Miltä sinusta on tuntunut, kun tiedät olevasi ylivoimainen hakija avoimeen työpaikkaan?

No eipä juuri mitään.

Työ on vain työ.

Sinccis

Eipä ole kertaakaan sattunut kohdalle tuollaista. Vaikeaa keksiä missä voisin olla jotenkin ylivoimainen...

Ei koskaan voi tietää etukäteen, onko ylivoimainen hakija.

Ei koskaan. Paina tämä mieleesi.

On muutaman kerran herättänyt ihan rehellistä raivoa, sillä tiesin olevani suvereenisti paras hakija kyseiseen paikkaan, pääsin haastatteluihin ja olin hyvin toiveikas jatkon suhteen. Silti en tullut valituksi. Eihän sitä voi ottaa kuin henkilökohtaisena loukkauksena.

Ihan hyvältähän se on tuntunut joka kerta. Silti aina jännittää vähän.

Aina ei valita pätevintä tai parasta. Mutta mukavahan se on olla hyvä.

Ei miltään. Ottivat silti vastavalmistuneen. Ei ole mitenkään tavatonta ja kyllä näin saa tehdä. Jonkun on vastavalmistunutkin otettava.

Pelottavalta, koska korkealta tippuu kovaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei miltään. Ottivat silti vastavalmistuneen. Ei ole mitenkään tavatonta ja kyllä näin saa tehdä. Jonkun on vastavalmistunutkin otettava.

Sille voi maksaa huonompaa palkkaa. Siksi

Olen joskus hakenut paikkaa, johon tiesin jo ennalta olevani ykkösvaihtoehto. Hakeminen tuntui muodollisuudelta.

Hyvältähän se tuntuu. Oon suuressa kaupungissa vuosia työskennellyt lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Tiedän että mut otettais kiljuen töihin mihin vaan lähikuntaan. Joskus olen vaihtoa miettinytkin mutta olen asiakkaisiini sitoutunut enkä nyt halua lähteä. Mutta on kiva olla tietoinen siitä että vaihtoehtoja on ja missä päin Suomea vaan koska melkein kaikissa kunnissa on vajausta.

Kyllä se tuntui tosi mukavalta, varsinkin kun takana oli useita täpäriä hylkäyksiä ja työttömyysjaksoja. Sitten aukesi juuri se "minun" paikkani, ja tiesin heti ettei muilla voi olla mahdollisuuksia. Eikä ollutkaan.

m39