Kuinka moni meistä köyhistä on vähemmän ahne kuin rikkaat? (Taidan olla ainoa)
Aina, kun tulee keskustelu, mitä tekisi, jos voittaisi vaikka 30 miljoona euroa, joku toteaa lahjoittavansa tuosta sukulaisille ja ystäville.
Tähän kuoro huutaa, että ei voi antaa, koska verottaja iskee.
En ole koskaan tajunnut tuota. Jos saisin suuren voiton, josta parikin miljoonaa jättäisi itselleni (joka sekin olisi kohtuuttomasti), mitä väliä sillä olisi, että lahjoista maksaisi myös veroa?
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä antaa pois rahat, jos kerrankin saa. Ja iso osa vielä verottajalle?
No mihin sinä itse tarvitsisit vaikka 10 miljoonaa euroa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä antaa pois rahat, jos kerrankin saa. Ja iso osa vielä verottajalle?
No mihin sinä itse tarvitsisit vaikka 10 miljoonaa euroa?
Oletko ylsinkertainen jos er eahalle keksi käyttöä?
Huono esimerkki ahneudesta tai sen puuttumisesta. Otetaanpa toisinpäin. Jos lähisukulaisesti (äiti, isä, sisko, veli, oma lapsi) voittaisi lotossa 3 miljoonaa euroa, ja tarjoaisi sinulle siitä isoa siivua, eli puolta miljoonaa (n. 16%), niin mitä tekisit?
a) kieltäytyisit, ja sanoisit, että käytä nyt ihmeessä itseesi.
b) kiittelisit kovasti, ja ottaisit rahat vastaan, ja vielä maksaisit ilomielin lahjaveron
c) ottaisit rahat vastaan, niin kuin sinulla olisi täysi oikeus niihin, pyytäisit maksamaan lahjaveron puolestasi ja nurisisit selän takana, että olisi nyt miljoonan kumminkin sinulle antanut.
Minä: riippuu lähisukulaisesta, vastaisinko a vai b. Eli ihan perusahne ihminen, joka kuitenkin vähän miettii sen antajan asemaa, ennen kuin on kukkaronnyöreissä kiinni. Ja samalla tavalla riippuu ihan voittosummasta ja henkilöstä kenelle menisin lottovoittorahoja antamaan.
Olen vähävarainen mutta en todellakaan ajattelisi olevani "me" sinun kanssasi.
Vierailija kirjoitti:
Huono esimerkki ahneudesta tai sen puuttumisesta. Otetaanpa toisinpäin. Jos lähisukulaisesti (äiti, isä, sisko, veli, oma lapsi) voittaisi lotossa 3 miljoonaa euroa, ja tarjoaisi sinulle siitä isoa siivua, eli puolta miljoonaa (n. 16%), niin mitä tekisit?
a) kieltäytyisit, ja sanoisit, että käytä nyt ihmeessä itseesi.
b) kiittelisit kovasti, ja ottaisit rahat vastaan, ja vielä maksaisit ilomielin lahjaveron
c) ottaisit rahat vastaan, niin kuin sinulla olisi täysi oikeus niihin, pyytäisit maksamaan lahjaveron puolestasi ja nurisisit selän takana, että olisi nyt miljoonan kumminkin sinulle antanut.
Minä: riippuu lähisukulaisesta, vastaisinko a vai b. Eli ihan perusahne ihminen, joka kuitenkin vähän miettii sen antajan asemaa, ennen kuin on kukkaronnyöreissä kiinni. Ja samalla tavalla riippuu ihan voittosummasta ja henkilöstä kenelle menisin lottovoittorahoja antamaan.
B. Jos joku haluaa antaa minulle minkä tahansa summan, otan muelelläni vastaan ja maksan veroina sen, mikä kuuluu.
En kyllä vtussa antaisi rahaa kenellekään. Ilkkuisin vaan täällä palstalla köyhille.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä vtussa antaisi rahaa kenellekään. Ilkkuisin vaan täällä palstalla köyhille.
😂
Köyhän ja rikkaan erottaa vain rahan määrä. Ahneus on aikalailla vakio ihmisillä.
Kateudesta se lähtee herravihakin.
Vierailija kirjoitti:
Olen vähävarainen mutta en todellakaan ajattelisi olevani "me" sinun kanssasi.
Mistä sinä tiedät, kuka minä olen? Voin olla vaikka miehesi.
Mitä järkeä antaa pois rahat, jos kerrankin saa. Ja iso osa vielä verottajalle?