Alkoholin käytön lopettaminen/sosiaalinen paine

En halua lopettaa kokonaan, vaan nauttia joskus lasin viiniä tai kuohuviiniä, tai ottaa hyvää olutta, mutta kohtuullisesti. Ärsyttää vaan kun tuntuu että aika harva osaa ottaa sivistyneesti ja pitää aina vetää hirveät lärvit ja odotetaan muilta samaa. Ehkä pitäisi tosiaan vähentää yhteydenpitoa tuollaisiin ihmisiin. Oon menettänyt jo aika paljon kavereita tämän takia. Viimeksikin yhden kanssa sovimme että mennään lenkille, se ei koskaan onnistunut mutta sinne juomaan se on innokkaasti lähdössä ja kyseli mukaan. Tuntuu että ihmisillä on aikaa toisilleen vaan silloin kun on kyse juomisesta.

Ap

Silloin kun mä vielä join, mä en pystynyt edes itselle myöntämään että ihmiset joiden näkeminen ei sisällä alkoholia, tuntuu tylsältä ja ajan järjestäminen oli epämotivoitunutta. Olin parin oluen voimalla bileissä henkilön kanssa joka ei juo ja minulla oli tylsää ja lähdin baariin juomaan kuin viimeistä päivää.

Nyt kun mä itse en juo, niin juovat kaverit ovat kyllä innokkaasti näkemässä ja tekemässä jotain kivaa selvin päin, mutta jotenkin kummasti sitä aikaa ei saada järjestymään ja menoja peruutetaan.

Näinhän se menee.

Vierailija kirjoitti:

Aika erikosta. En ole koskaan eläessäni juonut alkoholia ja olen 29-vuotias. Kaverini kyllä juovat ja olen mukana tapahtumissa, juhlissa jne. mutta en ole koskaan kokenut painetta juomiseen. Ehkä sulla on vaan heikko itsekuri tai et uskalla olla "erilainen"?

Sä et pysty mitenkään ymmärtämään mistä tässä on kyse.

Vierailija kirjoitti:

En halua lopettaa kokonaan, vaan nauttia joskus lasin viiniä tai kuohuviiniä, tai ottaa hyvää olutta, mutta kohtuullisesti. Ärsyttää vaan kun tuntuu että aika harva osaa ottaa sivistyneesti ja pitää aina vetää hirveät lärvit ja odotetaan muilta samaa. Ehkä pitäisi tosiaan vähentää yhteydenpitoa tuollaisiin ihmisiin. Oon menettänyt jo aika paljon kavereita tämän takia. Viimeksikin yhden kanssa sovimme että mennään lenkille, se ei koskaan onnistunut mutta sinne juomaan se on innokkaasti lähdössä ja kyseli mukaan. Tuntuu että ihmisillä on aikaa toisilleen vaan silloin kun on kyse juomisesta.

Ap

Silloin kun mä vielä join, mä en pystynyt edes itselle myöntämään että ihmiset joiden näkeminen ei sisällä alkoholia, tuntuu tylsältä ja ajan järjestäminen oli epämotivoitunutta. Olin parin oluen voimalla bileissä henkilön kanssa joka ei juo ja minulla oli tylsää ja lähdin baariin juomaan kuin viimeistä päivää.

Nyt kun mä itse en juo, niin juovat kaverit ovat kyllä innokkaasti näkemässä ja tekemässä jotain kivaa selvin päin, mutta jotenkin kummasti sitä aikaa ei saada järjestymään ja menoja peruutetaan.

Näinhän se menee.

Niinpä. Kyse on arvoista. Jos itselle alkoholi on korkealla proriteettilistalla niin sen ympärille vapaa aikaa rakennetaan. Itse en enää osaa arvostaa sitä ja se tuntuu olevan hukkaan heitettyä aikaa, puhumattakaan seur. päivän morkkiksista. Ja tosiaan se on mulle helpompi mennä esim kaverin kanssa terassille tai syömään ja ottaa pari kun tietää että toinenkin on samoilla linjoilla. Kuin että lähtisin mukaan illanviettoon porukalla jolla on ainoa tarkoitus vetää pää täyteen. Kun en myöskään jaksa katella sitä meininkiä selvinpäin tai sen parin lasin voimalla ja juon myös sen takia että en kestä sitä hälinää ja örveltämistä ja et yleensäkin jaksan olla siellä ison ihmismäärän keskellä. Ja juomaan kannustavien kanssa on myös helpompi ajautua terassilta sinne baarin puolelle, kun itselläkin se kontrolli pettää joskus. Ihmettelen vaan kuinka aikuiset ihmiset jaksaa vielä juhlia ja miten isoa roolia alkoholi edelleen näyttelee monen elämässä. Parempi siis ottaa etäisyyttä sellaisiin henkilöihin.

Ap

Ymmärrän ap:ta. Minulla on tässä vuosien varrella elämäntavat muuttuneet liikunnallisemmiksi ja priorisoin seuraavan päivän kuntosalin mieluummin kuin tämän päivän ryyppäämisen. Pari voi ottaa, mutta ärsyttää se rutina, kun en halua heilua tuubassa muiden kanssa vaikka oikein tarjottaisiin.

Viimeksi menin arkena kavereiden luo syömään ja istuskelemaan, niin eikö jo kaljoja ja viinejä kaiveltu esiin. Kyllä siinä vaiheessa totesin harkitsevani absolutismia. Ilmeet olivat niin järkyttyneet, että aivan kuin olisin vääntänyt köntsät lattialle herrasväen edessä.

Alkoholi on niin syvällä kulttuurissa, ei pelkästään suomessa vaan ympäri maailman, ainakin länsimaisen. Se on kuin kankaaseen tiukasti ommeltu lanka joka ulottuu joka paikkaan ja jota ei niin vain pureta pois.  Joka ainoa vapaa viikonloppu, juhlapyhät ja niiden aatot, arkipyhät aattoineen, lomat, juhlat, virkistyspäivät, ihan kaikki, joka asiaan tavalla tai toisella kietoutuu alkoholi. Se on on ollut ja on tänäkin päivänä niin normaalia, että alkoholiton ihminen rikkoo kuvion ja mielletään jollain tapaa "epänormaaliksi" ja siksi kysellään ja ihmetellään että mikset juo niinku kaikki muutkin. Se on jokaisen oma valinta, kyllä. Onko hanurista kun sua pidetään tylsänä ilonpilaajana kun olet porukan ainoa (tai yksi harvoista) joka ei juo? Varmasti on ärsyttävää, mutta niin se vaan menee ja se pitää kestää.

Vertaus: Mietipä kun joku 18-20v poikaporukasta ei menekään armeijaan vaan sivariin. MIeti mitä ihmisten ennakkoluuloja ja seläntakanapaskaa saa kestää. Yhtä laillinen ja normaali valinta sivari on, mutta kun se toinen on se "hyväksytympi" tapa, ja ihmiset kun on laumaeläimiä, niin tottakai se "epänormaalimman" valinnan tehnyt saa kuulla valinnastaan kaikenlaista paskaa mikä ei tietenkään ole totta. Mutta se vaan menee niin. Sama alkoholin kanssa, sen käyttö yhtä syvällä kulttuurissa kuin miesten armeijankäynti.

Up

Fiksuja ajatuksia sinulla ap. Karsi vaan rankalla kädellä niitä "juhlijoita", juhlijoita lainausmerkeissä, koska ei ole kaukana se, että ryypiskelystä on juhlinta kaukana.

Mene lenkille ja mene kuntosalille. Veikkaan, että piakkoin jokunen näistä yli kolmekymppisistä huomaa, että voisi tosiaan jättää baari-illan väliin ja valita lenkin! Ne jotka jatkavat bilettämistä jatkavat hakeutuvat omanlaistensa seuraan.

Mä satuin olemaan onnekas. Mulla oli tuossa iässä kaveri jonka kanssa vedettiin kympin lenkkiä ja mentiin suihkun jälkeen kaljalle. Kaverini ehdoton maksimi oli kolme tuoppia ja se piti aina meillä molemmilla.

Työpaikan juhlia ei meillä niin kovin paljon onneksi ollut, vain pari kertaa vuodessa. Ne vielä kesti.

Opiskeluaikoina kun lopetin bilettämisen niin samalla kaveripiirikin vaihtui sellaisiin, jotka eivät harrastaneet ryyppäämistä. Mutta eipä minulla siinä bilejengissäkään ollut sen syvällisempiä ystäviä. Lähinnä kyseessä oli yhteinen harrastus, johon itse kyllästyin.

Vierailija kirjoitti:

Fiksuja ajatuksia sinulla ap. Karsi vaan rankalla kädellä niitä "juhlijoita", juhlijoita lainausmerkeissä, koska ei ole kaukana se, että ryypiskelystä on juhlinta kaukana.

Mene lenkille ja mene kuntosalille. Veikkaan, että piakkoin jokunen näistä yli kolmekymppisistä huomaa, että voisi tosiaan jättää baari-illan väliin ja valita lenkin! Ne jotka jatkavat bilettämistä jatkavat hakeutuvat omanlaistensa seuraan.

Mä satuin olemaan onnekas. Mulla oli tuossa iässä kaveri jonka kanssa vedettiin kympin lenkkiä ja mentiin suihkun jälkeen kaljalle. Kaverini ehdoton maksimi oli kolme tuoppia ja se piti aina meillä molemmilla.

Työpaikan juhlia ei meillä niin kovin paljon onneksi ollut, vain pari kertaa vuodessa. Ne vielä kesti.

On mulla vielä pari kaveria jotka haluaa tehdä muutakin, mutta harvemmin nähdään. Työpaikalla se ongelmana, että ne nimenomaan haluaa lähteä virkistysreissuun, yksi ilta on vielä ok ja voi lähteä sen ruokailun jälkeen kotiin kun muut lähtee baariin jatkoille, mutta reissusta ei pääse mihinkään ja ahdistaa aina kun ne alkaa suunnittelee taas jotain virkistystä, pari muuta mun lisäksi ei halua ryyppyreissuun niin ei olla enää lähdetty. Nyt suunnitellaan muutaman yksikön kanssa ”toiminnan kehittämis”reissua ja vaikka ne ei ole käytännössä pakollisia niin silti sitä jaksetaan ihmetellä, että joku jää töihin, koska kaikkihan haluaa lähteä työkavereiden kanssa pariks päiväks juhlimaan.

-Ap

Ystävyydet on usein yllättävän pinnallisia kun yhtälöstä poistaa alkoholin.

Kahden kännisen välinen keskustelu harvoin sisältää oikein mitään vaikka kännisestä itsestään tuntuisi siltä.