Mitä tehdä jos epäilee että äidillä alkava skitsofrenia?

Ei ole ainakaan unohteluja vielä ollut hänellä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu ei tule onnistumaan ”viemään” häntä lääkäriin.. on erittäin vahva ja itsenäinen sekä itsepäinen persoona. Hänen suvussa on mt-ongelmia.. en usko muistisairauteen.

Harhaiset jutut alkoi 2-3 v sitten. Olen aika uupunut kuuntelemaan niitä harhajuttuja, koska se on melkein päivittäistä.

Ap

Kuinka vanah äitisi on? Skitsofrenia alkaa todella harvoin enää keski-iässä, vaan useimmiten nuorena (teini-iästä vähän päälle kolimikymppiseen). Mahdotonta myöhempi alkukaan ei tietysti ole. Perinnöllisyyden osuuskin on mielenterveysongelmissa aika pieni, mutta toki kasvuympäristöllä on vaikutusta myös aikuisuuteen asti, samoin geneettinen alttius on voinut perityä. Mutta harhat voivat johtua monesta muustakin asiasta kuin alkavasta skitsofreniasta tai muusta mielen sairaudesta. Etenkin, kun et yhtään avaa, millaisista harhoista on kyse.

Paranoidinen skitsofrenia saattaa puhjeta vanhempanakin.

Juu, mutta hyvin harvoin. Yleensä skitsofrenian oireita on jo havaittavissa nuoruudesta. Alzheimerin tauti esimerkiksi saattaa alkuunsa näyttää paranoidiselta skitsofrenialta juurikin vainoharhojen vuoksi.

Skitsofrenian sijaan voi olla myös "lievempi" vainoharhaiduushäiriö. Kannattaisi yrittää saada äiti lääkäriin kertomaan noista vainoamisista vaikka huijaamalla, vetoamalla hänen äidintunteisiinsa (sun/teidän takia että huolenne hälvenisivät tms). Valitettavasti noihin mielenterveyshäiriöihin kuuluu yleensä hoitovastaisuus, mutta siksi kaikki keinot ovat sallittuja.

No voinko esim itse mennä ensin lääkäriin ja näyttää niille minun piiitkä tarkkailupäiväkirja missä havainnot äidistä?

Ap

Vierailija kirjoitti:

No voinko esim itse mennä ensin lääkäriin ja näyttää niille minun piiitkä tarkkailupäiväkirja missä havainnot äidistä?

Ap

Voit, mutta ei tuosta ole mitään hyötyä. Sinä voit mennä lääkäriin hoidatamaan omaa vaivaasi (todellista tai kuviteltua), mutta se, että kerrot lääkärissä epäileväsi, että äidilläsi on jokin vaiva, johtaa vain siihen, että lääkäri toetaa, ettei voi asialle mitään tehdä, jos äitisi ei itse tule vastaanotolle. Vai mitä oletat, että lääkäri sen jälkeen tekisi, kun näytät hänelle päiväkirjasi? Soittaisi valkotakkiset sedät hakemaan äitisi väkisin hoitoon? Hurauttaisi itse äitisi luokse tätä hoitamaan? Vai mitä? Ei ihmistä Suomessa (onneksi) määrätä pakkohoitoon vain sen perusteella, että sukulaiset epäilevät hänen olevan vainoharhainen. Niin kauan kuin ihminen ei ole välittömästi uhka toisen tai omalle terveydelleen, häntä ei voi vastentahtoisesti hoitaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No voinko esim itse mennä ensin lääkäriin ja näyttää niille minun piiitkä tarkkailupäiväkirja missä havainnot äidistä?

Ap

Voit, mutta ei tuosta ole mitään hyötyä. Sinä voit mennä lääkäriin hoidatamaan omaa vaivaasi (todellista tai kuviteltua), mutta se, että kerrot lääkärissä epäileväsi, että äidilläsi on jokin vaiva, johtaa vain siihen, että lääkäri toetaa, ettei voi asialle mitään tehdä, jos äitisi ei itse tule vastaanotolle. Vai mitä oletat, että lääkäri sen jälkeen tekisi, kun näytät hänelle päiväkirjasi? Soittaisi valkotakkiset sedät hakemaan äitisi väkisin hoitoon? Hurauttaisi itse äitisi luokse tätä hoitamaan? Vai mitä? Ei ihmistä Suomessa (onneksi) määrätä pakkohoitoon vain sen perusteella, että sukulaiset epäilevät hänen olevan vainoharhainen. Niin kauan kuin ihminen ei ole välittömästi uhka toisen tai omalle terveydelleen, häntä ei voi vastentahtoisesti hoitaa.

Hehe ei, vaan aattelin että jos lääkäri voisi minun päiväkirjan luettuaan antaa ”tarkan”(?) diagnoosin tai jotain. Ja toki lääkäri voisi kysyä tarkentavia kysymyksiä jne. ja sitten siltä pohjalta voitaisiin miettiä jatkotoimenpiteitä.

Ap

Kyllä asioista pitäisi pystyä keskustelemaan, vaikka kuinka loukkaantuisi tai hermostuisi... Se nyt on vaan läheisten tehtävä auttaa ja ilmaista huolensa, jos sellaista on. Tuollaiset vainoharhat pitää ottaa vakavasti ja tietenkään sairastunut ei koe kokevansa mitään harhoja tms.

Esimerkiksi meidän 60v. mummu rupesi alkuunsa puhelemaan kaikenlaista outoa ja väitti, että hänen luonaan käy jotkut vieraat ja tututkin ihmiset varastamassa tavaroita, uhkailemassa jne. Myös esimerkiksi tv ja radio puhui hänelle. Muuten oli kyllä fyysisesti todella hyvässä kunnossa ja kävi harrastuksissa ja eli itsenäisesti. Sitten pikkuhiljaa meni huonompaan suuntaan ja alkoi unohtelu eikä pystynyt enää edes pesulla käymään, kuin patistettuna. Alzheimerin tauti.

Hän sitten joutui käymään terveyskeskuksessa muun vaivan vuoksi ja siellä sitten päästiin kertomaan näistä muistakin oireista ja hän pääsi muistihoitajalle ja sitä myöden sitten sai lääkityksen jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No voinko esim itse mennä ensin lääkäriin ja näyttää niille minun piiitkä tarkkailupäiväkirja missä havainnot äidistä?

Ap

Voit, mutta ei tuosta ole mitään hyötyä. Sinä voit mennä lääkäriin hoidatamaan omaa vaivaasi (todellista tai kuviteltua), mutta se, että kerrot lääkärissä epäileväsi, että äidilläsi on jokin vaiva, johtaa vain siihen, että lääkäri toetaa, ettei voi asialle mitään tehdä, jos äitisi ei itse tule vastaanotolle. Vai mitä oletat, että lääkäri sen jälkeen tekisi, kun näytät hänelle päiväkirjasi? Soittaisi valkotakkiset sedät hakemaan äitisi väkisin hoitoon? Hurauttaisi itse äitisi luokse tätä hoitamaan? Vai mitä? Ei ihmistä Suomessa (onneksi) määrätä pakkohoitoon vain sen perusteella, että sukulaiset epäilevät hänen olevan vainoharhainen. Niin kauan kuin ihminen ei ole välittömästi uhka toisen tai omalle terveydelleen, häntä ei voi vastentahtoisesti hoitaa.

Hehe ei, vaan aattelin että jos lääkäri voisi minun päiväkirjan luettuaan antaa ”tarkan”(?) diagnoosin tai jotain. Ja toki lääkäri voisi kysyä tarkentavia kysymyksiä jne. ja sitten siltä pohjalta voitaisiin miettiä jatkotoimenpiteitä.

Ap

Ei pysty lääkäri vain sinun havaintojesi perusteella diagnoosia tekemään, eikä äitiäsi tuntematta kertomaan, miten hänet hoitoon saisit. Lääkäri ei ole ihmeiden tekijä tai kaukoparantaja. Vaihtoehtoja äitisi oireiluun on  monia. Vaikka äitisi suostuisi lääkäriin itsekin, vaatisi oikean diagnoosin teko todennäköisesti paljon tutkimuksia. Lääkäri tulee käymään läpi kanssasi ihan ne samat vaihtoehdot, mitä tässäkin ketjussa on jo ollut esillä ja kertomaan, että tarkempaan diagnoosiin ja oikeaan hoitoon päästään vasta, kun äitisi itse suostuu vastaanotolle. Sen sijaan sinulle voi tietysti tehdä erittäinkin hyvää saada keskustella asiasta ammattilaisen kanssa ja saat varmasti apua omaan hätääsi. Mutta varaa aika itseäsi varten, älä sitä varten, että odotat diagnoosia äidillesi ja kikka kolmosia hänen hoitoon saamisekseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No voinko esim itse mennä ensin lääkäriin ja näyttää niille minun piiitkä tarkkailupäiväkirja missä havainnot äidistä?

Ap

Voit, mutta ei tuosta ole mitään hyötyä. Sinä voit mennä lääkäriin hoidatamaan omaa vaivaasi (todellista tai kuviteltua), mutta se, että kerrot lääkärissä epäileväsi, että äidilläsi on jokin vaiva, johtaa vain siihen, että lääkäri toetaa, ettei voi asialle mitään tehdä, jos äitisi ei itse tule vastaanotolle. Vai mitä oletat, että lääkäri sen jälkeen tekisi, kun näytät hänelle päiväkirjasi? Soittaisi valkotakkiset sedät hakemaan äitisi väkisin hoitoon? Hurauttaisi itse äitisi luokse tätä hoitamaan? Vai mitä? Ei ihmistä Suomessa (onneksi) määrätä pakkohoitoon vain sen perusteella, että sukulaiset epäilevät hänen olevan vainoharhainen. Niin kauan kuin ihminen ei ole välittömästi uhka toisen tai omalle terveydelleen, häntä ei voi vastentahtoisesti hoitaa.

Hehe ei, vaan aattelin että jos lääkäri voisi minun päiväkirjan luettuaan antaa ”tarkan”(?) diagnoosin tai jotain. Ja toki lääkäri voisi kysyä tarkentavia kysymyksiä jne. ja sitten siltä pohjalta voitaisiin miettiä jatkotoimenpiteitä.

Ap

Ei pysty lääkäri vain sinun havaintojesi perusteella diagnoosia tekemään, eikä äitiäsi tuntematta kertomaan, miten hänet hoitoon saisit. Lääkäri ei ole ihmeiden tekijä tai kaukoparantaja. Vaihtoehtoja äitisi oireiluun on  monia. Vaikka äitisi suostuisi lääkäriin itsekin, vaatisi oikean diagnoosin teko todennäköisesti paljon tutkimuksia. Lääkäri tulee käymään läpi kanssasi ihan ne samat vaihtoehdot, mitä tässäkin ketjussa on jo ollut esillä ja kertomaan, että tarkempaan diagnoosiin ja oikeaan hoitoon päästään vasta, kun äitisi itse suostuu vastaanotolle. Sen sijaan sinulle voi tietysti tehdä erittäinkin hyvää saada keskustella asiasta ammattilaisen kanssa ja saat varmasti apua omaan hätääsi. Mutta varaa aika itseäsi varten, älä sitä varten, että odotat diagnoosia äidillesi ja kikka kolmosia hänen hoitoon saamisekseen.

Hmm joo tottahan tuo

Ap

Yrittäkää saada hänet menemään lääkäriin jonkun pienen jutun varjolla, tyyliä jalassa jotain kremppaa. Jos pääsette mukaan, voi avata noita oireita tai sitten kertoa etukäteen lääkärille, että hänellä on vainoharhaisia ajatuksia.

Vierailija kirjoitti:

Yrittäkää saada hänet menemään lääkäriin jonkun pienen jutun varjolla, tyyliä jalassa jotain kremppaa. Jos pääsette mukaan, voi avata noita oireita tai sitten kertoa etukäteen lääkärille, että hänellä on vainoharhaisia ajatuksia.

Joo tuo on hyvä idea. Pistän korvan taakse jos tulis semmonen hyvä tilaisuus ja tilanne

Ap

Näkyykö mt-ongelmat tai alzheimerit verikokeessa? Varmaan pöljä kysymys mutta mutta..,en tiedä mitä kaikkee verestä näkee. Jos esim äiti joutuis verikokeisiin jostain muusta syystä, niin voiko ne siellä labrassa havaita sattumalta jos on viitteitä sitten vaikkapa alkavaan alzheimerii ?

Ap