Ihannepaino, jos pituus 164 cm

Olisin iloinen, jos painaisin 63kg. Nyt 77kg ja ihan liikaa läskiä. Tosin paljon parempi, kuin silloin kun painoin 105kg. Jos pääsen tuohon painoon, niin tiedän, että veitsen alle on hakeuduttava, vatsanahka roikkuu jo nyt, vaikka en ole radikaalia vauhtia laihtunut.

Vierailija kirjoitti:

Painoindeksi on hyvä mittari. Mutta kuinka moni meistä yli viisikymppisistä tietää oman pituutensa?

Ei, se ei ole se kouluterveydenhoitajan aikoinaan mittaama. Siitä on tultu alaspäin, meikäläinen 3 cm, jotkut kuusikymppiset jopa 8 cm. Eli miten lasket oikean BMI:n, jos et tiedä pituuttasi.

Tuo on epäolennaista. Sillä ei ole merkitystä ihmisen rasvamäärän terveysvaikutusten kannalta, kuinka paljon hänen selkärankansa on iän myötä painunut kasaan. Sama lihas- ja rasvamäärä on ok kuin nuorempanakin, vaikka kulkisi kumarassa.

Olen 164cm.

Alimmillani olen painanut 38kg. Sairastin koko teini-iän bulimiapiirteistä anoreksiaa. Vuosia paino seilasi 40-45 väliä. Olin tuon painoisena ihan kamalan näköinen. Vartalo tikku, mutta kasvot turvoksissa oksentamisesta. Paranin syömishäiriöstä lopulta, vaikka prosessi oli pitkä ja vaikea.

Nyt aikuisena olen painanut enimillään 78kg hetki ennen synnytystä. Raskauskilot lähtivät nopeasti ja paino on pysynyt 58-60kilossa vapaalla, intuitiivisella syömisellä ilman painontarkkailua.

Paras paino on se, missä voit fyysisesti ja psyykkisesti hyvin! Jatkuva laihdutuskuurilla ja dieetillä oleminen ei edistä psyykkistä hyvinvointia.

Olen 163cm ja painan nyt aivan liikaa. Miesystäväni mielestä olin parhaimmillani siinä 72ḱg painoisena. Muut olivat samaa mieltä. Painoin joskus alle 50kg masentuneena ja näytin järkyttävältä. Tosin mulla on sitä lihasmassaa paljo, kun harrastan aktiivisesti urheilua tunteja päivässä. Eli painoindeksi ei kerro kaikille totuutta ja mun maha oli litteä 72kg ja peffa tiukka.