Ero tuli - 25-vuotiaana. Epätoivo löydänkö enää ketään..
Kommentit (28)
Häh? Minä sain esikoiseni 34 vuotiaana. Lasteni isän kanssa alettiin seurustelemaan, kun olin 28 vuotias. Hyvin sulla on vielä aikaa.
Taitaa tuossa iässä olla koira enää vaihtoehto :(
Toihan on just hyvä ikä erota. Vielä vuosia aikaa touhuta niitä vauvoja.
Mieti jos olisit 10 v vanhempi. Sitten vois tulla jo kiirus.
Minä jäin leskeksi 36 - vuotiaana. Vielä ehdin löytää puolison ja saada lapsia. Älkää olko hulluja ja heittäkö kirvestä kaivoon ihan liian nuorina.
Tiedä nyt siitä kiireestä. Eiköhän sulla ole 20v aikaa tehdä lapsia.
T. 45v ja luomuvauva kainalossa
Voi kuule, näin 49-vuotiaana vanhempana naisihmisenä lohdutan että hyvin ehdit vielä. Ei hätää, löydät varmasti hyvän puolison ja saat lapsia. Se voi käydä nopeammin kuin uskotkaan. Hämmästytin aikoinaan lähipiirini paukaisemalla naimisiin 8 kuukauden seurustelun jälkeen. Äsken vietimme 20 vuotis hääpäivää.
Wtf sä olet 25v. Siis 25. Elämäsi on vasta aluillaan.
25 on kyllä aika nuori. Enemmän taitaa olla merkitystä jääkö kotiin vanhapiikoitumaan vai uskaltaako takaisin radalle toipumisjakson jälkeen. Eniten tulee vahinkoa jos nyt eronyyhkytyksessä otat ensimmäisen vastaantulijan joka paljastuu hirveäksi friikiksi (itselle kävi näin). Sinuna ottaisin tämän mahdollisuutena keskittyä itseesi ja antaa elämän tapahtua omalla painollaan. Joskus 33+ vuotiaana alkaa olla jo kiirus, mutta tuohon pn paljon aikaa.
Hyvin kelpaat vielä tällaiselle setämiehelle.
Peli on menetetty, nyt vaan pubiruusun ura edessä. Voimia.
Kelpaisko tällainen kiva kilttis?
Huokaus Olen sinua yli kymmenen vuotta vanhempi Ap, enkä eläessäni ole ollut parisuhteessa. En valita olen enimmäkseen nauttinut ja iloinnut sinkkuna olostani. - En ainakaan koe, että elämäni olisi ollut välttämätä erinomaisen paljon parempaa jos olisin ollut ja elänyt parisuhteessa. - Toki parisuhteessa eläminenkin olisi varmasti olisi ollut kokemisen arvoista.
Myönnän, että monta kertaa eriyisesti näin kesäisin kun näkee ja kohtaa pareja, joilla tuntuu olevan erinomaisen miellytävää ja nautinnollisia hetkiä ja tilanteita, niin sisälläni on toisinaan isompi toisinaan pienempi kateuden puuska kulkenut lävitseni tai potkaissut vasten kasvoja. Kyllä aika monta kertaa olen saanut mennä myös peilin eteen ja kysyen, että mikä minussa on vikana?
Varmaan paljonkin mutta ei mitään sellaista, jota yksinomaisesti voisin osoittaa ja sanoa, että tuossa syy/t, miksi olen sinkku ja olen ollut koko ikäni.
Lienen jonkun mielestä hölmö ja sinisilmäinen koska edelleen jaksan haaveilla ja unelmoida toisinaan -en siis erityisen aktiiviesesti,- että vielä joskus minäkin kohtaan ja löydän sen oman rakkaani. Mutta ennen sitä yritän nauttia ja iloita elostani ilman sitä yhä ja erityistä vierelläni.
Tietysti on vaara ai mahdollisuus, miten vain, että elän loppu ikänikin sinkkuna, mutta mitä sitten? Ei kenenkään ole pakko ja velvollsiuus ryhtyä parisuhteeseen kanssani. En itsekään olisi valmis kenen hyvänsä kanssa, koska tiedän ihan liian hyvin, että sinkkuna elämisessä on ihan liian paljon hyviä puolia, että minun kannattaisi pyrkiä vaihtamaan se hailakkaan parisuhteeseen.
Omg!! Nuori oot. Vasta oikeestaan valmis seurusteleen. Tuota enne vaan harjottelua suhteet.
"Löydänkö 25-vuotiaana enää ketään"
Ha ha ha. HAHAHAHAHAHA!!!!
- N49, sinkkuna eron jälkeen viimeiset 8 vuotta
Nythän ne miehet susta vasta alkaa kiinnostumaan :D
Tietysti ehdit. Onhan sulla vaikka kuinka paljon hyvää aikaa edessä ja koettavaa elämässä. Jos haluat. Suosittelen opettelemaan näkemään myös sinkkuajan hyvät puolet ja tutustumaan itseesi kunnolla.
Ne viisi pelottavaa kirjainta... =)
Omg. Ihana ikä olla sinkku. Nauti äläkä valita. et koskaan enää tule olemaan noin nuori.
Ja poistoon...