikuisiksi, jotka voivat heittää roskia heti sen jälkeen, kun toinen on kerännyt niitä! Itse en heitä roskia koskaan ja lapsenikin osaavat olla sotkematta yhteisiä tiloja!

Vierailija kirjoitti:

Ei kenelläkään ole mitään oikeutta arvostella toisen elämää ja valintoja, ei varsinkaan ystävällä. Tuossa on jo ajatusvirhe, että etsii oikeutusta loukata.

Jos joku toisessa ärsyttää, niin se on merkki, että kannattaa ottaa etäisyyttä ja miettiä, miksi juuri se ärsyttää. Koska toisen arvosteleminen lähtee aina omista kipupisteistä tavalla tai toisella.

Vähän taas liikaa keittiöpsykologiaa. Jos narkki on varastanut vaikka mun polkupyörän saadakseen lisää narkki-rahaa, niin mua ehkä ärsyttää narkeissa niiden varastelu, ja siihen on ihan järkevä syy.

Ei sitä aina tarvi etsiä ihmisestä itsestään sitä vikaa, vaikka se psykologisesti usein onkin niin.

Sinccis

Miksi minulle ei tule kukaan ystävä tai tuttu koskaan aukomaan päätään? Kyllä minussa olisi vaikka mitä mistä voisi sanoa, mutta ei, en saa ikinä mitään epämääräisiä kommentteja.

En itsekään kyllä koskaan moiti ja arvostele muita, vaan jokainen tekee niin kuin parhaaksi katsoo ja omien ajatustensa mukaan. Minkälaiset ihmiset teitä siis arvostelevat ja miten tilanne on tuohon pisteeseen mennyt? Oletteko jotenkin heikkoja arvostelulle, huonolla itsetunnolla varustettuja vai muuten vain huomaatte muiden piikittelyt?

Kerran voi itse kullekin kertoa tietyn tuotteen käytön haitoista, mutta mielestäni jatkuva jankuttaminen ja paasaus on vain rasittavaa eikä johda mihinkään. Jos toiselle on haitoista kerrottu ei siitä tarvitse kertoa sataa kertaa. Aikuinen ihminen tekee itse valinnan.

Ihmiset on idiootyeja

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole yhtään kaveria, joka polttaisi. Samanhenkiset vetävät siis toisiaan puoleensa. Naapureita voin kritisoida, koska savu häiritsee minua.

Minulla on vain vähän  paheita, jotka pyrin pitämään hallinnassa. Ihmistä, jolla on paljon paheita, voi mielestäni kritisoida jo pelkästään paheiden määrästä. Otan vastaan kritiikkiä myös omista paheistani ja kyllä, yritän aina kohti parempaa.

Sitäpaitsi, paheksun, kun tupakantumppeja heitellään pitkin yhteistä pihaa ja roskia kadulle. Uskon, että niitä kerää ihmiset, jotka eivät heittele. Esim minä kerään. Mielestäni sellaiset ihmiset eivät ole kasvaneet aikuisiksi, jotka voivat heittää roskia heti sen jälkeen, kun toinen on kerännyt niitä! Itse en heitä roskia koskaan ja lapsenikin osaavat olla sotkematta yhteisiä tiloja!

Selvästikin yksi sun paheista on moralisointi ja toisena ylimielisyys. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole yhtään kaveria, joka polttaisi. Samanhenkiset vetävät siis toisiaan puoleensa. Naapureita voin kritisoida, koska savu häiritsee minua.

Nuorena poltin, olihan se coolia. Seukkailin yhdyn tytyn kanssa ja mä poltin, ja se oli satunnainen hiprakka +silloin tällöin polttaja. Sitä häiritsi mun jokapäiväinen polttaminen ja ehdotti, että lopetetaan.

No mä lopetin sen mieliksi, ja varmaan olin itsekin asiaa miettinyt. 

Hän ei sitten pystynyt lopettamaan. Arvoo vtuttiko olla lakossa, kun toinen tuprutteli nenän edessä, ja itse oli ehdottanut lopettamista. 

Toisilla on selkärankaa, toisilla ei.

Sinccis

Onneksi pääsin tapauksesta eroon.

Paheksua on vähän väärä sana, mutta kyllä minusta ystävällä on lähestulkoon velvollisuus huomauttaa jostain "paheesta" varsinkin jos sen seuraukset tavalla tai toisella vaikuttavat muihin ihmisiin tai sitten se paheen omaava valittelee niistä, tyyliin "kai sinä nyt ymmärrät ettei tuo sinun tupakointisi tuohon ainakaan auta" jos polttava ystävä valittelee hengenahdistusta, tai "et kai sinä nyt lasten läsnäollessa aio juoda noin paljon" jos viinaanmenevän ystävän sisar lapsineen on tulossa viettämään perjantai-iltaa ja ystävä on varannut runsaasti "ruokajuomaa". Ei ystävyys tarkoita sitä että vain hymistellään jonkun haitallisia tapoja ja tekemisiä. Ei niistä nyt pidä nalkuttaakaan, mutta ei niitä pidä myöskään lakaista maton alle ja hyssytellä.

Moralisointi on joskus kivaa ja se että näytän ylpeältä, aiheuttaa, ettei tule kaksoisleukaa. Yritän pysyä paheissani siis kohtuudessa. Tunnustan sanan moraali osaksi itseäni ja on minua ylpeäksi ja siten kai ylimieliseksikin joskus väitetty, mutta osaan myös laskeutua maankamaralle poimimaan vaikka tyhmien ihmisten viskomia tumppeja ja roskia! Kun jaksaa aina vain itse yrittää, niin on syytäkin olla tyytyväinen itseensä, vaikka kaikkia ihmisiä ei voi ymmärtää.

10.

Vierailija kirjoitti:

Paheksua on vähän väärä sana, mutta kyllä minusta ystävällä on lähestulkoon velvollisuus huomauttaa jostain "paheesta" varsinkin jos sen seuraukset tavalla tai toisella vaikuttavat muihin ihmisiin tai sitten se paheen omaava valittelee niistä, tyyliin "kai sinä nyt ymmärrät ettei tuo sinun tupakointisi tuohon ainakaan auta" jos polttava ystävä valittelee hengenahdistusta, tai "et kai sinä nyt lasten läsnäollessa aio juoda noin paljon" jos viinaanmenevän ystävän sisar lapsineen on tulossa viettämään perjantai-iltaa ja ystävä on varannut runsaasti "ruokajuomaa". Ei ystävyys tarkoita sitä että vain hymistellään jonkun haitallisia tapoja ja tekemisiä. Ei niistä nyt pidä nalkuttaakaan, mutta ei niitä pidä myöskään lakaista maton alle ja hyssytellä.

En pidä ystävä sellaista joka katsoo oikeudekseen moralisoida ja opastaa minua hyvinvointiini vedoten. Kaikki ovat kuulleet samat terveysvalistuksetkin, tuskin löytyy yhtään lihavaa joka ei tietäisi läskin vaaroista tms.Sitten se on eri asia jos vaarantaa muita käytösellään. Rajat voi asettaa mitä hyväksyy mutta jos ne on kovin erilaiset niin ei se mitään ystävyyttä ole ettei hyväksy ystävää sellaisena kuin tämä on.

Saa kritisoida, mutta samassa lauseessa pitää sitten muistaa omat paheet.