Kerro, mitä tekoasi/tekemättä jättämistäsi kadut eniten elämässäsi?
Eli jos voisit yhden asian kohdalla kelata elämääsi taaksepäin ja toimia toisin, mikä se asia olisi?
Kommentit (38)
Tämä ei ole mikään yksittäinen tapaus, mutta olisin käynyt kouluni kunnolla.
Olisin kertonut äidilleni kuinka paljon häntä rakastin ja arvostin ennen kuin sairastui eikä palannut enää koskaan tajuihinsa. Se jäi sanomatta.
Kadun sitä että en jättänyt eksääni heti kun tajusin että se alusta asti valehteli mulle lopettaneensa tupakoinnin. Sinänsä triviaali asia, mutta vihaan tupakan hajua ja olisin samalla säästynyt niin paljolta sydänsurulta jos en olisi ikinä edes lähtenyt siihen suhteeseen.
En olisi tunnustanut ihastumistani työympyröistä tutulle hyvälle ystävälleni ja siten pilannut ystävyyttämme lopullisesti. Hän ei ole halunnut sen jälkeen enää koskaan tavata minua. Reaktio, jota en edelleenkään voi ymmärtää, mutta se pilasi kaiken. Minä pilasin kaiken :(
Ostin kokeeksi aivan uutta kaljamerkkiä. Oli hiton pahaa, mutta pakko oli juoda, kun ei muuta ollut. Saunailta pilalla. Tuntuu vieläkin tosi kurjalta muistella sitä. Kunpa voisin palata siihen ostohetkeen ja valita sen vanhan lempparikaljani. Mutta näillä mennään eteenpäin. Ehkä tämän yli pääsee joskus. Tai sitten ei...
En olisi pettänyt ihmistä, jonka tajusin jälkikäteen olleen elämäni rakkaus. Sen jälkeen ei ole tullut enää ketään lähellekkään hänen veroista.
Kadun, että menetin eron yhteydessä vuosiksi yhteyden lapsiini, omien sekavien tunteitteni ja tilanteitteni takia. Suhteemme ei sen jälkeen ole palannut enään ennalleen. Onneksi kuitenkin nykyisin pidetään edes yhteyttä.
Vetäisin takaisin kepulle antamani äänen.
Olisin saanut elämäni parhaan suikkarin, muttei seisonut
Vierailija kirjoitti:
Vetäisin takaisin kepulle antamani äänen.
Minäkin. Siinä tuli vahingossa äänestettyä vasemmistoa. Mutta eipä toistu. Vastaisuudessa valvon paremmin kuluttajansuojaani ja kierrän kepun kaukaa.
En olisi juonut ensimmäistä känniäni teini-iässä. Sen ekan kännin jälkeen tein vain huonoja päätöksiä (tai oikeammin vaan ajauduin tilanteesta toiseen) reilun 20 vuoden ajan. Nyt sitten keski-ikäisenä ihmettelen mitä vttua oikein on tapahtunut ja mihin meni pari vuosikymmentä kun olisi pitänyt tehdä sitä, tätä ja tuota. Enkä siis ollut ikinä alkoholisti/juoppo vaan ihan vaan normi viikonloppukännääjä, mutta silti tuokin määrä sai elämäni jotenkin sekaisin, enkä ollut oma itseni ja elänyt itseni näköistä elämää vaikken sitä silloin tajunnutkaan.
Nyt on jo myöhäistä miltei kaiken suhteen ja vtutus on lievä sana kuvailemaan nykyfiilistä.
N42
En päivääkään vaihtaisi pois, ei toisin mun lauluni sois ja jotain jos toimissain väärin mä tein , suon senkin itsellein.
Jätin sanomatta suorat sanat ihmiselle, joka olisi ne ansainnut. Oma jänöpupureaktio siinä tilanteessa kaihertaa varmaan loppuelämän.
Krapularyyppy olisi pitänyt jättää ottamatta.
Siitä tuli tapa ja sitten lähtikin jo tilanne hallinnasta sekä alkoi pitkät
juomaputket.
Vierailija kirjoitti:
Olisin saanut elämäni parhaan suikkarin, muttei seisonut
Parhaan = ainoan
En olisi lähtenyt pitkäaikaisesta työpaikasta kun ei edes ollut pakko. Luulin, että parempaa oli luvassa, mutta meninkin pahasti ojasta allikkoon.
En olisi petänyt lasteni isää, joka on hyvä mies ja jota edelleenkin jollain lailla rakastan. Olin varmaan liian nuori sitotumaan. Ja ihan hel**tin tyhmä.
Kiertäisin kaukaa paikan, jossa tapahtui onnettomuus ja vammauduin. En kovin pahasti mutta kuitenkin haittaavasti ja pysyvästi.
Rahataloutta koskevat ratkaisut olisi voinut hoitaa paremmmin. Varsinkin yksi pikavippi olisi kannattanut jättää ottamatta.
Olisin ottanut selvää mitä oli yhden tietyn tyypin minuun kohdistuneen erikoisen käyttäytymisen takana ja tehnyt ehkä elämänratkaisuja sen perusteella. Nyt en saa koskaan tietää, mitä hän tarkoitti.