Lue keskustelun säännöt.
Anoppi tulee pitkän matkan takaa ilmoittamatta
18.09.2019 |
Mieheni ei ole kauheasti tekemisissä äitinsä kanssa, koska tämä on äärettömän raskas ihminen, eikä jaksa tätä. Harvoin vastaa puhelimeen kun anoppi soittaa ja jos vastaakin, aika monesti puhelu päättyy muutaman minuutin sisällä, kun anoppi alkaa haastaa riitaa, haukkumaan minua, "neuvomaan" (="jos tekisit näin kuin minä sanon, niin sitten...) miestäni milloin missäkin asiassa ja mieheni hermostuu.
Nyt kesästä asti on alkanut ilmestymään pihaan, jos hänelle ei vastata. Meillä on välimatkaa aika paljon, +200km ja sitten tietysti vinkuu, kun hänen nyt piti minun takiani ajaa näin pitkä matka, että hän kyllä jää yöksi. Syyttää siis minua siitä, että poikansa ei hänelle puhelimeen vastaa ja tuli tarkistamaan, että onko pojalla joku hätä.
Mieheni on äitinsä kanssa tästä puhunut monet kerrat nätisti, rumasti, yrittänyt sopia että puhuvat kerran viikossa jonain tiettynä päivänä, mutta ei vain mene perille. Parilla ensimmäisellä kerralla, kun anoppi tänne ilmestyi, tarjottiin kahvit ja annettiin olla meillä jonkin aikaa, mutta sitten mieheni hermostui ja on aina ajanut äitinsä pois täältä, joka sekin tietysti on hänen mielestään minun vikani.
Viimeksi tänään anoppi taas ilmestyi pihaan ja piti kauhean itkuhuuto konsertin pihassa, kun minä olen niin kamala ihminen ja minun takiani joutuu koko ajan ajamaan pitkää matkaa ja mieheni sanoi hänelle, ettei tarvitse enää koskaan soitella eikä tänne ilmestyä, hän sai nyt tarpeekseen.
Anopin kanssa on yritetty olla tekemisissä ja häntä on kutsuttu meille esim. aina jouluksi, muttei suostu tulemaan, jos minä olen kotona. Lasta tietysti pitäisi saada tavata ja kasvattaa kuten hän tahtoo, lasta ei kyllä ole tavannut viime vuoden jälkeen, kun yritti antaa tälle selkäsaunan kun vahingossa kaatoi maitokupin.
Hän ei ole yksinäinen, on vain äärettömän hallitseva ihminen ja haluaisi päättää kaikista asioista poikansa elämässä, mieheni on ainoa lapsi, joten voi liittyä siihen. Minua ei ole koskaan hyväksynyt, kun menimme naimisiin (anopin vastusteluista huolimatta) katkaisi välit poikaansa pariksi vuodeksi, sanoi että poikansa voi ottaa sitten yhteyttä kun on tullut järkiinsä ja ottanut eron minusta.
Mieheni on aina puolustanut minua äidilleen ja ollut minun puolellani asioissa, joka on sitten vain yllyttänyt anopin vihaa minua kohtaan. Olen aina yrittänyt olla väleissä anopin kanssa ja olla ystävällinen ja rakentaa suhdetta (olen esim. yrittänyt viettää aikaa kahden anopin kanssa), mutta hän on päättänyt vihata minua. Minulle ei koskaan ole vastannut puhelimeen ja kerran kun mieheni pyysi minua vastaamaan puhelimeensa kun äitinsä soitti ja mieheni oli ulkohommissa, anoppi löi luurin korvaan. Miehelle sanoi, ettei hänellä ole mitään asiaa minulle, eikä suostu puhumaan minulle.
Halusin vain avautua asiasta jonnekin. Onko muilla ollut samanlaisia ongelmia jonkun sukulaisen kanssa?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Ensin ilmoitatte että ei saa ottaa yhteyttä tai tulla käymään. Jos rikkoo kieltoanne, niin sitten rikosilmoitus vainoamisesta ja lähestymiskielto.
Tänään mieheni sanoi äidilleen, ettei tahdo enää olla tekemisissä tämän kanssa, eikä tarvitse enää soittaa tai ilmestyä tänne. Mahtaakohan tällaisesta silti rikosilmoitus auttaa yhtään mitään?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kamala anoppi täälläkin, mutta sentään yleensä uskoo, kun mies hänelle sanoo rumasti, sitä ennen ei.
Anoppi ajelee 500km useamman kerran viikossa kun poikansa ei vastaa puhelimeen. Reipas anoppi !
Jos nyt kuitenkin näin olisi niin vastaa sinä, anopin ei tarvitse ajella eikä miehen puhua. Itseasiassa kenenkään ei tarvitse puhua.
Vierailija kirjoitti:
Anoppi ajelee 500km useamman kerran viikossa kun poikansa ei vastaa puhelimeen. Reipas anoppi !
Jos nyt kuitenkin näin olisi niin vastaa sinä, anopin ei tarvitse ajella eikä miehen puhua. Itseasiassa kenenkään ei tarvitse puhua.
No kyllä minäkin tuota ihmettelen, että viitsii ajella tuollaisen matkan, varsinkin kun saa meillä olla sen pari tuntia, kunnes mies ajaa hänet matkoihinsa. Eikä hän nyt useamman kerran sitä matkaa viikossa ole ajanut, kerran pariin viikkoon, kesällä kyllä ajoi kahtena peräkkäisenä viikkona.
Mies ei enää aio vastata, jos minä alan vastaamaan, todennäköisesti ajaisi tänne jossain kohtaa. Toivotaan nyt, että uskoo mitä mies hänelle sanoi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mies on ulkohommissa, puhelin soi ja menet kertomaan sen miehelle ja mies sanoo, että vastaa sinä. Oikeastiko? "Minulle ei koskaan ole vastannut puhelimeen ja kerran kun mieheni pyysi minua vastaamaan puhelimeensa kun äitinsä soitti ja mieheni oli ulkohommissa"
Mikä elämässäsi meni pieleen, kun keksit näitä anoppijuttuja koko ajan? Et päässyt yliopistoon? Et saanut peruskoulusta päättötodistusta? Lihoit muodottomaksi? Sinulla on on nenän tilalla hirveä finni?
No, kuule, ei näitä tarvitse keksiä.
Ainakin vanhemmissa ikäpolvissa on yhä näitä poikiinsa ripustautuvia äitejä, joiden mielestä täysikasvuinen miniä ei osaa edes vettä oikein keittää. Olen sen saanut kokea viisikymppisenä, vaikken tiedä, olisinko uskonut, jos itselleni olisi moinen juttu kerrottu.
Mutta näillä mennään. Nälkään tai janoon ei olla kuoltu, vaikka keittotaidossani on tämä vakava puute.
On siis sangen lohduttavaa, kun joku muukin näistä avautuu, ettei tarvitse yksin tuntea olevansa kaikkeen syyllinen, kelvoton miniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kokemusta, puutun vain kommenttiin siitä, että liittyykö siihen että mies on ainoa lapsi. Vastaus on, että ei liity. Olen itse ainoa lapsi eikä äitini ikinä käyttäydy noin. Jostain muusta on kysymys. Ja täysin kohtuutonta tuollainen, että pelmahtaa paikalle ja ilmoittaa jäävänsä yöksi, täysin kaikkien käytöstapojen ulkopuolella.
Komppaan tätä. Minulla on nimittäin useita sisaruksia ja silti äitini tekee tuota ihan samaa kuin ap:n anoppi. Siis meille omille lapsilleen.
Vierailija kirjoitti:
Mun appivanhemmat olis halunneet mieheni naivan savolaisen lähihoitajan ja muuttavan Mikkeliin.
Tekevät myös tuota ylivyörymistä ja pihaan ilmestymistä.
Ihan mielenkiinnosta; oliko kyseessä joku tietty lähihoitaja, vai olisiko kuka tahansa savolainen tai sudeettisavolainen lähihoitaja kelvannut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun appivanhemmat olis halunneet mieheni naivan savolaisen lähihoitajan ja muuttavan Mikkeliin.
Tekevät myös tuota ylivyörymistä ja pihaan ilmestymistä.
Ihan mielenkiinnosta; oliko kyseessä joku tietty lähihoitaja, vai olisiko kuka tahansa savolainen tai sudeettisavolainen lähihoitaja kelvannut?
Kuka tahansa.
Onkohan hänellä alkava muistisairaus? Meillä anopin vanhapiikasisko alkoi piinaamaan meitä tuolla tavalla kun sairastui muistisairauteen. Ilmestyi pihaan milloin vaan, vaikka sunnuntaiaamuna klo 7, huusi ja mölysi ja haukkui. Vaikka miten tiukasti ja pahasti sanoi, ei auttanut. Kerran oltiin matkoilla ja kun tultiin pitkän ajomatkan jälkeen kotiin, seisoi hän meidän pihalla aamutohveleissa, oli talvi. Oli ollut siellä pari tuntia.
Nyt on laitoksessa eikä enää muista missä asumme. Onneksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En puhu anopista kauheasti kellekään, koska monet eivät tunnu uskovan, että tällaistakin on. Monilla on ihan asialliset välit anoppeihinsa, joten vaikeahan se on uskoa, että minun anoppini on tällainen. Itsekin luen paljon keskusteluja anopeista, se helpottaa kun tietää, etten ole ainoa asian kanssa painiva.
En usko muistisairauden mahdollisuuteen, koska on aina ollut tällainen, minulle vain astetta kamalampi kuin miehen aiemmille tyttöystäville, koska minä pääsin naimisiin asti poikansa kanssa. Mieheni on kertonut paljon siitä, millainen äitinsä oli hänen lapsuudessaan ja aika samalta kuulostaa kaikki rajattomuus ja kontrollointi, kuin nykyään. Helpompi olisi kyllä häntä ymmärtää, jos olisi sairas, mutten tosiaan siihen usko, eikä usko mieskään.
Ap
Oliko sulla ap joku kysymys tästä sinänsä todella kamalasta tilanteesta meille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvailit AP äitini.
Eipä siihen käytökseen oikein hyvin mikään tepsi.
Joskus saattaa vähän aikaa käyttäytyä asiallisesti saatuaan riittävän pitkään jäätävää kohtelua käyttäydyttyään asiattomasti.
Mutta hiipii kyllä varmasti takaisin jos yhtään päästää asiallisiin puheväleihin.
Hänen kanssaan on pakko vahtia rajoja joka sekunti. Jos yhtään rentoutuu, niin kohta ollaan taas semmoisen kontrollin kohteena ettei sellaista kukaan jaksa.
Vaikeaahan se on. Parasta on pitää mahdollisimman pitkä välimatka ja välit viileinä.
Vierailija kirjoitti:
Oliko sulla ap joku kysymys tästä sinänsä todella kamalasta tilanteesta meille?
Aloituksen lopussa kysyin, että onko muilla ollut samanlaisia ongelmia sukulaistensa kanssa? Se helpottaa hieman, kun voi lukea muiden samankaltaisista tilanteista.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuvailit AP äitini.
Eipä siihen käytökseen oikein hyvin mikään tepsi.
Joskus saattaa vähän aikaa käyttäytyä asiallisesti saatuaan riittävän pitkään jäätävää kohtelua käyttäydyttyään asiattomasti.
Mutta hiipii kyllä varmasti takaisin jos yhtään päästää asiallisiin puheväleihin.Hänen kanssaan on pakko vahtia rajoja joka sekunti. Jos yhtään rentoutuu, niin kohta ollaan taas semmoisen kontrollin kohteena ettei sellaista kukaan jaksa.
Vaikeaahan se on. Parasta on pitää mahdollisimman pitkä välimatka ja välit viileinä.
Tällaista se on ollut anopin kanssa, muutaman kerran ollut jo ihan siedettävä, mutta sitten taas palannut takaisin vanhaan, ehkä jopa hieman astetta pahempana.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mies on ulkohommissa, puhelin soi ja menet kertomaan sen miehelle ja mies sanoo, että vastaa sinä. Oikeastiko? "Minulle ei koskaan ole vastannut puhelimeen ja kerran kun mieheni pyysi minua vastaamaan puhelimeensa kun äitinsä soitti ja mieheni oli ulkohommissa"
Mikä elämässäsi meni pieleen, kun keksit näitä anoppijuttuja koko ajan? Et päässyt yliopistoon? Et saanut peruskoulusta päättötodistusta? Lihoit muodottomaksi? Sinulla on on nenän tilalla hirveä finni?
Mikä tuossa on ihmeellistä, että vaimo vastaa miehensä pyynnöstä miehen omaan puhelimeen miehen äidin soittaessa? Meillä voisi käydä ihan samoin, jos olisi tilanne, että mies ei juuri nyt pysty puhumaan (just tyyliin vaikka ollessaan pihahommissa kädet paskaisena). Sillä erotuksella, että sekä minä että mies tulemme anoppini kanssa toimeen.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Anoppi ajelee 500km useamman kerran viikossa kun poikansa ei vastaa puhelimeen. Reipas anoppi !
Jos nyt kuitenkin näin olisi niin vastaa sinä, anopin ei tarvitse ajella eikä miehen puhua. Itseasiassa kenenkään ei tarvitse puhua.
Miehen pappa oli vähän tuollainen yhtäkkiä autoon hyppäävä aikanaan (silloin kun vielä eli ja kun oli ajokuntoinen). Saattoi lähteä ajamaan melkein 100 km matkan poikansa luo toteamaan, että kas siellä ei ollakaan kotona. Paluumatkalla sitten poikkesi miehen vanhempien mökille tuskailemaan, että kun ei oteta vastaan vaan ollaan jossain muualla. Eikä puhettakaan, että olisi soittanut ensin ja kysynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on ulkohommissa, puhelin soi ja menet kertomaan sen miehelle ja mies sanoo, että vastaa sinä. Oikeastiko? "Minulle ei koskaan ole vastannut puhelimeen ja kerran kun mieheni pyysi minua vastaamaan puhelimeensa kun äitinsä soitti ja mieheni oli ulkohommissa"
Mikä elämässäsi meni pieleen, kun keksit näitä anoppijuttuja koko ajan? Et päässyt yliopistoon? Et saanut peruskoulusta päättötodistusta? Lihoit muodottomaksi? Sinulla on on nenän tilalla hirveä finni?
Mikä tuossa on ihmeellistä, että vaimo vastaa miehensä pyynnöstä miehen omaan puhelimeen miehen äidin soittaessa? Meillä voisi käydä ihan samoin, jos olisi tilanne, että mies ei juuri nyt pysty puhumaan (just tyyliin vaikka ollessaan pihahommissa kädet paskaisena). Sillä erotuksella, että sekä minä että mies tulemme anoppini kanssa toimeen.
-ohis
Meillä mies käyttää ulkotöissä hanskoja, suosittelen sinunkin miehellesi. Silloin voi itse vastata puhelimeen tai peräti antaa puhelimen soida takataskussa.
Voi olla että anopilla on mennyt omassa elämässään asiat toisin kun on itse halunnut, joten haluaa nyt jotenkin alitajuisesti kostaa sinulle ja pojalleen. Vähän samoin kun jotkut vanhemmat kohtelevat lapsiaan kaltoin, koska heillä oli vaikea lapsuus. Myös se, että mies on niin kaukana ja hänellä on oma elämä voi olla syu, miksi anoppi tuntee olonsa jotenkin hyödyttömäksi, kun joku pärjää ilman häntä. Tämän ei kyllä pitäisi olla mitenkään teidän ongelma, ja pihalle ilmestyminen ilman lupaa on törkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on ulkohommissa, puhelin soi ja menet kertomaan sen miehelle ja mies sanoo, että vastaa sinä. Oikeastiko? "Minulle ei koskaan ole vastannut puhelimeen ja kerran kun mieheni pyysi minua vastaamaan puhelimeensa kun äitinsä soitti ja mieheni oli ulkohommissa"
Mikä elämässäsi meni pieleen, kun keksit näitä anoppijuttuja koko ajan? Et päässyt yliopistoon? Et saanut peruskoulusta päättötodistusta? Lihoit muodottomaksi? Sinulla on on nenän tilalla hirveä finni?
Mikä tuossa on ihmeellistä, että vaimo vastaa miehensä pyynnöstä miehen omaan puhelimeen miehen äidin soittaessa? Meillä voisi käydä ihan samoin, jos olisi tilanne, että mies ei juuri nyt pysty puhumaan (just tyyliin vaikka ollessaan pihahommissa kädet paskaisena). Sillä erotuksella, että sekä minä että mies tulemme anoppini kanssa toimeen.
-ohis
Meillä mies käyttää ulkotöissä hanskoja, suosittelen sinunkin miehellesi. Silloin voi itse vastata puhelimeen tai peräti antaa puhelimen soida takataskussa.
Mun mies jättää puhelimen sisälle taloon lähtiessään pihahommiin, hän ei ole niin kiinni puhelimissa kuin moni muu nykyään. Ja mitä tulee käsien paskaisuuteen niin se nyt oli vain esimerkki. Tilanteita saattaa olla muitakin, joissa just on pahasti jotain kesken niin, ettei pysty vastaamaan puhelimeen.
ai että kun sulle ei ole käynyt, ei ole käynyt muillekaan? just näinhän se elämä meneekin