Hiljainen kiusaaminen, porukasta pois jättäminen
Viikonloppu alkaa, koetan tsempata itteäni etten hajoa totaalisesti.
Mua ei pyydetä mihinkään, olen yksinäinen, eikä kaverit pidä yhteyttä. Olen kyllästynyt markkinoimaan itseäni heille, eli käytännössä silloin tällöin heittämään viestillä tyyliin, mitä kuuluu, käytäiskö kahvilla tai kirpparilla joku päivä. Yksikin kaveri sano että joo kuulostaa kivalta , ehdota päiviä. Ehdotettuani päiviä, ei vastannut mitään. Ei mitään.
Ja kaikki nämä ohimennen kuullut sen ja sen tuparit/ karaokeillat / synttärit joita tiedän kavereilla olleen ja mihin ei ole kutsuttu mukaan.
Sanoinkuvaamattoman paha olla siitä, että suljetaan pois porukasta. En jää itsesäälissä kierimään, lähden lenkille ja elämä jatkuu.
Ehkä tämä herättelisi jonkun ottamaan yhteyttä siihen vanhaan kaveriin, vaikka vain toivottaisit hyviä viikonloppuja tms. Voi olla iso merkitys.
Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
Vääriä kavereita. Kyse ei ole välttämättä mistään tietoisesta poissulkemisesta, ihmisillä nyt usein onomat touhunsa ja kaverinsa. Jos eivät ole mitään töykeää sanoneet niin turha ajatella koko asiaa.
Ihmisillä, joihin itsekin kuulun on toki touhua ja menoa. Yhdenkin kaverin kanssa on tunnettu 20 vuotta ja toisen kanssa 10.. Kumpikin on nyt omien kavereiden kanssa, joihin en näköjään enää kuulu. Ihmetyttää vaan! En ole heitä loukannut tai ollut heille ilkeä tms.
Mistä niitä oikeita kavereita sitten saa näiden väärien tilalle.
Jos hekään eivät ole sinua loukanneet tai olleet ilkeitä niin silloinhan tilanne on hyvä. Jotkut nyt vain ovat enemmän kavereita toistensa kanssa, osa kavereista ikäänkuin jää taustalle. Varsinkin pitkissä kaverisuhteissa niin usein menee. Ehkä kaverisi pitävät sinua enemmän tuttavana nykyään. Mietit asiaa liikaa. Onko kaveripiirissä ollut aiemmin joku ns. paras ystävä joka on mukana porukassa tai onko kyseessä tavallinen kaveriporukka. Kysy läheisimmältä kaverilta.
Ymmärrän täysin. Onhan tuo jo kiusaamista jos aina jätetään vastaamatta eikä oteta yhteyttä. Silloin he eivät sinun kanssasi halua olla. Jos haluaisivat niin varmasti olisivat aktiivisia itsekin. On myös tietoista pitää kaveri-iltoja ja jättää se yksi joka kerta pois.
Itsellä on samoja kokemuksia eikä niissä auttanut muu kuin hankkia uusia kavereita. Aina sekään vaan ei tahdo onnistua ja jää väliin putoajaksi :(
Ei se ole kiusaamista jos he suuntaavat vähäisen vapaa-aikansa toisiin kavereihin tai jos et tule juhlia järjestäessä mieleen, kunhan ovat asiallisia ja kohteliaita eivätkä jätä yhtä kiinteään porukkaan kuuluvaa ulos. Ehkä et kuulu porukoihin joihin oletat tai toivot kuuluvasi? Harmillista, ikävää, ehkä epäreilunkin tuntuista, mutta ei heidän velvollisuutensa ole olla kanssasi koska sinä haluat.
aina ei vain sovi porukkaan se pitä hyväksyä. itselle käynyt samoin,mutta olen sitten löytänyt sopivia kavereita
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täysin. Onhan tuo jo kiusaamista jos aina jätetään vastaamatta eikä oteta yhteyttä. Silloin he eivät sinun kanssasi halua olla. Jos haluaisivat niin varmasti olisivat aktiivisia itsekin. On myös tietoista pitää kaveri-iltoja ja jättää se yksi joka kerta pois.
Itsellä on samoja kokemuksia eikä niissä auttanut muu kuin hankkia uusia kavereita. Aina sekään vaan ei tahdo onnistua ja jää väliin putoajaksi :(
Ei se ole kiusaamista että ei oteta yhteyttä tai kutsuta kylään, jos ei haluta olla tekemisissä. Vastaamattomuus on epäkohteliasta, mutta mitä keinoja jää jäljelle jos välttelevät ympäripyöreät vastaukset ei mene perille? Epäkohteliaampaa olisi sanoa "älä enää viestittele minulle, en halua olla yhteyksissä". Ei kellään ole velvollisuus olla toisen kaveri - toki toimeen pitää tulla kaikissa arkisissa ympyröissä.
Opiskeluaikojen jälkeen en ole kuulunut muihin porukoihin kuin työporukka ja oma sukuni. Työporukan kanssa ei olla vapaa-ajalla kuin firman pikkujouluissa ja sinne kaikki saavat kutsun. En siis ole joutunut kokemaan kiusaamista, jossa suljetaan ulos porukasta, ja kun palstalta luen porukasta ulosjättämisistä, olen varsin tyytyväinen, että mulla ei ole kaveriporukoita. Tapaan yksittäisiä ystäviäni ja kavereitani silloin, kun molemmille sopii. Kannattaisiko sinunkin yrittää hankkia ystäviä ja kavereita sellaisista ihmisistä, joille porukkaan kuuluminen ei ole tärkeää?
Ei ole kiusaamista. Kiusaamista olisi jos olisit paljon kavereitten kanssa ja sinua ei yhtäkkiä kutsuttaisi. Pitkät kaverisuhteet muuttuvat, joidenkin kaverisuhteet tiivistyvät ja osa jää taustalle. Ihmisten tilanteet jne. muuttuvat. Kiusaaminen on sitä että olet paljon tekemisissä kavereitten kanssa ja sitten sinua ei kutsuta johonkin. Nyt on vain toiset enemmän kavereita ja toiset ei.
Milloin viimeksi olet järjestänyt jotain yhteistä kaveriporukallesi? Illanistujaiset tms? Vai odotatko vain, että muut järjestävät ja sinut kutsutaan mukaan? Porukasta tipahtaa aika nopeasti pois, jos on porukassa vain "vapaamatkustajana".
tällä hyvä kirjoitus aiheesta https://www.poikienaidit.fi/2017/01/11/hiljainen-kiusaaminen/
ystävyys ei ole aikasi arvoista jos se on yksipuoleista.
Vierailija kirjoitti:
tällä hyvä kirjoitus aiheesta https://www.poikienaidit.fi/2017/01/11/hiljainen-kiusaaminen/
Muuten samaa mieltä artikkelin kirjoittajan kanssa, mutta "yhden kaverin" -periaatteessa on taustalla usein järkisyyt. Jos sallii kaksi kaveria, miksi ei kolmattakin? Tai jos sallii kolme kaveria, miksei neljättäkin? Ja viidettä, kuudetta jne? Varsinkin poikien keskuudessa vanha sanonta "joukossa tyhmyys tiivistyy" pitää varsin hyvin paikkansa. Nykyisin usein myös tyttöjenkin keskuudessa. Mitä isompi joukko lapsia, sitä villimmiksi riehaantuvat. Kahdestaan lapset leikkivät yleensä ihan rauhallisesti, mutta jo kolmas lapsi muuttaa asetelmaa. Aletaan keksiä kaikenlaista typerää ja aikuinen joutuu olemaan koko ajan kieltämässä ja vahtimassa. Ulkona voivat riehua, juoksennella ja touhuta itsensä uuvuksiin, mutta ei sisällä. Lasten kaverisynttäritkin on mukavampaa viettää Hoplopissa tms paikassa eikä kotona.
Ehkei kyse ole enää kaveruudesta, vaan tuttavuudesta. Ikäväähän se on, mutta kaikki kaverisuhteet eivät kestä aikaa. Ehdottomasti ansaitset parempia ystäviä, mutta nuo ehkä eivät sellaisia ole.
Vierailija kirjoitti:
Milloin viimeksi olet järjestänyt jotain yhteistä kaveriporukallesi? Illanistujaiset tms? Vai odotatko vain, että muut järjestävät ja sinut kutsutaan mukaan? Porukasta tipahtaa aika nopeasti pois, jos on porukassa vain "vapaamatkustajana".
Tämä olisikin ymmärrettävää. Mutta useimmin se olen ollut minä joka on järjestänyt illanviettoa, laittanut ruokaa jne. Mutta vastakutsut on jääneet tulematta.
Selvennykseksi, ei mullakaan ole mitään vuosien isoa samaa kaveriporukkaa, vaan yksittäisiä läheisiä (?) ystäviä, kuka mistäkin, josta kukaan ei enää pidä muhun yhteyttä.
Olisi vaan kiva joskus viettää aikaa jonkun ystävän seurassa. Uuvuttavaa etsiä aikuisena uusia kavereita, eikä sekään ole oikein onnistunut. Ehkä vanhainkodissa sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin viimeksi olet järjestänyt jotain yhteistä kaveriporukallesi? Illanistujaiset tms? Vai odotatko vain, että muut järjestävät ja sinut kutsutaan mukaan? Porukasta tipahtaa aika nopeasti pois, jos on porukassa vain "vapaamatkustajana".
Tämä olisikin ymmärrettävää. Mutta useimmin se olen ollut minä joka on järjestänyt illanviettoa, laittanut ruokaa jne. Mutta vastakutsut on jääneet tulematta.
Selvennykseksi, ei mullakaan ole mitään vuosien isoa samaa kaveriporukkaa, vaan yksittäisiä läheisiä (?) ystäviä, kuka mistäkin, josta kukaan ei enää pidä muhun yhteyttä.
Olisi vaan kiva joskus viettää aikaa jonkun ystävän seurassa. Uuvuttavaa etsiä aikuisena uusia kavereita, eikä sekään ole oikein onnistunut. Ehkä vanhainkodissa sitten.
Ymmärsinkö oikein, että järjestät illanistujaisia yms ihmisille, jotka eivät ole keskenään kavereita? Kaveriporukalla tapaavat ihmiset haluavat yleensä tavata nimenomaan omia kavereitaan eikä olla kovin kiinnostuneita istumaan iltaa porukassa, jossa tuntee vain illan emännän. Kohteliaisuussyistä voi joskus osallistua, mutta mieluummin viettää aikaansa tutussa porukassa.
Ja kiitos kaikille näkökannoistanne, toivotan mukavaa viikonloppua kaikille mitä sitten puuhaattekin :) t. Ap
En ole sitten teini-iän ollut missään porukoissa. Pidän hieman lapsellisena sellaista porukkahommaa.
Minulla on muutama ystävä, joita tapaan harvakseltaan ja hekin valittavat kaikkea koko ajan, joten olen kuuntelijan roolissa aina, vaikka olen puhelias, niin en saa sanaa väliin siihen valitusvirteen.
Vääriä kavereita. Kyse ei ole välttämättä mistään tietoisesta poissulkemisesta, ihmisillä nyt usein onomat touhunsa ja kaverinsa. Jos eivät ole mitään töykeää sanoneet niin turha ajatella koko asiaa.