Hirveä päivä, muut äidit?
Kello on 14.04 ja istun ensim. kertaa pöydän ääreen ja syön myös päivän ekan aterian. Toivon todella että ehtisin juomaan myös kahvin..kuumana. Päivä alkoi 7 aamulla. Tähän mennessä olen tehnyt mm. 2 ruokaa, käynyt kaupassa, lääkärissä, pessyt 2 koneellista pyykkiä, tiskannu pyyhkiny pöydät ties kuinka monta kertaa, imuroinut, vaihtanu lasten vaatteet myös ties kuinka monta kertaa. Ja ennenkaikkea taistellut uhmaikäisen taaperon kanssa samalla kun 8kk vauvani haluaa jatkuvasti olla lähelläni!!! .. niin että pikkuisen kiristää hermoja.. mites muut äidit?
Kommentit (25)
Tänään on ensimmäinen päivä kun olen itkenyt aamusta iltaan vaan väsymystäni. 3kk ikäiset kaksoset ja tänään oon ihan loppu. Oon kyllä kerennyt tehdä leivän itselleni ja juoda yhden lämpimän kahvin, mutta muuten tänään ei ole ollut mitään toivoa että olisin jaksanut tehdä mitään muuta. Tsemppiä kaikki äidit. Onneks huomenna on varmasti parempi fiilis. :)
Vierailija kirjoitti:
Ai ettien että, nää keskustelut on parasta ehkäisyä. Ei unohda ottaa pillereitä kun näitä painajaistarinoita lueskelee.
Mutta asiaan, miksi ihmeessä pöydät täytyy pyyhkiä monta kertaa päivässä? Tai lasten vaatteet vaihtaa monta kertaa päivässä? Poislukien toki jos ne ovat täynnä pas.kaa tai vaikka oksennusta.
Mikä pointti näissä viesteissä on? Tuoda omaa itseä esille keskustelussa, joka ei sinua koske ("kuunnelkaa, MÄKIN oon olemassa, puhutaan nyt musta") vai esitellä, että olen muodikkaasti epäempaattinen? Vai joku muu syy, jota mä vaan en tajua?
Sitä ei muuten tajua, miten monta kertaa päivässä pöytä on pyyhittävä, jos ei sen ääressä jatkuvasti syö. Tai joo, voihan sen tietenkin jättää pyyhkimättäkin, mutta sitten se pöytä on yltä päältä muruissa ja kuvuneissa länteissä. Jopa minä, joka en ole mikään kovan tason huushollerska, pyyhin pöydän monta kertaa päivässä (huolimatta siitä, että säännöllisesti tulee pyyhkiessä Päiväni murmelina -olo).
Ai perhana kun tulee huono omatunto näistä kun tuntuu etten jaksa itse tehdä mitään... ei ole minkäännäköisiä voimavaroja oikein mihinkään.
Aamulla herättiin 8 aikaan kaikki, syötiin aamupala ja mies töihin. Minä, 1v 7kk ja 4kk alettiin valmistautua lähtöön. Oltiin perhekerhossa, tultiin lounasaikaan kotiin ja minä ja taapero syötiin eilisen ruuan jämät. Isompi päikkäreille ja pienempi lattialle touhuilemaan. Minä tyhjensin tiskikoneen ja laitoin likaisia tilalle. Keräsin vaatteita ja muita tavaroita sieltä täältä ja laitoin kinkkukiusauksen pakasteperunasuikaleista uuniin. Vauva nukahti ja hetki omaa aikaa(15min...) taaperon herättely, ruokailu ja ulos kaikki. Mies tuli kotiin juuri. Olen ihan loppu. Tänään isompi lapsi vain raivonnut kaikesta. Nyt vauva leikkii lattialla ja isompi katselee pikkukakkosta. Minä juon kahvia....
Your`e the hero we didnt need but the hero we all deserve!,