Kannattaako vaatia aivokasvaimen leikkausta?

Sanoisin että kannattaa. Jos kerta neurokirurgi kutsuu leikkausta suhteellisen riskittömäksi, silloin se sitä on. Jopa erittäin riskialttiit keskushermoston leikkaukset menevät nykytekniikoilla hyvin ja toipuminen on nopeaa.

Pilosyyttinen astrosytooma ei uusiudu, mutta joskus se pitää kuitenkin leikata.

Ei vaikuta. Kyllä suositus annetaan sen mukaan, mikä on järkevintä. Joissain tapauksissa voi päättää suuntaan tai toiseen ilman että jompikumpi vaihtoehto olisi selvästi parempi, silloin oma mielipide vaikuttaa. Jos tuntuu, että et kestä sitä että päässäsi on epäselvä kasvain, niin pyydä leikkaukseen. Jos taas se ei sinua hetkauta ja lääkärinkin mielestä seuranta on ihan ok, niin miksi silloin ottaisit leikkausriskit? Vaikka olisivatkin pienet riskit, koska jonkun kohdallehan nekin silti osuvat.

Kirurgi vastaa sinulle mielellään, miksi kannattaa ja miksi ei kannata leikata. Tietysti leikkaus maksaa ja siihen liittyy aina riskejä, aivovauriokin on mahdollinen.

Ei ainakaan säästöpaineet vaikuta. Kannattaa kuunnella neurokirurgin suositusta. Kuvista näkee kasvaimen laadun ja tapauksessasi neurokirurgeilla ei ole syytä huoleen. Yksin hän ei ole seurantapäätöstä tehnyt.

Vierailija kirjoitti:

Kirurgi vastaa sinulle mielellään, miksi kannattaa ja miksi ei kannata leikata. Tietysti leikkaus maksaa ja siihen liittyy aina riskejä, aivovauriokin on mahdollinen.

Leikata kannattaisi siksi, että kasvain on ainakin tällä hetkellä hyvälaatuinen ja tarkkarajainen ja se saataisiin mahdollisesti kokonaan poistettua. Lisäksi tiedettäisiin, mikä se on.

Mitään erityisiä riskejä ei sanonut leikkaukseen liittyvän, mutta ei pidä sitä välttämättömänä, koska kasvain ei kasva.

Ap

Haittaakse?

En menisi todellakaan leikkauttamaan jos ei kerran kasva eikä aiheuta mitään hankalia haittoja tai oireita tällä hetkellä. Kun sitä seurataan riittävän tiheään, niin ei pääse syntymään sellaista tilannetta että yllättäen kasvain pääsisikin kasvamaan niin isoksi, että se olisi hankala poistaa, vaikka siis se alkaisi jossain vaiheessa kasvaa. Mitä se ei välttämättä koskaan tee, kyllä ihmisillä on noita kymmeniä vuosia ilman että vaivaavat koskaan mitenkään.

Kysy toisen neuron mielipidettä.

Key points

• Cerebellar astrocytomas are the most common form of childhood low-grade primary intracranial tumors.

• After total resection, over 95% of children with cerebellar astrocytomas are cured.

• Post-surgical adjuvant chemotherapy or radiotherapy is not needed for the vast majority of patients with cerebellar astrocytomas.

Historical note and terminology

Since the mid-1920s, low-grade glial tumors of the cerebellum have been identified as having a more favorable prognosis than other astrocytomas of the central nervous system (Bailey and Cushing 1926). As early as 1931, in a report of 76 cases of cerebellar astrocytoma, Cushing stressed their favorable postoperative outcome and how they differed from cerebral astrocytomas (Cushing 1931). In fact, as late as 1937, Bergstrand suggested that many cerebellar astrocytomas were so histologically benign that they should be considered congenital malformations of the cerebellar leptomeninges, "gliocytoma embryonals," rather than a true malignancy (Ringertz and Nordenstam 1951).

Ei kai sun sitä vaatia pidä, jos asia jätetty sun päätettäväksi?

Itse samassa tilanteessa sain keskustella myös kirurgin kanssa. Joku tapaamistani lääkäreistä sanoi, että "leikataan, kun leikkauksen hyödyt ovat haittoja suuremmat". Sen jälkeen en ole hinkunut leikkaukseen. Nyt käyn vain joka viides vuosi magneettikuvauksessa. Aluksi usean kerran vuodessa. Ei mitään kiirettä. Aina puhuisin kirurgin kassa asiasta, niin että tosiaan hyödyt ja riskit tulisi selville. Leikkauksen tai ei leikkauksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirurgi vastaa sinulle mielellään, miksi kannattaa ja miksi ei kannata leikata. Tietysti leikkaus maksaa ja siihen liittyy aina riskejä, aivovauriokin on mahdollinen.

Leikata kannattaisi siksi, että kasvain on ainakin tällä hetkellä hyvälaatuinen ja tarkkarajainen ja se saataisiin mahdollisesti kokonaan poistettua. Lisäksi tiedettäisiin, mikä se on.

Mitään erityisiä riskejä ei sanonut leikkaukseen liittyvän, mutta ei pidä sitä välttämättömänä, koska kasvain ei kasva.

Ap

Riskittömiä leikkauksia ei ole. Suurimmat riskit liittyy infektioon ja verenvuotoon. Keskushermostoon liittyvissä leikkauksissa sekä infektio että vuoto leikkausalueelle on yleensä katastrofi ja voi johtaa (ja usein johtaakin) pysyvään vammautumiseen aivovaurion pohjalta.

Jatkan vielä, että sinä aikana kun kasvain on päässäni ollut, on päähän kohdistuvat leikkaukset kehittyneet entistä paremmiksi. Olen seurannut asiaa tarkasti. Eli se on myös yksi syy, miksi olen tyytyväinen, että päätin, että tilannetta seurataan, eikä leikkausta kiirehditä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirurgi vastaa sinulle mielellään, miksi kannattaa ja miksi ei kannata leikata. Tietysti leikkaus maksaa ja siihen liittyy aina riskejä, aivovauriokin on mahdollinen.

Leikata kannattaisi siksi, että kasvain on ainakin tällä hetkellä hyvälaatuinen ja tarkkarajainen ja se saataisiin mahdollisesti kokonaan poistettua. Lisäksi tiedettäisiin, mikä se on.

Mitään erityisiä riskejä ei sanonut leikkaukseen liittyvän, mutta ei pidä sitä välttämättömänä, koska kasvain ei kasva.

Ap

Riskittömiä leikkauksia ei ole. Suurimmat riskit liittyy infektioon ja verenvuotoon. Keskushermostoon liittyvissä leikkauksissa sekä infektio että vuoto leikkausalueelle on yleensä katastrofi ja voi johtaa (ja usein johtaakin) pysyvään vammautumiseen aivovaurion pohjalta.

Kyllä niitä suonia vaan osataan väistellä. Jo 80-luvulla saatiin aivokasvaimet leikattua hyvällä prosentilla onnistuneesti.

Vierailija kirjoitti:

Itse samassa tilanteessa sain keskustella myös kirurgin kanssa. Joku tapaamistani lääkäreistä sanoi, että "leikataan, kun leikkauksen hyödyt ovat haittoja suuremmat". Sen jälkeen en ole hinkunut leikkaukseen. Nyt käyn vain joka viides vuosi magneettikuvauksessa. Aluksi usean kerran vuodessa. Ei mitään kiirettä. Aina puhuisin kirurgin kassa asiasta, niin että tosiaan hyödyt ja riskit tulisi selville. Leikkauksen tai ei leikkauksen.

Joka viides vuosi??? Onko kasvaimen tyyppi nyt selvillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse samassa tilanteessa sain keskustella myös kirurgin kanssa. Joku tapaamistani lääkäreistä sanoi, että "leikataan, kun leikkauksen hyödyt ovat haittoja suuremmat". Sen jälkeen en ole hinkunut leikkaukseen. Nyt käyn vain joka viides vuosi magneettikuvauksessa. Aluksi usean kerran vuodessa. Ei mitään kiirettä. Aina puhuisin kirurgin kassa asiasta, niin että tosiaan hyödyt ja riskit tulisi selville. Leikkauksen tai ei leikkauksen.

Joka viides vuosi??? Onko kasvaimen tyyppi nyt selvillä?

Joo se on viisivuotiskasvain.

Vierailija kirjoitti:

Itse samassa tilanteessa sain keskustella myös kirurgin kanssa. Joku tapaamistani lääkäreistä sanoi, että "leikataan, kun leikkauksen hyödyt ovat haittoja suuremmat". Sen jälkeen en ole hinkunut leikkaukseen. Nyt käyn vain joka viides vuosi magneettikuvauksessa. Aluksi usean kerran vuodessa. Ei mitään kiirettä. Aina puhuisin kirurgin kassa asiasta, niin että tosiaan hyödyt ja riskit tulisi selville. Leikkauksen tai ei leikkauksen.

Vähän pelottaisi käydä joka viides vuosi... vai onko varmaa että kasvaimesi on puhdas pilosyyttinen astrosytooma? Vaatisin kyllä tiheämpää seurantaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse samassa tilanteessa sain keskustella myös kirurgin kanssa. Joku tapaamistani lääkäreistä sanoi, että "leikataan, kun leikkauksen hyödyt ovat haittoja suuremmat". Sen jälkeen en ole hinkunut leikkaukseen. Nyt käyn vain joka viides vuosi magneettikuvauksessa. Aluksi usean kerran vuodessa. Ei mitään kiirettä. Aina puhuisin kirurgin kassa asiasta, niin että tosiaan hyödyt ja riskit tulisi selville. Leikkauksen tai ei leikkauksen.

Vähän pelottaisi käydä joka viides vuosi... vai onko varmaa että kasvaimesi on puhdas pilosyyttinen astrosytooma? Vaatisin kyllä tiheämpää seurantaa.

On varma, että on hyvälaatuinen ja hitaasti kasvava. Kai sitä muuten seurattaisiin useammin. Ja tähän asti onkin seurattu, mutta uskon lääkäreitä, jos ovat sitä mieltä, ettei viidessä vuodessa ehdi tapahtua mitään traagista. Ja tietysti jos tulee oireita, niin pääsen heti vastaanotolle.

Siitä ei ole ollut koskaan puhetta, että voiko kasvaintyyppi vaihtua yhtäkkiä. Tuskin. Enkä halua yhtään mutua, tai mitään keskustelupalsta" tietoa" asiasta kuulla.

Sitä on seurattu 10 vuotta. Ensin tiheästi ja sitten vuosittain ja viimeksi kolmen vuoden väli ja nyt viiden vuoden väli. Miksi pitäisi mennä useammin, jos lääkärit on sitä mieltä että ei ole kiirettä? Ja ei ole tuo sama kasvain. Mutta kerroin vain oman kokemukseni. En sano, että toisen pitää tehdä samalla tavalla tai että olisi edes verrannollinen. Mutta ehkä hän saa jotain ajateltavaa siitä. Ehkä ei saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse samassa tilanteessa sain keskustella myös kirurgin kanssa. Joku tapaamistani lääkäreistä sanoi, että "leikataan, kun leikkauksen hyödyt ovat haittoja suuremmat". Sen jälkeen en ole hinkunut leikkaukseen. Nyt käyn vain joka viides vuosi magneettikuvauksessa. Aluksi usean kerran vuodessa. Ei mitään kiirettä. Aina puhuisin kirurgin kassa asiasta, niin että tosiaan hyödyt ja riskit tulisi selville. Leikkauksen tai ei leikkauksen.

Vähän pelottaisi käydä joka viides vuosi... vai onko varmaa että kasvaimesi on puhdas pilosyyttinen astrosytooma? Vaatisin kyllä tiheämpää seurantaa.

On varma, että on hyvälaatuinen ja hitaasti kasvava. Kai sitä muuten seurattaisiin useammin. Ja tähän asti onkin seurattu, mutta uskon lääkäreitä, jos ovat sitä mieltä, ettei viidessä vuodessa ehdi tapahtua mitään traagista. Ja tietysti jos tulee oireita, niin pääsen heti vastaanotolle.

Siitä ei ole ollut koskaan puhetta, että voiko kasvaintyyppi vaihtua yhtäkkiä. Tuskin. Enkä halua yhtään mutua, tai mitään keskustelupalsta" tietoa" asiasta kuulla.

Onko sulla nyt pikkuaivokasvain? Kasvain voi muuttua aggressiivisemmaksi, mutta tämän todennäköisyys riippuu kasvaintyypistä. Pilosyyttinen astrosytooma muuttuu korkea-asteisemmaksi astrosytoomaksi vain äärimmäisen harvoin.

Diffuusit 2-luokan astrosytoomat voivat muuttua nopeastikin anaplastiseksi astrosytoomaksi tai glioblastomaksi. Pikkuaivoissa tosin vain 20% astrosytoomista on 2-luokan astrosytoomia ja 80% pilosyyttisiä astrosytoomia. Yleensä 2-luokan astrosytooman tunnistaa ei-niin-selvästä reunasta.