Lue keskustelun säännöt.
Miltä empatia tuntuu tai mitä se oikeastaan on
05.09.2019 |
Jos ystävällä tai tutulla on tapahtunut jokin kurja juttu niin onko se empatia sitä että tietenkin harmittelet no voihan... Ja jatkat omia juttujasi ja oikeestaan unohat koko homman ja ehkä kysyt kuulumisia jossain välissä lähiaikana vai onko se sitä että oikeasti itselläkin tulee kurja olo sen toisen puolesta ja voivottelet vielä illalla kotona yksinään sitä toisen ikävää juttua?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Empatia on jo rahalla maksettua kuten esim vanhustenhoito tai se kenellä menee paremmin tukee heikompaa. Kaksi heikompaa synnyttää riidan.
Empatian lakeja. Jos ihmiset jää esim hissiin jumiin siellä toiminnasta vastaa se rationaalinen ja rauhallinen ihminen joka estää paniiikin syntymistä.
Kyllähän kaikki olisi varmasti ennemmin omia lapsia hoitamassa kuin vieraita ihmisiä. Ja jos pitäisi valita kahdesta vaihtoehdosta valita että pelastaako muut onnettomuudelta vai omat lapset niin valinta on varmaan ne omat lapset. Kiintyminen omiin lapsiin tai lemmikkieläimeen on aitoa empatiaa. Nuorten kanssa empatia on sitä että nuoria tulisi kuunnella enemmän.
Ja miehillä ja naisilla empatia on erilaista. Miehellä perheessä se osoitus voi olla että korjaa kodinkoneet ja naisella eenmmän sellaista jatkuvaa murehtimista ja stressaamista kaikesta ja miehen tehtävä on taas toppuutella naista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Empatia on jo rahalla maksettua kuten esim vanhustenhoito tai se kenellä menee paremmin tukee heikompaa. Kaksi heikompaa synnyttää riidan.
Empatian lakeja. Jos ihmiset jää esim hissiin jumiin siellä toiminnasta vastaa se rationaalinen ja rauhallinen ihminen joka estää paniiikin syntymistä.
Kyllähän kaikki olisi varmasti ennemmin omia lapsia hoitamassa kuin vieraita ihmisiä. Ja jos pitäisi valita kahdesta vaihtoehdosta valita että pelastaako muut onnettomuudelta vai omat lapset niin valinta on varmaan ne omat lapset. Kiintyminen omiin lapsiin tai lemmikkieläimeen on aitoa empatiaa. Nuorten kanssa empatia on sitä että nuoria tulisi kuunnella enemmän.
Ja miehillä ja naisilla empatia on erilaista. Miehellä perheessä se osoitus voi olla että korjaa kodinkoneet ja naisella eenmmän sellaista jatkuvaa murehtimista ja stressaamista kaikesta ja miehen tehtävä on taas toppuutella naista.
Toppuutella jottei naisesta tule täysin hysteeristä ja sairastu.
Vierailija kirjoitti:
Empatia on eläytymiskykyä toisen tunteisiin. Jos sitä ei ole niin on psykopaatti.
No, ei todellakaan ole! Psykopatia on antisosiaalisen persoonallisuushäiriön äärimuoto. Antisosiaalisen ph:n diagnostisissa kriteereissä on muutakin kuin esim tunnekylmyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Empatia on jo rahalla maksettua kuten esim vanhustenhoito tai se kenellä menee paremmin tukee heikompaa. Kaksi heikompaa synnyttää riidan.
Empatian lakeja. Jos ihmiset jää esim hissiin jumiin siellä toiminnasta vastaa se rationaalinen ja rauhallinen ihminen joka estää paniiikin syntymistä.
Tämä henkilö voi ihan hyvin olla empaattinen. Empaattinen ei halvaannu vaikeassa tilanteessa sen kummemmin kuin muutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Empatia tarkoittaa kykyä asettua toisen asemaan ja osata miettiä miltä sinusta tuntuisi jos ikävä asia tapahtuisi sinulle.
Aidosti empaattinen ei asetu toisen ihmisen asemaan. Aito empaatiko on toisen ihmisen asemassa, hän ei millään lailla asetu toisen asemaan. Se että ihminen asettuu toisen asemaan on päätös. Aito empatia on kuitenkin tunne. Aito empaatikko ei myöskään anna rahaa köyhälle miettien että jos olisi itse samassa tilanteessa.
Aito empaatikko ei kykene käymään minkaanlaista kauppaa empatiallaan. Hän ei kykene olemaan epäempaattinen. Hän on empaattinen kaikkia kohtaan, eikä voi itse tätä valita, kuten empaattista näyttelevät tekevät.
Oli sen verran hötösti muotoiltu että taidat olla lokki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Empatia on jo rahalla maksettua kuten esim vanhustenhoito tai se kenellä menee paremmin tukee heikompaa. Kaksi heikompaa synnyttää riidan.
Empatian lakeja. Jos ihmiset jää esim hissiin jumiin siellä toiminnasta vastaa se rationaalinen ja rauhallinen ihminen joka estää paniiikin syntymistä.
Kyllähän kaikki olisi varmasti ennemmin omia lapsia hoitamassa kuin vieraita ihmisiä. Ja jos pitäisi valita kahdesta vaihtoehdosta valita että pelastaako muut onnettomuudelta vai omat lapset niin valinta on varmaan ne omat lapset. Kiintyminen omiin lapsiin tai lemmikkieläimeen on aitoa empatiaa. Nuorten kanssa empatia on sitä että nuoria tulisi kuunnella enemmän.
Ja miehillä ja naisilla empatia on erilaista. Miehellä perheessä se osoitus voi olla että korjaa kodinkoneet ja naisella eenmmän sellaista jatkuvaa murehtimista ja stressaamista kaikesta ja miehen tehtävä on taas toppuutella naista.
Olen mies ja olen empaattinen kaikkia kohtaan.
Usein nainen näyttelee empaattista. On lista kenelle osoittaa empatiaa. Ei ole empatiaa ollenkaan.
Mulle tulee hetkellinen depersonalisaatiokokemus, kun koen empatiaa toista kohtaan. Mulla alkaa kokemusmaailmani/havaintomaailmani ulkopuolinen filmi pyörimään kuvatuista tapahtumista, jossa asetun kärsivän asemaan. Tämän vuoksi en yleensä kestä kuunnella kovinkaan traumaattisia keskusteluja. Menen lukkoon tapahtumista ja vetäydyn omiin oloihini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kuullut erilaisia määritelmiä. Minusta se on ap:n ehdotuksista enemmän sitä jälkimmäistä eli että tulee kurja olo toisen kurjan tilanteen ja ahdingon takia.
Mutta sitä empatian aiheuttamaa kurjaa oloa (jos nyt käytetään ap:n esimerkkiä kielteisestä tilanteesta) on eri asteista. Joskus sitä on vain juuri sen verran, että se johtaa pyrkimykseen auttaa tai edes ilmaista jotain myötätuntoista ja osaaottavaa. Toivoisi vilpittömästi, että toisella olisi asiat paremmin. Silloin asia painuu nopeasti taka-alalle.
Joskus se voi olla voimakas tunnetila, joka myötäelämisestä tulee. Minulla erityisesti sisarusten vastoinkäymiset ja ahdingot ovat johtaneet voimakkaaseen myötätuntemiseen ja ahdistukseen, varsinkin jos ei ole voinut auttaa mitenkään.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun vauva itkee, sinulle tulee paha olo sen puolesta. Haluat heti auttaa sitä.
Kun näet vanhuksen menevät hitaasti tien yli, sinun pitää nieleskellä, kun säälit häntä.
Kun näet kahden tutisevan vanhuksen kulkevan käsikädessä, sydämessäsi liikahtaa.
Kun telkkarista tulee mainos, jossa pieni likainen lapsi tuijottaa kameraan kärpäsiä silmissä, tulet surulliseksi.
Kun näet tiellä siilinraadon, tulet vihaiseksi autoilijalle.
Et voi lukea kuolinilmoituksia, alat itkeä ja vapista.
Jos olet empaattinen, nämä sopivat sinuun.
Ihan ensin: olin joskus tällainen. Mutta sitten jossain kohtaa vihdoin havahtuu siihen, että välttämättä nämä empatian kohteet eivät ole niin herkästi tuntevia kuin mitä itse on. Karu havainto. Näin kuitenkin on. Eli elelen tätä tuskan maailmaa ihan jossain omissa sfääreissä josta näennäinen empatian kohde ei edes tiedä yhtään mitään.
Minä epäilen että esim monet kouluampumiset ja ampumiset sekä kiusaamiset olisi jääneet tekemättä jos yhä herkistyvämpiä nuoria kuunneltaisiin enemmän. sodanjälkeinen sukupolvi ei välttämättä kykene hiffamaan tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun vauva itkee, sinulle tulee paha olo sen puolesta. Haluat heti auttaa sitä.
Kun näet vanhuksen menevät hitaasti tien yli, sinun pitää nieleskellä, kun säälit häntä.
Kun näet kahden tutisevan vanhuksen kulkevan käsikädessä, sydämessäsi liikahtaa.
Kun telkkarista tulee mainos, jossa pieni likainen lapsi tuijottaa kameraan kärpäsiä silmissä, tulet surulliseksi.
Kun näet tiellä siilinraadon, tulet vihaiseksi autoilijalle.
Et voi lukea kuolinilmoituksia, alat itkeä ja vapista.
Jos olet empaattinen, nämä sopivat sinuun.
Mielestäni kuvaat ennemmin herkkyyttä kuin empatiaa.
Empaattinen voi olla, vaikka ei kantaisi koko maailman tuskaa harteillaan.
Tai että sääli liittyisi empatiaan.
Vanhus tai rampa ei ole automaattisesti mikään vajavainen olento, jonka elämä ei voisi olla hyvää tietyistä vaikeuksista huolimatta.
Tai auton alle jäänyt siili herättää vihan tunteita autoilijaa kohtaan? Mikäli tiedossa olisi, että kyseessä oli tahallinen teko niin suuttumus on luonnollista, mutta ethän siilin nähtyäsi voi tietää mitä tapahtui. Tässä tilanteessa voisi yhtä hyvin kokea myötätuntoa sekä siiliä, että autoilijaa kohtaan.
Tai mitä tulee ylipäätään poistuneisiin, kohdituuko empatia kuolleisiin vai heidän läheisiinsä?
Empatia ei varmaan ole mitenkään yksiselitteistä ja useat kokevat vain ns. Lähiempatiaa, joka kohdistuu ainoastaan läheisiin. Esim. Koetaan empatiaa työtöntä perheenjäsentä kohtaan, mutta muista työttömistä ajatellaan täysin eritavalla, ilman mitään lievennyksiä.
Empatian ei tulisi olla synonyymi säälille. Turha sääli on latautuneita oletuksia toisten heikkouksista ja voi olla jo itsessään jonkinlaista (tiedostomatonta) väkivaltaa säälin kohdetta vastaan. Vanhus ei tarvitse sääliä ja kyynelten nieleskelyä, vaan konkreettista apua.
Empatia on myös taitoa kohdentaa myötätuntonsa sinne missä sitä tarvitaan ja kykyä kuunnella, sekä ymmärtää muiden tunteita.
Vierailija kirjoitti:
Harvalla on todellista empatiakykyä. Tämä ei ole kritiikkiä. Maailmassa on niin paljon kohtaloita ja nykyään niin paljon uutisointia asiasta, että ihminen sekoaisi jos empatisoisi kaikkea sitä. Mutta noin käytännön näkökulmasta, jos haluat empatiaa muilta, kannattaa luottaa hitaasti lämpeneviin ihmisiin ja antaa asialle aikansa. Paljon on sellaisia puheliaita ihmisiä jotka kyllä taivastelevat kahvin ääressä kaikkia murheitasi mutta käytännön satsaus juuri sinuun on nolla.
Tämä pitää muuten paikkansa. Paljon on itseään empaattisiksi mieltäviä ihmisiä, joilla se empatian osoittaminen rajoittuu kovaääniseen voivotteluun ja kauhisteluun. Harvemmassa on heitä, jotka hetken miettisivät sen toisen ihmisen tilannetta ja vasta sitten aukaisisivat suunsa, vaikkapa vain kysyäkseen, että miten voisivat auttaa tai helpottaa tämän ihmisen oloa.
Ylipäätään suurella osalla ihmisistä menevät empatia ja sympatia sekaisin. Sympatiaa tunteva ihminen hyppää kaivoon sinne tipahtaneen ihmisen seuraksi, empatiaa tunteva heittää tälle köyden, jota pitkin kavuta ylös. Empatialla ei myöskään ole mitään tekemistä säälin kanssa. Sinänsä hyvin tarpeellinen ja ihmisyyteen olennaisena kuuluva alue on saanut vähän höttöisen maineen näiden yleisten väärinkäsitysten vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Empatia on jo rahalla maksettua kuten esim vanhustenhoito tai se kenellä menee paremmin tukee heikompaa. Kaksi heikompaa synnyttää riidan.
Empatian lakeja. Jos ihmiset jää esim hissiin jumiin siellä toiminnasta vastaa se rationaalinen ja rauhallinen ihminen joka estää paniiikin syntymistä.
Kyllähän kaikki olisi varmasti ennemmin omia lapsia hoitamassa kuin vieraita ihmisiä. Ja jos pitäisi valita kahdesta vaihtoehdosta valita että pelastaako muut onnettomuudelta vai omat lapset niin valinta on varmaan ne omat lapset. Kiintyminen omiin lapsiin tai lemmikkieläimeen on aitoa empatiaa. Nuorten kanssa empatia on sitä että nuoria tulisi kuunnella enemmän.
Ja miehillä ja naisilla empatia on erilaista. Miehellä perheessä se osoitus voi olla että korjaa kodinkoneet ja naisella eenmmän sellaista jatkuvaa murehtimista ja stressaamista kaikesta ja miehen tehtävä on taas toppuutella naista.
Olen mies ja olen empaattinen kaikkia kohtaan.
Usein nainen näyttelee empaattista. On lista kenelle osoittaa empatiaa. Ei ole empatiaa ollenkaan.
Olen nainen ja samaa mieltä sanomastasi. Miesten kanssa näkee tosi helposti, onko sitä empatiaa vai ei. Naisten kanssa on tosi vaikeaa pärjätä. Tulee kiekuroita lausuntoja ja hymyjä ja mitä lie. Sitten yhtäkkiä huomaatkin että ihan puskasta nainen on torpannut sinut jostain asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun vauva itkee, sinulle tulee paha olo sen puolesta. Haluat heti auttaa sitä.
Kun näet vanhuksen menevät hitaasti tien yli, sinun pitää nieleskellä, kun säälit häntä.
Kun näet kahden tutisevan vanhuksen kulkevan käsikädessä, sydämessäsi liikahtaa.
Kun telkkarista tulee mainos, jossa pieni likainen lapsi tuijottaa kameraan kärpäsiä silmissä, tulet surulliseksi.
Kun näet tiellä siilinraadon, tulet vihaiseksi autoilijalle.
Et voi lukea kuolinilmoituksia, alat itkeä ja vapista.
Jos olet empaattinen, nämä sopivat sinuun.
Ihan ensin: olin joskus tällainen. Mutta sitten jossain kohtaa vihdoin havahtuu siihen, että välttämättä nämä empatian kohteet eivät ole niin herkästi tuntevia kuin mitä itse on. Karu havainto. Näin kuitenkin on. Eli elelen tätä tuskan maailmaa ihan jossain omissa sfääreissä josta näennäinen empatian kohde ei edes tiedä yhtään mitään.
Minä epäilen että esim monet kouluampumiset ja ampumiset sekä kiusaamiset olisi jääneet tekemättä jos yhä herkistyvämpiä nuoria kuunneltaisiin enemmän. sodanjälkeinen sukupolvi ei välttämättä kykene hiffamaan tätä.
Varmaan sellainen paasaaminen, väheksyminen ja oikeassaolemisen tarve vähentää sitä luotttamusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välillä ainakin tuntuu aika rankalta, kun oma elämä on sotkussa ja ympärillä on 5 ihmistä ketä pitäisi empatisoida niin helposti kyllä menee siihen ettei oikein jaksaisi koko aikaa pohtia toisten murheita kun on ne omatkin. Tulee sitten välillä vaan välteltyä.
Erityisherkkä ihminen on hyvin empaattinen.
Maailma olisi hieno paikka, jos kaikki tuntisivat myötätuntoa sen verran, etteivät vahingoita toista.
Pahinta siis on kun narsisti tietävät tekevänsä pahaa, mutta eivät näe sitä negatiivisena.
Sulle narsisti joka olet vahingoittanut yhtäkin ihmistä, et koskaan oikeasti ansaitse minkäänlaista hyvyyttä, kun et sitä arvosta. Narsisti, elämäni olisi ollut laadukkaampaa jos et koskaan olisi osunut kohdalle. Olet mitättömistä mitättömin. Sinua ei kukaan kaipaa missään, olet luotaantyöntävä. Älä siis tunkeile muiden porukoihin.
Narsisteille ihmiset on vain objekteja, joten älkää muut olko niiden kanssa missään tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Erityisherkkä ihminen on hyvin empaattinen.
Mitä potaskaa. Erityisherkkä ihminen on erityisherkkä omalle itselleen. Empatia käsitteenä vaatii sen, että on jotain hajua empatian kohteen tarpeista. Hyperempaattiset ihmiset pikemminkin kehittävät jonkin itsensä ympärillä pyörivän fantasian kärsitystä asiasta ja projisoivat sen itseensä -> siitä tuska.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun vauva itkee, sinulle tulee paha olo sen puolesta. Haluat heti auttaa sitä.
Kun näet vanhuksen menevät hitaasti tien yli, sinun pitää nieleskellä, kun säälit häntä.
Kun näet kahden tutisevan vanhuksen kulkevan käsikädessä, sydämessäsi liikahtaa.
Kun telkkarista tulee mainos, jossa pieni likainen lapsi tuijottaa kameraan kärpäsiä silmissä, tulet surulliseksi.
Kun näet tiellä siilinraadon, tulet vihaiseksi autoilijalle.
Et voi lukea kuolinilmoituksia, alat itkeä ja vapista.
Jos olet empaattinen, nämä sopivat sinuun.
Ihan ensin: olin joskus tällainen. Mutta sitten jossain kohtaa vihdoin havahtuu siihen, että välttämättä nämä empatian kohteet eivät ole niin herkästi tuntevia kuin mitä itse on. Karu havainto. Näin kuitenkin on. Eli elelen tätä tuskan maailmaa ihan jossain omissa sfääreissä josta näennäinen empatian kohde ei edes tiedä yhtään mitään.
Minä epäilen että esim monet kouluampumiset ja ampumiset sekä kiusaamiset olisi jääneet tekemättä jos yhä herkistyvämpiä nuoria kuunneltaisiin enemmän. sodanjälkeinen sukupolvi ei välttämättä kykene hiffamaan tätä.
Varmaan sellainen paasaaminen, väheksyminen ja oikeassaolemisen tarve vähentää sitä luotttamusta.
Herkkyys on hyväksi ihmiselle siinä mielessä että kun ihminen suhtautuu asioihin herkkyydellä se antaa ihmiselle paremman edeytyksen aistia ympäristöstä asioita ja muistaa. Mutta tietynlainen paineensietokyky ja huumorintaju ne ovat defenssejä maailmassa ja niitäkin tarvitaan. Täysin välinpitämätön kyyninen aikuinen ihminen taas voi olla että näkee asioita niinkuin haluaa ne nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun vauva itkee, sinulle tulee paha olo sen puolesta. Haluat heti auttaa sitä.
Kun näet vanhuksen menevät hitaasti tien yli, sinun pitää nieleskellä, kun säälit häntä.
Kun näet kahden tutisevan vanhuksen kulkevan käsikädessä, sydämessäsi liikahtaa.
Kun telkkarista tulee mainos, jossa pieni likainen lapsi tuijottaa kameraan kärpäsiä silmissä, tulet surulliseksi.
Kun näet tiellä siilinraadon, tulet vihaiseksi autoilijalle.
Et voi lukea kuolinilmoituksia, alat itkeä ja vapista.
Jos olet empaattinen, nämä sopivat sinuun.
Ihan ensin: olin joskus tällainen. Mutta sitten jossain kohtaa vihdoin havahtuu siihen, että välttämättä nämä empatian kohteet eivät ole niin herkästi tuntevia kuin mitä itse on. Karu havainto. Näin kuitenkin on. Eli elelen tätä tuskan maailmaa ihan jossain omissa sfääreissä josta näennäinen empatian kohde ei edes tiedä yhtään mitään.
Minä epäilen että esim monet kouluampumiset ja ampumiset sekä kiusaamiset olisi jääneet tekemättä jos yhä herkistyvämpiä nuoria kuunneltaisiin enemmän. sodanjälkeinen sukupolvi ei välttämättä kykene hiffamaan tätä.
Varmaan sellainen paasaaminen, väheksyminen ja oikeassaolemisen tarve vähentää sitä luotttamusta.
Herkkyys on hyväksi ihmiselle siinä mielessä että kun ihminen suhtautuu asioihin herkkyydellä se antaa ihmiselle paremman edeytyksen aistia ympäristöstä asioita ja muistaa. Mutta tietynlainen paineensietokyky ja huumorintaju ne ovat defenssejä maailmassa ja niitäkin tarvitaan. Täysin välinpitämätön kyyninen aikuinen ihminen taas voi olla että näkee asioita niinkuin haluaa ne nähdä.
Asioilla on monesti monta puolta ja voi olla todella monisäikeisiä. Minusta auurinta rikkautta on se että kykenee elämään hetkessä, olemaan läsnä ja nauttia hetkestä.
Aidosti empaattinen ei asetu toisen ihmisen asemaan. Aito empaatiko on toisen ihmisen asemassa, hän ei millään lailla asetu toisen asemaan. Se että ihminen asettuu toisen asemaan on päätös. Aito empatia on kuitenkin tunne. Aito empaatikko ei myöskään anna rahaa köyhälle miettien että jos olisi itse samassa tilanteessa.
Aito empaatikko ei kykene käymään minkaanlaista kauppaa empatiallaan. Hän ei kykene olemaan epäempaattinen. Hän on empaattinen kaikkia kohtaan, eikä voi itse tätä valita, kuten empaattista näyttelevät tekevät.