En tajunnut miten pelkään pimeää ennenkuin muutimme maalle ja nyt kaduttaa koko muutto

Ihme velliperseitä tämä nykyaika kasvattakkin. Voisin mennä tonne mettään yöllä vähän rapisteleen, niin muuttaisi loputkin pelkurit vaan kaupunkiin. Ei kukaan tee mitään pelkureilla!

Ensi pimeällä minä tulen ja syön sinut, pööö

Vierailija kirjoitti:

Isäni on 65-vuotias eläköitynyt palomies (mainitsen tämän siksi, että hän ei ole mikään erityinen vellihousu) ja pelkää pimeää. Itse olen 30-vuotias nainen ja pelkään pimeää.

Kysymys ei ole tottumisesta. Kaikki ihmiset pelkäävät pimeää, toiset vähemmän ja toiset enemmän. Se on ihan evoluutiosta peräisin oleva vaisto; ihminen näkee pimeässä huonosti ja saalistajat näkevät hyvin, joten pimeästä kannattaa pysytellä poissa. Tai ainakin olla pimeän aikaan erityisen valppaana ja varuillaan.

Itse en ikinä, ikinä voisi muuttaa mihinkään syrjäiseen omakotitaloon. Tsemppiä, ap.

Me Amerikassa kutsutaan isäsi kaltaisia termillä "pussy". Suomeksi se tarkoittaa ei kovin rohkeaa.

Mua pelotti pikkukaupungissa se, kun oli niin hiljaista. Ok-taloalueella oli ihan hiljaista, eikä kukaan liikkunut missään. Ketään ei ollut ikinä pihoilla eikä mitään. 

Mun oli pakko saattaa lapsi kouluun sen omakotitaloalueen läpi aina ihan itseni takia kun minusta siellä oli niin kammottavaa jotenkin. 

Isommissa kaupungeissa on paljon miellyttävämpää kuin ihmisiä liikkuu ja on valoa.

En kyllä osaa samaistua yhtään. Me asumme täysin keskellä metsää, lähin naapuri 4 km päässä. Rakastan omaa rauhaa, en pelkää ollenkaan. Ihana sytytellä valoja ja kynttilöitä nyt pimeällä. Ihan tänne tie tulee joten kuulen jos joku vieras tulee ja joku tuolla säkkipimeässä kuusimetsässä haluaa minun ja lasten touhuja seurata niin siitä vain. Ovetkin on yötä päivää lukitsematta, tosin tähän pitäisi puuttua, tiedän.

Lattiat narisee, joksi yläkerrassa yksinäänkin. Verhot heiluu kun tuulee ja sähköt menee helposti poikki, oksa osuu makkarin ikkunaan tuulella. Lepakot lentää jos kuistille laittaa valon. Ulkona ei nää eteensä, menen koiran vetämänä eteenpäin.

Minä taas kaupungissa asuessani koin turvattomuutta, oikeasti ikkunan alla oli porukkaa ja ihmiset tuijotti sisälle. Yöllä heräsin siihen että joku yrittää tulla takaovesta sisään.

Laita mahdollisemman isoa kokoa olevat miesten saappaat ulko-oven eteen. Sisäänpyrkijät luulevat sisäkkä asuvan ison korston. Ja täällä vartioin minä- pahannäköinen koira irvistämässä- kyltti, vaikka ei koiraa olisikaan.

Ei siihen välttämättä totu. 16 vuotta yritin. Viihdyn paremmin katuvalojen ja kaupungin äänien tuomassa turvassa. Siellä keskellä ei mitään herkistyy liikaa jokaiselle äänelle ja silmäkulmassa välähtävälle liikkeelle. En viihtynyt edes päiväsaikaan, kaipaan ihmisiä ympärilleni.

Mitä siis pelkäät? Murtoa, eläimiä? Minä asun maalla, enkä pelkää pimeää, ainoastaan olen hieman hermona, jos joudun olemaan yksin ulkona pimeällä, stalkkerin takia. Alan helposti kuvitella miten hän kyttää minua pimeydestä ja hyökkää kimppuuni, mutta onneksi on koira.

Oven vieressä on pesäpallomaila, jos joku yrittää väkisin sisälle kun olen lapsen kanssa yksin kotona ja ovissa hyvät lukot. Eläimiä en pelkää lainkaan, useammankin kerran pihalla on löntystänyt karhu ja susia, en pelkää niitä. Pari kertaa olen mennyt hätistämään pois, jos on näyttänyt siltä että rikkoo jotakin. 

Ei täällä ole mitään pelättävää, kunhan puitteet on kunnossa. Ajan kanssa totut.

Sinähän olet turvassa siellä pimeässä, kukaan ei sinua näe. Talo pimeäksi ja verhot auki, niin voit kuun ja tähtien valossa katsella peuroja, kettuja ja muita eläimiä. Huomaat, että ulkona on pilvettömällä säällä varsin valoisa yölläkin.

Kuten sanoin aiemmassa ketjussa, rikolliset eivät pimeässä liiku, kun eksyvät. Kotimurrot tehdään keskellä päivää.

Itse aina ammuskelen ympäriinsä varmuuden vuoksi kun joudun pimeään paikkaan.

Up

Upea tähtitaivas. Vaikka pelottaakin. Tykkään.

En tajunnut minäkään ennenkuin ostimme miehen sedän talon. Vieressä ranta , ympärillä sankkaa metsää , parin kilometrin päässä autiotalo .

Taloon , jossa asutaan on noin 6hm.

Pihassamme on vanha navetta ja vanha pihasauna.

En pimeällä mene saunalle, navetttaan tai rantaan. Käyn tupakalla ulkoportailla, valon alla, ovi raollaan takanani että pääsen tarvittaessa nopeasti sisään. Jos tulen yksin pimeällä jostain juoksen autolta sisään. Ja kun mies on yötöissä , en tosiaan nuku .

Mies ei tajua pelkoani , käy lenkillä otsalampun kanssa ja nukkui kesällä saunakamarissa. Sanoo että on ihanaa kun luontoa ja omaa rauhaa , voi vaikka juosta järveen munasillaan.

Mrs Cünt kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isäni on 65-vuotias eläköitynyt palomies (mainitsen tämän siksi, että hän ei ole mikään erityinen vellihousu) ja pelkää pimeää. Itse olen 30-vuotias nainen ja pelkään pimeää.

Kysymys ei ole tottumisesta. Kaikki ihmiset pelkäävät pimeää, toiset vähemmän ja toiset enemmän. Se on ihan evoluutiosta peräisin oleva vaisto; ihminen näkee pimeässä huonosti ja saalistajat näkevät hyvin, joten pimeästä kannattaa pysytellä poissa. Tai ainakin olla pimeän aikaan erityisen valppaana ja varuillaan.

Itse en ikinä, ikinä voisi muuttaa mihinkään syrjäiseen omakotitaloon. Tsemppiä, ap.

Me Amerikassa kutsutaan isäsi kaltaisia termillä "pussy". Suomeksi se tarkoittaa ei kovin rohkeaa.

Hienosti menee teillä siellä Ameriikan ihmemaassa! Me isäni kanssa onneksi asumme Suomessa, jossa sukupuolikäsitykset eivät enää ole keskiajalta. Toisin sanoen mieskin voi sanoa ääneen pelkäävänsä jotain, ilman että häntä nimitellään naisen sukupuolielimestä johdetulla pilkkasanalla.

Jatketaan molemmat omilla mantereillamme jatkossakin.

/Se jolle vastasit

Vierailija kirjoitti:

Sinähän olet turvassa siellä pimeässä, kukaan ei sinua näe. Talo pimeäksi ja verhot auki, niin voit kuun ja tähtien valossa katsella peuroja, kettuja ja muita eläimiä. Huomaat, että ulkona on pilvettömällä säällä varsin valoisa yölläkin.

Kuten sanoin aiemmassa ketjussa, rikolliset eivät pimeässä liiku, kun eksyvät. Kotimurrot tehdään keskellä päivää.

Rikolliset eivät murtaudu öisin, koska silloin on todennäköisempää, että talon väki on paikalla. Arkipäivänä taas (ihannetilanteessa) vanhemmat ovat töissä ja lapset koulussa, sekä muutenkin koko naapurustossa (saman tien varrella asuvat) on sama tilanne. Saa toimia ihan rauhassa, etenkin jos on pukeutunut remonttireiskaksi niin kukaan ei epäile mitään.

Ymmärrän hyvin alkuperäistä. Pelkään myös pimeää ja harvaan asuttuja seutuja. Olen aiemmin aina asunut kaupungissa kerrostalossa. Nyt viimeiset vuodet hiljaisemmalla alueella (taloja kyllä on) rivitalossa. Jos olen yksinäni yksin öitä kotona pelkään. Ulkovalotkaan eivät auta, kun ne voivat syttyä vahingossa. Näin on käynyt ja sitten en ainakaan nuku. Ei ole mukavaa pelätä, mutta mieheni viihtyy täällä eikä halua muuttaa. Mökille minua ei saisi yöksi yksin missään tilanteessa.

Mä naureskelen partaani pilkkopimeässä tönössä. Haulikko tosin on sängyn alla(ilman panoksia, säikytysmielessä) Enempi minä näen kun olen tähän tottunut kuin joku satunnainen murtotyyppi :D Ja huom! Kukaan muukaan ei näe siellä pimeässä, kun sinäkään et näe (aiia ihminen).

Olen asunut ikäni maaseudulla ja olen aina luullut, että pimeää pelkäävät vain lapset. Itsekin pelkäsin lapsena, mutta en enää. Jos olen juuri lukenut kummitusjuttuja, niin sitten voi ehkä pelottaa...

Vierailija kirjoitti:

Itse olen aina pelännyt pimeää ja "mörköjä". On jotenkin outoa huomata, kuinka moni täällä ei pelkää mitään yliluonnollista.

Pistä syysillan pururatalenkeillä tämä kappale soimaan:

Tulee kummasti juoksuun lisäpuhtia!

Vierailija kirjoitti:

Haulikko tosin on sängyn alla(ilman panoksia, säikytysmielessä)

Aijaijai, ei näin, ei näin. Vähintään yksi patruuna olisi oltava jotta varoituslaukaus onnistuu tarvittaessa ja vaikutus on näin tehokkaampi. Muussa tapauksessa bad guys voi hyvinkin päättää testata bluffin.