Lue keskustelun säännöt.
Tapailen miestä, joka ei kiinnosta "siinä mielessä"
17.09.2019 |
Olen nyt keväästä lähtien tapaillut miestä, joka ei sytytä lainkaan seksuaalisesti, mutta hän on ihmisenä mukava ja kiinnostavahkoa juttuseuraa, vaikka emme olekaan ns. samalla aaltopituudella ja vaikka monet juttuni menevät häneltä yli hilseen jotenkin.
En ole toisaalta muitakaan tapaillut ja hän on sopivan aktiivinen (ei kuitenkaan yli-innokas). Olen kuitenkin huomannut pientä painostamisen tapaista lähempään kontaktiin jo useammankin kerran (pyytää haleja tai pusuja joskus tai haluaisi mut kylään luokseen).
Haluaisin tapailla häntä kaverina, mutta pelkään hänen hermostuvan, jos otan asian puheeksi. Toisaalta jollain tasolla voisin ajatella, että häbestä voisin saada kumppaninkin, kun en jaksaisi muitakaan etsiä (elåmäni on todella kiireistä muuten). Mitä suosittelisitte tilanteessani?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
N19 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N19 kirjoitti:
Suosittelen että kokeilet nussimista ja arvioit sen jälkeen tuntuiko pillussa hyvältä. Eiköhän se siitä sitten ala valkenemaan.
En suosittele tätä, jos mies vaikuttaa siltä että on vain seksin perässä.
Miksi? Nyt unohdat että siinä samalla saa itsekin seksiä.
Tuossa on aika iso mahdollsiuus että päätyy pelkkään seksisuhteeseen/jää kertapanoksi. Tietysti jos se ei itseä haittaa niin sittenhän kannattaa ilman muuta.
Tai päätyy seksisuhteeseen miehen kanssa, joka ei kiinnosta seksuaalisesti - eihän se ole tähänkään saakka siinä mielessä kiinnostanut.
Teeppä sen jälkeen siitä vaan kaveri. Jos se ei saa muualta, sille tulee paha mieli ja se kiukustuu. eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo toinen kommenttisi tähän ketjuun paljasti sinut trollaavaksi mieheksi :s
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis mitään fyysistä en ole hänen kanssaan harrastanut ja joskus harmittaa bongailla hänen seurassa liikkuessani niitä oikeasti kiinnostavia miehiä. Tosin itselläni ei olisi energiaa alkaa tsempata ja tapailla joitain oikeasti kiinnostavia miehiäkään. On rennompaa olla vain kaveripohjalta sen ilmeisesti jotain muutakin toivovan "kaverimiehen" kanssa. Tunnen siitä syyllisyydentunnetta, mutta toisaalta tykkään hänestå ihmisenä/kaverina kovastikin.
Ymmärrän sinua täysin. Minullakin on ollut kiva kaverimies, joka sitten alkoi pilata mukavaa yhdessäoloa pyrkimyksellä fyysisesti läheisemmäksi.
Ei tarvi syyllistää naisia siitä, että hengaavat jonkun miehen kanssa kaveripohjalla. Nämä miehet voisivat kertoa suoraan, että ovat p*llun perässä.
Loppuisi kaveruuskin siihen. Tässäkään tapauksessa naisella (ap) ei ole taka-ajatuksia - vaan miehellä! Turha siitä on miehen turhautua!
Ap:n tapaan olen jopa miettinyt, että 'voisikohan tästä nyt jotenkin sitten vääntää parisuhteen mallisen', kun toinen semmoista tuntuu toivovan. Ihan vain siksi, että haluaa edelleen viettää aikaa miehen kanssa.
Olen myös nörttimäinen nainen, joka ei lentele siellä täällä huomiota hakien. Yksi ihmissuhde on jo riittävän monimutkainen ylläpidettäväksi. Suhde itseen.Tiedätteköhän te miessukupuolesta yhtään mitään? Eiköhän kuitenkin lähtökohtaisesti oletus pidä olla että mies kuin mies on p*llun perässä.
Oletuksesi on perseestä. Minulle ihmiset ovat ensisijaisesti ihmisiä, eivät sukupuolia.
Joidenkin kanssa tulee sitä sähkökemiaa, joidenkin ei. Silti ovat mukavaa seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N19 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N19 kirjoitti:
Suosittelen että kokeilet nussimista ja arvioit sen jälkeen tuntuiko pillussa hyvältä. Eiköhän se siitä sitten ala valkenemaan.
En suosittele tätä, jos mies vaikuttaa siltä että on vain seksin perässä.
Miksi? Nyt unohdat että siinä samalla saa itsekin seksiä.
Tuossa on aika iso mahdollsiuus että päätyy pelkkään seksisuhteeseen/jää kertapanoksi. Tietysti jos se ei itseä haittaa niin sittenhän kannattaa ilman muuta.
Tai päätyy seksisuhteeseen miehen kanssa, joka ei kiinnosta seksuaalisesti - eihän se ole tähänkään saakka siinä mielessä kiinnostanut.
Teeppä sen jälkeen siitä vaan kaveri. Jos se ei saa muualta, sille tulee paha mieli ja se kiukustuu. eri
No mutta tämähän kuulostaa kansainvälisen luokan katastrofilta, miehelle tulee paha mieli ja kiukustuu... Tiedä vaikka alkaisi v***ttamaan. Hui kamalaa, sitähän me emme halua.
Eiköhän aikuinen mies pysty asian kanssa elämään kun kuitenkin sai ja pahoittaa mielensä vielä enemmän jos ei edes saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis mitään fyysistä en ole hänen kanssaan harrastanut ja joskus harmittaa bongailla hänen seurassa liikkuessani niitä oikeasti kiinnostavia miehiä. Tosin itselläni ei olisi energiaa alkaa tsempata ja tapailla joitain oikeasti kiinnostavia miehiäkään. On rennompaa olla vain kaveripohjalta sen ilmeisesti jotain muutakin toivovan "kaverimiehen" kanssa. Tunnen siitä syyllisyydentunnetta, mutta toisaalta tykkään hänestå ihmisenä/kaverina kovastikin.
Ymmärrän sinua täysin. Minullakin on ollut kiva kaverimies, joka sitten alkoi pilata mukavaa yhdessäoloa pyrkimyksellä fyysisesti läheisemmäksi.
Ei tarvi syyllistää naisia siitä, että hengaavat jonkun miehen kanssa kaveripohjalla. Nämä miehet voisivat kertoa suoraan, että ovat p*llun perässä.
Loppuisi kaveruuskin siihen. Tässäkään tapauksessa naisella (ap) ei ole taka-ajatuksia - vaan miehellä! Turha siitä on miehen turhautua!
Ap:n tapaan olen jopa miettinyt, että 'voisikohan tästä nyt jotenkin sitten vääntää parisuhteen mallisen', kun toinen semmoista tuntuu toivovan. Ihan vain siksi, että haluaa edelleen viettää aikaa miehen kanssa.
Olen myös nörttimäinen nainen, joka ei lentele siellä täällä huomiota hakien. Yksi ihmissuhde on jo riittävän monimutkainen ylläpidettäväksi. Suhde itseen.Tiedätteköhän te miessukupuolesta yhtään mitään? Eiköhän kuitenkin lähtökohtaisesti oletus pidä olla että mies kuin mies on p*llun perässä.
Oletuksesi on perseestä. Minulle ihmiset ovat ensisijaisesti ihmisiä, eivät sukupuolia.
Joidenkin kanssa tulee sitä sähkökemiaa, joidenkin ei. Silti ovat mukavaa seuraa.
Sähkö on fysiikkaa - ei kemiaa, mutta olet oikeassa, paskat kemiasta jos fyysisyyttä on tarjolla. Melaa mekkoon vaan, pano on aina pano!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N19 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N19 kirjoitti:
Suosittelen että kokeilet nussimista ja arvioit sen jälkeen tuntuiko pillussa hyvältä. Eiköhän se siitä sitten ala valkenemaan.
En suosittele tätä, jos mies vaikuttaa siltä että on vain seksin perässä.
Miksi? Nyt unohdat että siinä samalla saa itsekin seksiä.
Tuossa on aika iso mahdollsiuus että päätyy pelkkään seksisuhteeseen/jää kertapanoksi. Tietysti jos se ei itseä haittaa niin sittenhän kannattaa ilman muuta.
Tai päätyy seksisuhteeseen miehen kanssa, joka ei kiinnosta seksuaalisesti - eihän se ole tähänkään saakka siinä mielessä kiinnostanut.
Teeppä sen jälkeen siitä vaan kaveri. Jos se ei saa muualta, sille tulee paha mieli ja se kiukustuu. eri
No mutta tämähän kuulostaa kansainvälisen luokan katastrofilta, miehelle tulee paha mieli ja kiukustuu... Tiedä vaikka alkaisi v***ttamaan. Hui kamalaa, sitähän me emme halua.
Eiköhän aikuinen mies pysty asian kanssa elämään kun kuitenkin sai ja pahoittaa mielensä vielä enemmän jos ei edes saa.
No mutta vielä pahempi, jos ihan vtuttamaan alkaa. Siitä voi eskaloitua vaikka ihan raivarit. Itkuisilla potkuilla tai ilman.
Ehkä kuitenkin paras olisi jos ap pyrkisi siihen kaverisuhteeseen ilman panemista. Pitemmän aikavälin kaveruutta en tuota silti toivoisi. Jos mies on osoittanut, että muukin kiinnostaisi, niin harvemmin se kaveruus säilyy. Varsinkin siinä vaiheessa jos/kun löytyy joku toinen nainen, jolta irtoaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis mitään fyysistä en ole hänen kanssaan harrastanut ja joskus harmittaa bongailla hänen seurassa liikkuessani niitä oikeasti kiinnostavia miehiä. Tosin itselläni ei olisi energiaa alkaa tsempata ja tapailla joitain oikeasti kiinnostavia miehiäkään. On rennompaa olla vain kaveripohjalta sen ilmeisesti jotain muutakin toivovan "kaverimiehen" kanssa. Tunnen siitä syyllisyydentunnetta, mutta toisaalta tykkään hänestå ihmisenä/kaverina kovastikin.
Ymmärrän sinua täysin. Minullakin on ollut kiva kaverimies, joka sitten alkoi pilata mukavaa yhdessäoloa pyrkimyksellä fyysisesti läheisemmäksi.
Ei tarvi syyllistää naisia siitä, että hengaavat jonkun miehen kanssa kaveripohjalla. Nämä miehet voisivat kertoa suoraan, että ovat p*llun perässä.
Loppuisi kaveruuskin siihen. Tässäkään tapauksessa naisella (ap) ei ole taka-ajatuksia - vaan miehellä! Turha siitä on miehen turhautua!
Ap:n tapaan olen jopa miettinyt, että 'voisikohan tästä nyt jotenkin sitten vääntää parisuhteen mallisen', kun toinen semmoista tuntuu toivovan. Ihan vain siksi, että haluaa edelleen viettää aikaa miehen kanssa.
Olen myös nörttimäinen nainen, joka ei lentele siellä täällä huomiota hakien. Yksi ihmissuhde on jo riittävän monimutkainen ylläpidettäväksi. Suhde itseen.Tiedätteköhän te miessukupuolesta yhtään mitään? Eiköhän kuitenkin lähtökohtaisesti oletus pidä olla että mies kuin mies on p*llun perässä.
Oletuksesi on perseestä. Minulle ihmiset ovat ensisijaisesti ihmisiä, eivät sukupuolia.
Joidenkin kanssa tulee sitä sähkökemiaa, joidenkin ei. Silti ovat mukavaa seuraa.Sähkö on fysiikkaa - ei kemiaa, mutta olet oikeassa, paskat kemiasta jos fyysisyyttä on tarjolla. Melaa mekkoon vaan, pano on aina pano!
Olet i-di-oot-ti, sanan joka merkityksessä. Tavasin sana, että helpompi sinun lukea.
https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6kemia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N19 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N19 kirjoitti:
Suosittelen että kokeilet nussimista ja arvioit sen jälkeen tuntuiko pillussa hyvältä. Eiköhän se siitä sitten ala valkenemaan.
En suosittele tätä, jos mies vaikuttaa siltä että on vain seksin perässä.
Miksi? Nyt unohdat että siinä samalla saa itsekin seksiä.
Tuossa on aika iso mahdollsiuus että päätyy pelkkään seksisuhteeseen/jää kertapanoksi. Tietysti jos se ei itseä haittaa niin sittenhän kannattaa ilman muuta.
Miksi ihmeessä sen pitäisi haitata? Minkälainen ihminen ajattelee että seksin harrastamisesta on jotain haittaa? Mukavaahan se on ja ihmisen perustarpeita. Pitäisi ehkä hiukan löysätä nutturaa ja avata vähän niitä saksiakin. Voisi olla omakin elämä iloisempaa. Joka asiaa ei tarvitse miettiä etukäteen piloille.
En ajattele että siitä sinsänsä olisi jotain haittaa. Mutta jos hakee suhteelta jotain muuta kuin pelkkää seksiä, siinä vaiheessa se voi haitata.
Tässä asiassa en löysää nutturaa, sorry :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis mitään fyysistä en ole hänen kanssaan harrastanut ja joskus harmittaa bongailla hänen seurassa liikkuessani niitä oikeasti kiinnostavia miehiä. Tosin itselläni ei olisi energiaa alkaa tsempata ja tapailla joitain oikeasti kiinnostavia miehiäkään. On rennompaa olla vain kaveripohjalta sen ilmeisesti jotain muutakin toivovan "kaverimiehen" kanssa. Tunnen siitä syyllisyydentunnetta, mutta toisaalta tykkään hänestå ihmisenä/kaverina kovastikin.
Ymmärrän sinua täysin. Minullakin on ollut kiva kaverimies, joka sitten alkoi pilata mukavaa yhdessäoloa pyrkimyksellä fyysisesti läheisemmäksi.
Ei tarvi syyllistää naisia siitä, että hengaavat jonkun miehen kanssa kaveripohjalla. Nämä miehet voisivat kertoa suoraan, että ovat p*llun perässä.
Loppuisi kaveruuskin siihen. Tässäkään tapauksessa naisella (ap) ei ole taka-ajatuksia - vaan miehellä! Turha siitä on miehen turhautua!
Ap:n tapaan olen jopa miettinyt, että 'voisikohan tästä nyt jotenkin sitten vääntää parisuhteen mallisen', kun toinen semmoista tuntuu toivovan. Ihan vain siksi, että haluaa edelleen viettää aikaa miehen kanssa.
Olen myös nörttimäinen nainen, joka ei lentele siellä täällä huomiota hakien. Yksi ihmissuhde on jo riittävän monimutkainen ylläpidettäväksi. Suhde itseen.Tiedätteköhän te miessukupuolesta yhtään mitään? Eiköhän kuitenkin lähtökohtaisesti oletus pidä olla että mies kuin mies on p*llun perässä.
Ehkä ne miehet ovat, joiden kanssa sinä liikut. Siis totta kai se on tärkeä osa kaikkea, mutta laadukas mies on muidenkin asioiden perään samaan aikaan. Tiedän yhden miehen, joka pikemminkin katsoo naisia sillä tavalla, että onko nainen sen arvoinen, että häneen kannattaa ylipäänsä koskea. Kunnioitan tätä paljon enemmän kuin palstan valtavirtamentaliteettia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä voisitko ehdottaa mutta miehellesi että hän värjäisi hiuksensa mustiksi ja laittaisi ihoonsa itseruskettavaa tummaa voidetta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis mitään fyysistä en ole hänen kanssaan harrastanut ja joskus harmittaa bongailla hänen seurassa liikkuessani niitä oikeasti kiinnostavia miehiä. Tosin itselläni ei olisi energiaa alkaa tsempata ja tapailla joitain oikeasti kiinnostavia miehiäkään. On rennompaa olla vain kaveripohjalta sen ilmeisesti jotain muutakin toivovan "kaverimiehen" kanssa. Tunnen siitä syyllisyydentunnetta, mutta toisaalta tykkään hänestå ihmisenä/kaverina kovastikin.
Ymmärrän sinua täysin. Minullakin on ollut kiva kaverimies, joka sitten alkoi pilata mukavaa yhdessäoloa pyrkimyksellä fyysisesti läheisemmäksi.
Ei tarvi syyllistää naisia siitä, että hengaavat jonkun miehen kanssa kaveripohjalla. Nämä miehet voisivat kertoa suoraan, että ovat p*llun perässä.
Loppuisi kaveruuskin siihen. Tässäkään tapauksessa naisella (ap) ei ole taka-ajatuksia - vaan miehellä! Turha siitä on miehen turhautua!
Ap:n tapaan olen jopa miettinyt, että 'voisikohan tästä nyt jotenkin sitten vääntää parisuhteen mallisen', kun toinen semmoista tuntuu toivovan. Ihan vain siksi, että haluaa edelleen viettää aikaa miehen kanssa.
Olen myös nörttimäinen nainen, joka ei lentele siellä täällä huomiota hakien. Yksi ihmissuhde on jo riittävän monimutkainen ylläpidettäväksi. Suhde itseen.Tiedätteköhän te miessukupuolesta yhtään mitään? Eiköhän kuitenkin lähtökohtaisesti oletus pidä olla että mies kuin mies on p*llun perässä.
Ehkä ne miehet ovat, joiden kanssa sinä liikut. Siis totta kai se on tärkeä osa kaikkea, mutta laadukas mies on muidenkin asioiden perään samaan aikaan. Tiedän yhden miehen, joka pikemminkin katsoo naisia sillä tavalla, että onko nainen sen arvoinen, että häneen kannattaa ylipäänsä koskea. Kunnioitan tätä paljon enemmän kuin palstan valtavirtamentaliteettia.
Tiedän myös kuvailemasi kaltaisia miehiä, arvostan. Vaikka täällä muuta väitettäisiin, heitä on ihan oikeasti olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hermostuu tai ei, suosittelen rehellisyyttä.
Jos hermostuu, niin hermostuu, ehkä sun pitäis puhelimitse puhua jos pelottaa, etkä kasvotusten uskalla. Tai sitten jossain ravintolassa.
Toivottavasti ottaa hyvin ja kaveruutenne säilyy.
Tekstaria tai whatsappia miehelle. Ollaank kavereita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hermostuu tai ei, suosittelen rehellisyyttä.
Jos hermostuu, niin hermostuu, ehkä sun pitäis puhelimitse puhua jos pelottaa, etkä kasvotusten uskalla. Tai sitten jossain ravintolassa.
Toivottavasti ottaa hyvin ja kaveruutenne säilyy.
Kannatan tuollaisten asioiden hoitamista kasvotusten.
Ap tässä moi! Mikään irtoseksi ei siis minua kiinnosta lainkaan. Ystävänä haluaisin hänet pitää, tosin jos tapaisin aidosti seurustelumielessä kiinnostavan miehen, en varmaankaan voisi pitää enää entiseen tapaan yhteyttä. Toivoisin, että kyseinen mies löytäisi itselleen naisen, jonka kanssa synkkaisi siinäkin mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Hän on mielestäni jotenkin epämiehekkään passiivinen (ei ehdota itse juurikaan mitään, vaan kysyy minun mielipiteitäni). Hän ei myöskään anna itsestään paljonkaan irti, vaikka on muuten sympaattinen ja mukava. Juttelemme kivasti niitänäitä; ei mitään kovin syvällistä tai luovaa.
En ole myöskään fyysisessä mielessä kiinnostunut, vaikka on hänessä jotain ihan miellyttävääkin. Itselleni tulee sellainen vaikutelma, että on p*llun perässä oikeasti sekä ehkä pitää minusta, mutta ei jaksa uhrata vaivaa niihin oikeisiin itsevarmoihin huippunaisiin/"rotunaisiin", vaan ajattelee, että ehkä mä olen jotenkin helpompi tällaisena hieman nörtähtävämpänä "naapurintyttönä". Miltä tilanne kuulostaa?
Tässä sitä mahtavaa naisen logiikkaa jonka jälkeen selvitellään raiskaussyytteitä..."epämiehekäs kysyy mielipidettäni"...
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä moi! Mikään irtoseksi ei siis minua kiinnosta lainkaan. Ystävänä haluaisin hänet pitää, tosin jos tapaisin aidosti seurustelumielessä kiinnostavan miehen, en varmaankaan voisi pitää enää entiseen tapaan yhteyttä. Toivoisin, että kyseinen mies löytäisi itselleen naisen, jonka kanssa synkkaisi siinäkin mielessä.
Jos yhtään kunnioitat miestä, sulla ei oikein ole muuta vaihtoehtoa kuin kertoa hänelle suoraan. Jos suuttuu ja/tai pettyy, kyllä hän siitä yli pääsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on mielestäni jotenkin epämiehekkään passiivinen (ei ehdota itse juurikaan mitään, vaan kysyy minun mielipiteitäni). Hän ei myöskään anna itsestään paljonkaan irti, vaikka on muuten sympaattinen ja mukava. Juttelemme kivasti niitänäitä; ei mitään kovin syvällistä tai luovaa.
En ole myöskään fyysisessä mielessä kiinnostunut, vaikka on hänessä jotain ihan miellyttävääkin. Itselleni tulee sellainen vaikutelma, että on p*llun perässä oikeasti sekä ehkä pitää minusta, mutta ei jaksa uhrata vaivaa niihin oikeisiin itsevarmoihin huippunaisiin/"rotunaisiin", vaan ajattelee, että ehkä mä olen jotenkin helpompi tällaisena hieman nörtähtävämpänä "naapurintyttönä". Miltä tilanne kuulostaa?
Tässä sitä mahtavaa naisen logiikkaa jonka jälkeen selvitellään raiskaussyytteitä..."epämiehekäs kysyy mielipidettäni"...
Siis mielestäni miehellä itsellään pitäisi olla sen verran pelisilmää ja itsevarmuutta, ettei kysele aivan kaikkea ja anna mun "johtaa" liikaa. Hänen seurassaan roolit keikahtavat sellaisiksi, että mä olen se, joka keksii, ideoi, puhua pälpättää ja kohdattaa, kun siis miehenhän pitäisi olla se dominoivampi osapuoli ja naisen olla se hiljainen peesaaja. Tulee aina sellainen olo, että olisinpa itse vain mies (ja hän nainen), niin roolit menisivät "oikein". Varsinaisiin parisuhteisiin olen päätynyt dominoivien ja jopa aggressiivisten miesten kanssa.
En viihdy sellaisessa roolissa, että mä olisin joku päällepäsmäri ja hölisijä; haluaisin saada olla se pieni, hiljainen ja passiivinen "prinsessa" ja koriste käsipuolessa. Tässä tapauksessa se mies on fyysisestikin pieni ja hintelä minuun verrattuna, vaikka olen itse hyvin hoikka, tosin pitkähkö. En ymmärrä, miksi hän edes antaa mulle niin paljon valtaa; siinä menee jotenkin se sukupuolten välinen dynamiikka väärin. Sinänsä kyllä tunnen vastaavia pariskuntia (ja yleensä niissä sitä naista kohdellaan "liiankin" hyvin), mutta en haluaisi olla sellaisen pariskunnan naisosapuoli kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on mielestäni jotenkin epämiehekkään passiivinen (ei ehdota itse juurikaan mitään, vaan kysyy minun mielipiteitäni). Hän ei myöskään anna itsestään paljonkaan irti, vaikka on muuten sympaattinen ja mukava. Juttelemme kivasti niitänäitä; ei mitään kovin syvällistä tai luovaa.
En ole myöskään fyysisessä mielessä kiinnostunut, vaikka on hänessä jotain ihan miellyttävääkin. Itselleni tulee sellainen vaikutelma, että on p*llun perässä oikeasti sekä ehkä pitää minusta, mutta ei jaksa uhrata vaivaa niihin oikeisiin itsevarmoihin huippunaisiin/"rotunaisiin", vaan ajattelee, että ehkä mä olen jotenkin helpompi tällaisena hieman nörtähtävämpänä "naapurintyttönä". Miltä tilanne kuulostaa?
Tässä sitä mahtavaa naisen logiikkaa jonka jälkeen selvitellään raiskaussyytteitä..."epämiehekäs kysyy mielipidettäni"...
Siis mielestäni miehellä itsellään pitäisi olla sen verran pelisilmää ja itsevarmuutta, ettei kysele aivan kaikkea ja anna mun "johtaa" liikaa. Hänen seurassaan roolit keikahtavat sellaisiksi, että mä olen se, joka keksii, ideoi, puhua pälpättää ja kohdattaa, kun siis miehenhän pitäisi olla se dominoivampi osapuoli ja naisen olla se hiljainen peesaaja. Tulee aina sellainen olo, että olisinpa itse vain mies (ja hän nainen), niin roolit menisivät "oikein". Varsinaisiin parisuhteisiin olen päätynyt dominoivien ja jopa aggressiivisten miesten kanssa.
En viihdy sellaisessa roolissa, että mä olisin joku päällepäsmäri ja hölisijä; haluaisin saada olla se pieni, hiljainen ja passiivinen "prinsessa" ja koriste käsipuolessa. Tässä tapauksessa se mies on fyysisestikin pieni ja hintelä minuun verrattuna, vaikka olen itse hyvin hoikka, tosin pitkähkö. En ymmärrä, miksi hän edes antaa mulle niin paljon valtaa; siinä menee jotenkin se sukupuolten välinen dynamiikka väärin. Sinänsä kyllä tunnen vastaavia pariskuntia (ja yleensä niissä sitä naista kohdellaan "liiankin" hyvin), mutta en haluaisi olla sellaisen pariskunnan naisosapuoli kuitenkaan.
Eiköhän ole aika selvää, ettei hän ole sitä mitä etsit. Väkipakolla ei kannata yrittää, molemmilla on varmasti mahdollisuus löytää sopivampi kumppani. On olemassa naisia, jotka juuri haluavat kuvailemasi tyyppisen miehen.
Miksi ihmeessä sen pitäisi haitata? Minkälainen ihminen ajattelee että seksin harrastamisesta on jotain haittaa? Mukavaahan se on ja ihmisen perustarpeita. Pitäisi ehkä hiukan löysätä nutturaa ja avata vähän niitä saksiakin. Voisi olla omakin elämä iloisempaa. Joka asiaa ei tarvitse miettiä etukäteen piloille.