Paha saa palkkansa, nimittäin elämässä menestymisen
Sen olen oppinut kun olen joutunut olemaan kiusaavan narsistin kynsissä. Hän on saanut ihmiset minua vastaan ja jopa oma äiti on minut hyljännyt
Kommentit (15)
Vierailija kirjoitti:
Ajattele se niin, että pahin rangaistus narsistille on elää itsensä kanssa.
No voi voi... mikä siinä on niin kamalaa?
Ei narsistille ole tunteita joten hän voi kyllä ihan hyvin
Vierailija kirjoitti:
No, kauanko aiot sitä murehtia?
En tiedä
Yeeder012 kirjoitti:
Noi voi kyynel.
Mikä ihmisiä vaivaa että pitää olla näin epäempaattisia?
Tänään on muuten itsemurhapäivä...
Joskus voisi miettiä mitä toiselle puhuu
Näin se menee oikeassa elämässä, että pahan palkka on menestys. Hyvät pitää kiinni hyvyydestään ja hukkuu sen painamana.
Vierailija kirjoitti:
Näin se menee oikeassa elämässä, että pahan palkka on menestys. Hyvät pitää kiinni hyvyydestään ja hukkuu sen painamana.
Ei siis kannata olla hyvä?
Vierailija kirjoitti:
Olet vastuussa omasta elämästäsi.
Joku lyö sinua yllättäen puukolla kadulla. Mitäs valitat? Olet itse vastuussa elämästäsi ja siitä, missä kuljet
Näin se tuppaa olemaan. Tunnen yhden ihan diagnosoidun narsistin ja hän on rikkonut paljon ihmisiä ympäriltään: 2 ex-vaimoa, tyttärensä, hylännyt ja taloudellisesti kavaltanut (edunvalvonnan haun kautta) vanhat vanhempansa jne. Mutta tyypillä menee hyvin elämässä, rahaa on ja ura huipullaan. Se ei häntä haittaa että ihmissuhteet vähän vaihtuu ympärillä, eihän hän ole sillä lailla tunneihminen että jäisi kaipaamaan, etsii sitten uusia ihmisiä vaan ympärilleen.
Joku sanoi että narsistille kovin rangaistus on elää itsensä kanssa, mutta minusta tuntuu että ainakin tällä minun tuntemallani narsistilla on oman itsensä kanssa ihan poikkeuksellisen helppoa. Hän uskoo että on hyvä ihminen, useimmiten oikeassa, ei tunneperäisesti tarvitse ketään ihmistä eikä kiinny keneenkään - kaikki mikä aiheuttaisi murhetta taviksille, menee häneltä ohi kuin vesi hanhen selästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet vastuussa omasta elämästäsi.
Joku lyö sinua yllättäen puukolla kadulla. Mitäs valitat? Olet itse vastuussa elämästäsi ja siitä, missä kuljet
Olen tuonkin epäonnisen sattuman jälkeenkin vastuussa elämästäni. Miten se vastuu siirtyisi jollekkin muulle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet vastuussa omasta elämästäsi.
Joku lyö sinua yllättäen puukolla kadulla. Mitäs valitat? Olet itse vastuussa elämästäsi ja siitä, missä kuljet
Olen tuonkin epäonnisen sattuman jälkeenkin vastuussa elämästäni. Miten se vastuu siirtyisi jollekkin muulle?
Joutuisit loppuelämäksesi pyörätuoliin etkä vain pystyisi huolehtimaan itsestäsi - tarvitsisit jatkuvaa apua arjen haasteissa. Eikö sinun mielestä tässäkään tilanteessa vastuu sinun auttamisesta ole muilla ihmisillä? Vai pitäisikö sinut jättää yksin ja sanoa sinulle: ”vastuu kuuluu sinulle.” Tiedätkö mitä, mä luulen ettet sä ole kokenut elämässä vielä mitään kovin kauheaa. Aika helpon elämän olet saanut kun tulet tänne noita vastuujuttuja huutelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet vastuussa omasta elämästäsi.
Joku lyö sinua yllättäen puukolla kadulla. Mitäs valitat? Olet itse vastuussa elämästäsi ja siitä, missä kuljet
Olen tuonkin epäonnisen sattuman jälkeenkin vastuussa elämästäni. Miten se vastuu siirtyisi jollekkin muulle?
Joutuisit loppuelämäksesi pyörätuoliin etkä vain pystyisi huolehtimaan itsestäsi - tarvitsisit jatkuvaa apua arjen haasteissa. Eikö sinun mielestä tässäkään tilanteessa vastuu sinun auttamisesta ole muilla ihmisillä? Vai pitäisikö sinut jättää yksin ja sanoa sinulle: ”vastuu kuuluu sinulle.” Tiedätkö mitä, mä luulen ettet sä ole kokenut elämässä vielä mitään kovin kauheaa. Aika helpon elämän olet saanut kun tulet tänne noita vastuujuttuja huutelemaan.
juuri näin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet vastuussa omasta elämästäsi.
Joku lyö sinua yllättäen puukolla kadulla. Mitäs valitat? Olet itse vastuussa elämästäsi ja siitä, missä kuljet
Olen tuonkin epäonnisen sattuman jälkeenkin vastuussa elämästäni. Miten se vastuu siirtyisi jollekkin muulle?
Joutuisit loppuelämäksesi pyörätuoliin etkä vain pystyisi huolehtimaan itsestäsi - tarvitsisit jatkuvaa apua arjen haasteissa. Eikö sinun mielestä tässäkään tilanteessa vastuu sinun auttamisesta ole muilla ihmisillä? Vai pitäisikö sinut jättää yksin ja sanoa sinulle: ”vastuu kuuluu sinulle.” Tiedätkö mitä, mä luulen ettet sä ole kokenut elämässä vielä mitään kovin kauheaa. Aika helpon elämän olet saanut kun tulet tänne noita vastuujuttuja huutelemaan.
Olen edelleen vastussa elämästäni, koska se on minun elämä, jos joku muu on vastuussa, se on sitten jo sen muun elämä. Lapset tietenkin asia erikseen, mutta onhan näitäkin vanhempia jotka elävät omaa elämäänsä lastensa kautta.
Ajattele se niin, että pahin rangaistus narsistille on elää itsensä kanssa.