Onko erityislapsia ennen ollut näin paljon?

Ennen oli kaikki paremmin, jees jees. Ennen ei havaittu, että olemassa erityislapsia, jotka tarvitsevat apua. He olivat vaan yksinkertaisesti tyhmiä ja sinällään arvottomia.

Sama koski myös vanhuksia. Vanhukset olivat "vanhuuden höperöitä", mutta ei tajuttu, että kysymyksessä on sairaus nimeltä dementoituminen.

Ei ennen ollut paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Monta syytä:

A) Tutkitaan ja diagnosoidaan enemmän ja herkemmin.

B) Keskoslapset jne jäävät eloon.

C) Ympäristömyrkyt, elinympäristö ja muut keskushermostoon vaikuttavat tekijät.

D) Nepsy -ongelmat perinnöllisiä ja tukien yms takia näissä perheissä paljon lapsia.

E) Älylaitteet aiheuttavat rauhattomuutta.

F) Kasvatuksen haasteet aiheuttavat ongelmia. Vastuun ulkoistaminen.

G) Häpeän puute ongelmien ympärillä auttaa niiden esiintuomista.

En tiedä muista keskosista, mutta minä synnyin 2 kk etuajassa alle 900g painoisena ja olen aivan normaali kaikin tavoin. Osalle keskosuus aiheuttaa kyllä valitettavasti ongelmia :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaatimustaso kasvaa koko ajan työelämässäkin. Pitää olla monenlaista todistusta ja diplomia eikä monta tutkintoakaan tunnu riittävän. Käytännön ammateissakin pitää hoitaa itse tekniikkaa, asioiden hoitoa puhelimella ja tietokoneella jne. Yksinkertainen idiootti ei löydä työelämässä paikkaa, kuten ennen oli ojankaivuuta tai puurankojen kantamista. Koulussa jo pudonneille ei siis ole tulossa hyvää tulevaisuutta eikä heille yhteiskunta osoita muuta paikkaa kuin sossunluukku. Enää ei tunnu riittävän edes keskinkertaisesti hyvä vaan pitäisi olla täydellinen. Eihän sellaista olekaan. Erilaisilla sairauksilla on perinnöllinen tausta, mm.adhd on tällainen. Näitäkin on ollut ennen varmasti mutta kova, aggressiivinen kuri koulussa on pitänyt sen enemmän piilossa. Nykyään ollaan ymmärtäviä ja pehmeitä, jolloin kaikki vähänkin oireilevat saavat tilaa. Asenne on hyvä mutta kaikki apua tarvitsevat eivät saa tarpeeksi tukea. Toisaalta diagnooseista voi tulla savuverho, jonka takana on hyvä sikailla, kun ei muka muuhunkaan pysty. Äitien alkoholinkäyttö vaurioittaa satoja ellei tuhansia sikiöitä joka vuosi ja FAS lapsia syntyy enemmän. Ennen vanhaan ei tullut raskaana olevien viinanjuonti kuuloonkaan, ja nyt puhutaan ennen 1960-lukua olevasta ajasta.

Raskaita fyysisiä töitä on koko ajan auki kelle tahansa, jolla on paukkuja tehdä töitä. Terveisiä vain palstan tiedätte-kyllä-mitkä-työilmoitukset-sivuutatte-saman-tien-tyypeille.

Ai, kenelle tahansa? Miksiköhän sitten sadat tuhannet työttömät eivät niihin kelpaa? Ovat niin saamarin laiskoja? Taasko tämä lätinä alkaa.

Määrittele 'kelpaa'. Olen pääkaupunkiseudulla ottanut vastaan ikävän nollasopparihomman,jota tuskin kukaan palstalaisista haluaa tehdä, ja sama homma on edelleen haussa mutta olen siirtynyt jo kiitos viitsimiseni parempaan. Sanoisin kokemani perusteella, että jos ei kyseistä hommaa - raskasta tosin - pysty tekemään, pitäisi ylipäänsä olla työvoiman ulkopuolella. Kaikki muu on laiskojen lässytystä.

No kerro nyt mistä hommasta on kyse.

Fyysisesti raskas ikävä likainen homma jota kukaan ei halua tehdä mutta jota kaikki tarvitsee. Kuinka paljon enempää tarvitsee tietää? Sinä ja kaverit jo sankoin joukoin hakemassa?

Viemärinpuhdistaja?

Vierailija kirjoitti:

Ennen oli kaikki paremmin, jees jees. Ennen ei havaittu, että olemassa erityislapsia, jotka tarvitsevat apua. He olivat vaan yksinkertaisesti tyhmiä ja sinällään arvottomia.

Sama koski myös vanhuksia. Vanhukset olivat "vanhuuden höperöitä", mutta ei tajuttu, että kysymyksessä on sairaus nimeltä dementoituminen.

Ei ennen ollut paremmin.

Kukas sinä olet?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole, ennen oli vain häiriintyneitä.

On niitä vieläkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen oli kaikki paremmin, jees jees. Ennen ei havaittu, että olemassa erityislapsia, jotka tarvitsevat apua. He olivat vaan yksinkertaisesti tyhmiä ja sinällään arvottomia.

Sama koski myös vanhuksia. Vanhukset olivat "vanhuuden höperöitä", mutta ei tajuttu, että kysymyksessä on sairaus nimeltä dementoituminen.

Ei ennen ollut paremmin.

Kukas sinä olet?

Miten niin? Olen 63v nainen, joka on lapsuudessaan nähnyt miten ikävästi on kohdeltu lapsia, jotka olisivat nimenomaa tarvinneet apua. Minulla on asia hyvin, mutta se ei estä minua näkemästä muiden ongelmia.

Minä ymmärrän jos lapsi on ihan aidosti diagnosoitu ammattilaisen puolesta, niin silloin voi puhua erityislapsesta. Mutta kun näitä kotilääkäreitä mitä omassa kaveripiirissä on, niin puhuvat erityslapsista. Luin netistä ja nyt lapseni on.

Tässä on yksi tosi juttu. Kaverini puhuu hänen lapsestaan erityislapsena. Ei ole käynyt lääkärissä eikä ole tutkittu mitenkään vaan on itse lukenut netistä jostain palstalta ja sieltä poiminut, että hei joo minun on myös. Valittelee, kun lapsi myöhästelee koulusta ja ei muka kerkee ajoissa sinne. Itse lähde töihin ja ajan aina koulun ohi, niin hänen lapsensa istuu siinä kivellä puhelin kädessä ja pelaa jotain peliä, eli ei malta lopettaa pelaamista. Nyt se on erityislapsi, kun myöhästelee. Sanoin kaverilleni, että mitäs jos ottaisit puheeksi ton puhelimen ja katsot mitä se pelailee ja kiellät sen pelaamisen, niin eiköhän se kerkeä sinne tunnille ajoissa. Suuttui tietenkin. Annoin olla asian ja hänen lapsi on edelleen erityislapsi. Siinä lapsessa ei ole yhtään mitään vikaa. Ainoa vika on se puhelin ja peli.

Vierailija kirjoitti:

Mutta voisiko joku luetteloida minkätyyppiset lapset on näitä erityislapsia?

Lumihiutaleet, jotka eivät kestä sääntöjä tai arvostelua.

Uniikit muunsukupuoliset, jotka kasvuympäristönsä seurauksena ovat epätietoisia genitaaliensa laadusta.

Mölyapinat, kasvattamattomat kaikenkirkujat.

ADHD:n alalajeihin sijoitetaan trampoliinihuutajat, väkivaltaläppäläiset (läpällä, vitsi vitsi), haistavittuvastaajat ja ulkoa tulleisiin vieraslajeihin raziztiiiiiiiiiiiiiiiiii, kaikenlaisen älämölön aiheuttajat.

Vanhempien ylisuojelemat en tykkää ruoka-aine "allergikot".

Ym. ym. ym..........loputtomiin

50-80 prosenttia lapsista on nykyään jollakin tavalla vajaa ja käytöshäiriöt ja kirjaisyhdistelmät kasvavat kouluvuosien myötä.

Ennenvanhaan oli vaan tyhmiä ja kurittomia kakaroita. Nyt on tuhat ja sata diagnoosia. Voihan niiden hienojen termien taakse paeta totuutta.

Vierailija kirjoitti:

Noin 50 vuotta sitten oli eräässä kyläkoulussa n 120 oppilasta ja arviolta kaksi heistä olisi voinut täyttää erityislapsen kriteerit. Hekin selviytyivät hyvin elämään ja päätyivät maatilojen emännäksi/ isännäksi.

Olin yksi ko koulun oppilas ja pärjäsin erinomaisesti. Opiskelin aikuisena ylioppilaaksi ja siitä eteenpäin elämässä ja uralla.

Erityislapsia ei ollut ennen. Olen sitä mieltä, että monet lapsen piirteet ja erityisominaisuudet kulkevat geeneissä. Siksi erityislapsia nykyään on paljon, koska tavallaan " monistumme."

Tiedätkö, miksi niissä luokissa ei ollut erityislapsia?

No siksi, kun Suomessa oli 14 erityishuoltopiiriä ja 14 keskuslaitosta. Ne erityislapset oli niissä laitoksissa ja laitoksen omissa kouluissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen oli kaikki paremmin, jees jees. Ennen ei havaittu, että olemassa erityislapsia, jotka tarvitsevat apua. He olivat vaan yksinkertaisesti tyhmiä ja sinällään arvottomia.

Sama koski myös vanhuksia. Vanhukset olivat "vanhuuden höperöitä", mutta ei tajuttu, että kysymyksessä on sairaus nimeltä dementoituminen.

Ei ennen ollut paremmin.

Kukas sinä olet?

Miten niin? Olen 63v nainen, joka on lapsuudessaan nähnyt miten ikävästi on kohdeltu lapsia, jotka olisivat nimenomaa tarvinneet apua. Minulla on asia hyvin, mutta se ei estä minua näkemästä muiden ongelmia.

Mutta sinua itseäsi ei ole kohdeltu huonosti eikä kukaan huonosti kohdeltu ole pyytänyt sinua puhumaan heidän puolestaan? Jos näin, suksi suolle. Kukaan meistä ei tarvitse sinua. Viimeksi me oikeasti lapsena kaltoin kohdellut tarvitaan jotain hyväntekevää hattaraa simuloimaan ymmärrystä jota ei oikeasti ole! W y!

Alaklikki hei mä haluan kerhoon vaikka en ole itse kokenut!!

t. palsta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen oli kaikki paremmin, jees jees. Ennen ei havaittu, että olemassa erityislapsia, jotka tarvitsevat apua. He olivat vaan yksinkertaisesti tyhmiä ja sinällään arvottomia.

Sama koski myös vanhuksia. Vanhukset olivat "vanhuuden höperöitä", mutta ei tajuttu, että kysymyksessä on sairaus nimeltä dementoituminen.

Ei ennen ollut paremmin.

Kukas sinä olet?

Miten niin? Olen 63v nainen, joka on lapsuudessaan nähnyt miten ikävästi on kohdeltu lapsia, jotka olisivat nimenomaa tarvinneet apua. Minulla on asia hyvin, mutta se ei estä minua näkemästä muiden ongelmia.

Mutta sinua itseäsi ei ole kohdeltu huonosti eikä kukaan huonosti kohdeltu ole pyytänyt sinua puhumaan heidän puolestaan? Jos näin, suksi suolle. Kukaan meistä ei tarvitse sinua. Viimeksi me oikeasti lapsena kaltoin kohdellut tarvitaan jotain hyväntekevää hattaraa simuloimaan ymmärrystä jota ei oikeasti ole! W y!

Et tiedä minun elämästäni yhtään mitään. Rauhoitu nyt ihmeessä! Minua ei kohdeltu silkkihansikkain lapsena, mutta selvisin hengissä. Enempää en halua avautua.

Omasta puolestani lopetan keskustelun tästä aiheesta ja olen pahoillani, jos pahoitin mielesi. Niin ei ollut tarkoitus ollenkaan. 

Lähdenkin tästä suksimaan suolle. Hyvää viikonloppua!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen oli kaikki paremmin, jees jees. Ennen ei havaittu, että olemassa erityislapsia, jotka tarvitsevat apua. He olivat vaan yksinkertaisesti tyhmiä ja sinällään arvottomia.

Sama koski myös vanhuksia. Vanhukset olivat "vanhuuden höperöitä", mutta ei tajuttu, että kysymyksessä on sairaus nimeltä dementoituminen.

Ei ennen ollut paremmin.

Kukas sinä olet?

Miten niin? Olen 63v nainen, joka on lapsuudessaan nähnyt miten ikävästi on kohdeltu lapsia, jotka olisivat nimenomaa tarvinneet apua. Minulla on asia hyvin, mutta se ei estä minua näkemästä muiden ongelmia.

Mutta sinua itseäsi ei ole kohdeltu huonosti eikä kukaan huonosti kohdeltu ole pyytänyt sinua puhumaan heidän puolestaan? Jos näin, suksi suolle. Kukaan meistä ei tarvitse sinua. Viimeksi me oikeasti lapsena kaltoin kohdellut tarvitaan jotain hyväntekevää hattaraa simuloimaan ymmärrystä jota ei oikeasti ole! W y!

Et tiedä minun elämästäni yhtään mitään. Rauhoitu nyt ihmeessä! Minua ei kohdeltu silkkihansikkain lapsena, mutta selvisin hengissä. Enempää en halua avautua.

Omasta puolestani lopetan keskustelun tästä aiheesta ja olen pahoillani, jos pahoitin mielesi. Niin ei ollut tarkoitus ollenkaan. 

Lähdenkin tästä suksimaan suolle. Hyvää viikonloppua!

Etkä sinä minun! Joten tervemenoa. Parhaimmat meistä kantavat isompia taakkoja kuin huonoimmat teistä avoimesti ilmoittelevat joka kulmalla.

Vierailija kirjoitti:

Siis koko termihän on keksitty viimeisen viiden vuoden aikana.

Olihan jo 15 vuotta sitten indigolapsia. Se oli ihan huuhaata, niin nyt sitten on ADHD, add, erityisherkkiä, aspergeriä ja muuta.

Ennen ”heikkolahjaiset” lapset jäivät kotiin vanhempien hoivaan, koulussa oli apukoulut tai -luokat tai suljettiin laitokseen. Joten ei näitä erityisiä ollut edes samalla tavalla muiden joukossa kuin nyt.

Ja sinne apukouluun päätyi helposti. Hiukankin kun häiritsi enemmän tunnilla, niin äkkiä oli kaveri hävinnyt ja olikin apuluokalla. Joskus sieltä apuluokalta joku palautui normaaliluokkaan.

Oli myös paljon töitä, joissa ei niin päätä tarvinnut tai sai olla omassa rauhassaan. Kuinka moni muistaa niitä kylän outoja tyyppejä, jotka kuitenkin tekivät jotain tuottavaa. Omassa kotikylässäni oudosti nykivä (veikkaan nykytietämyksellä jotain Toureten tyyppistä sairautta) vanhempi mies kiersi talosta taloon ja teroitti veitset, kirveet ja viikatteet. Sai aina palkaksi vähän rahaa ja sen avulla eli pikkumökissään. Naapurissa taas asui vanhempiensa kanssa hyvin sulkeutunut mutta vahva nuorimies, joka pyydettiin aina apuun kun tarvittiin voimaa. Äiti tuli pojan kanssa, kertoi pojalle mitä pitää tehdä ja poikahan teki.

Varmasti diagnoosien määrän kasvussa on osansa nykyajan saasteilla ja eri säteilyenergian lisääntymisellä, kaikki kun on nykyään langatonta niin mistä sitä oikeasti tietää kuinka paljon ne vaikuttavat lapsien kehittyviin aivoihin.

On ollut, mutta he eivät olleet erityisiä, vaan normaaleja silloin. Tehtiin kovaa työtä, elämä oli rankkaa, ja syödä piti mitä sai. Hyvin pärjäsivät. Näitä nykyajan eritysiä ei tunnu yhteiskunta eikä maailma enää kaipaavan. Suomen he ovat kuitenkin osaltaan rakentaneet, siinä missä nykyajan normaalit ihmiset.

Vierailija kirjoitti:

Ennen ”heikkolahjaiset” lapset jäivät kotiin vanhempien hoivaan, koulussa oli apukoulut tai -luokat tai suljettiin laitokseen. Joten ei näitä erityisiä ollut edes samalla tavalla muiden joukossa kuin nyt.

Ja sinne apukouluun päätyi helposti. Hiukankin kun häiritsi enemmän tunnilla, niin äkkiä oli kaveri hävinnyt ja olikin apuluokalla. Joskus sieltä apuluokalta joku palautui normaaliluokkaan.

Oli myös paljon töitä, joissa ei niin päätä tarvinnut tai sai olla omassa rauhassaan. Kuinka moni muistaa niitä kylän outoja tyyppejä, jotka kuitenkin tekivät jotain tuottavaa. Omassa kotikylässäni oudosti nykivä (veikkaan nykytietämyksellä jotain Toureten tyyppistä sairautta) vanhempi mies kiersi talosta taloon ja teroitti veitset, kirveet ja viikatteet. Sai aina palkaksi vähän rahaa ja sen avulla eli pikkumökissään. Naapurissa taas asui vanhempiensa kanssa hyvin sulkeutunut mutta vahva nuorimies, joka pyydettiin aina apuun kun tarvittiin voimaa. Äiti tuli pojan kanssa, kertoi pojalle mitä pitää tehdä ja poikahan teki.

Varmasti diagnoosien määrän kasvussa on osansa nykyajan saasteilla ja eri säteilyenergian lisääntymisellä, kaikki kun on nykyään langatonta niin mistä sitä oikeasti tietää kuinka paljon ne vaikuttavat lapsien kehittyviin aivoihin.

Nykyajan erityislapset eivät todellakaan ole mitään heikolahjaisia. Sinä olet sellainen, kun moisia kuvittelet. Heikkolahjaiset eivät ymmärrä. Harmi kun ei ole laitoksia sinunlaisillesi.

Ala-asteella oli silloinen tarkkailuluokka luokkamme lähellä. Siellä oli levotonta ja varmaan muutama adhd-tapaus jne. En muista olisiko siellä ollut 10 oppilasta kun koulussa oli joku muutama sata oppilasta? Omassa luokassa kaikki oli tuiki tavallisia eikä mitään erikoista ollut havaittavissa kenessäkään. Kurissa ja nuhteessa istuttiin ja elettiin normaalia lapsen elämää.

Olenkin ollut hämmästynyt kun nykyisin on lähes jokaisella jotakin ja miten koulumaailma on muuttunut noista ajoista jotenkin kummalliseksi? En muista ylä-asteeltakaan kuin yhden ihmisen joka oli vähän taiteellisempi kuin muut, mutta ei sielläkään kellään ollut mitään näkyviä persoonan tai muita häiriöitä. Hyvin tavallisia ja iloisia nuoria koululaisia.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään diagnosoidaan ne, jotka ennen vain listattiin tyhmiksi. Nyt nämä saavat tukea ja pärjäävät paremmin elämässään. Ennen saattoi ns. tyhmäkin pärjätä ihan hyvin, kun oli niin paljon suorittavia töitä, joihin ei tarvittu kouluosaamista. Nykyään ei pääse töihin ilman tutkintoa eli koulussa pitää jotain oppiakin. Ennen oli ok koulussa todeta, että joku ei vaan opi ja ei sille mitään tehty. Nykyään pitää yrittää saada jotain oppia sinne päähän. Helpottaa tätä, kun tietää mistä kiikastaa. 

Tämä. Olin juuri tulossa kirjoittamaan samaa.

Nykyään ei ole enää sellaisia töitä, missä ei tarvitsisi osata lukea, jonkin verran käyttää tietokonetta jne. 50 vuotta sitten saattoi pärjätä monessa käytännön työssä, vaikka ei koulussa olisikaan yhtään pärjännyt.

Siksi koulussa tarvitaan tukitoimia ja jotta tukitoimia voisi antaa, tarvitaan arvio siitä, mitkä tämän lapsen erityistarpeet ovat.