3-vuotias itkee kaikesta
Haluaa mun viereen nukkumaan, ei haluakaan, ei halua omaan sänkyyn, ei saakaan katsoa videoita, kielletään jostakin asiasta - kauhea parku. Hermot menee! Tuntuu että itse tekee kaikkkensa että lapsella hyvä olla, ja palkaks rääkyvä itku.
Mainittakoon vielä, että vauvasta asti ollut itkuinen ja huono nukkumaan.
Miten te muut joilla samanlaisia lapsia, jaksatte? Mua vaan vituttaa toi lapsi koko ajan enenmmän, vaikka sitä valtavasti rakastankin.
Kommentit (18)
Älä kysy lapselta, mitä hän haluaa! Päätä lapsen puolesta. Sanot mitä tehdään. Lapselle tulee kova taakka, kun pitää itse valita, se on pienelle raskasta.
Jos on aina ollut itkuinen, ota selvää, onko allergioita ja suolistovaivoja. Itkeekö fyysisen huonon olon vuoksi. Kutittaako vaatteiden saumat? Tuoksuvatko pesuaineelta? Tiedän erään lapsen, joka rauhoittui kun vaatteiden saumat käännettiin nurinpäin päälle ja siirryttiin kaikkeen tuoksuttomaan. Olin herkkä lapsi iholtaan ja aisteiltaan. Kärsi myös musiikista. Älä pidä taustamelua.
Meillä kesti tuota "vaihetta" 6-vuotiaaksi asti ja vielä teininäkin on itku herkässä. Eikä kyse ole siitä, että pienenäkään olisi itkulla meitä pompottanut.
Ja taas muistaa syödä e-pillerit tarkkaan. :)
Vierailija kirjoitti:
Se on vaan vaihe. Harjoittelee oman tahdon ilmaisemista. Selitä, miksi jokin asia ei nyt onnistu, vaikka itkisikin. Ota syliin, hali, kerro, että ymmärrät, että harmittaa.
Vähitellen helpottaa tuo, kun lapsi alkaa olla lähempänä 5 v. Vaikka ainahan lapsi välillä jostain kiukuttelee, varsinkin, jos on väsy tai nälkä.
Jaksamista!
Kiitos tsempeistä. Paljon halinkin, ja yritän aina selittää miksi ei tehdä jotain ja yritän pitää kiinni säännöistä. Silti joinain päivinä sitä itkuparkua on koko ajan ja tekis vaan mieli juosta ulos eikä tulla takas....
Ja mielestäni se itku on välillä niin turhaa, tai siis asiasta (kipu, säikähdys, ikävä tms.), kyllä lohdutan, mut sit sellanen turha itku, mikä kyllä kuulostaa niinku olis suurikin hätä, ni hermot menee sen kuunteluun. Eihän sitä jatkuvasti oikeesti jaksa. Tai ei ainakaan jaksa aina olla täydellinen äiti, joka istuu vieressä koko ajan lohduttamassa joka pienestä kiukusta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Älä kysy lapselta, mitä hän haluaa! Päätä lapsen puolesta. Sanot mitä tehdään. Lapselle tulee kova taakka, kun pitää itse valita, se on pienelle raskasta.
Jos on aina ollut itkuinen, ota selvää, onko allergioita ja suolistovaivoja. Itkeekö fyysisen huonon olon vuoksi. Kutittaako vaatteiden saumat? Tuoksuvatko pesuaineelta? Tiedän erään lapsen, joka rauhoittui kun vaatteiden saumat käännettiin nurinpäin päälle ja siirryttiin kaikkeen tuoksuttomaan. Olin herkkä lapsi iholtaan ja aisteiltaan. Kärsi myös musiikista. Älä pidä taustamelua.
Pitäisköhän tota vaatejuttua kokeilla? Hirvittävän herkkä on lapsi myös. Pesuaineet meillä onkin jo tuoksuttomia.
Ap
Meillä on turha itku ja valitus kielletty rangaistuksen uhalla. Toimii hyvin.
Meillä samanlainen. Haluaa kaiken tismalleen kuten itse ajattelee. Tyyny näin päin, pikkulusikka ei isoa.... kaikesta mikä menee "väärin" kauhea itku. Nyt 6-vuotiaana jo helpompaa kun tekee asiat itse. Edelleen omatahtoinen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on turha itku ja valitus kielletty rangaistuksen uhalla. Toimii hyvin.
Kaikkien lapset ei oo niin 'heikkoja' että pelottelu ja uhkailu toimisi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on turha itku ja valitus kielletty rangaistuksen uhalla. Toimii hyvin.
Kaikkien lapset ei oo niin 'heikkoja' että pelottelu ja uhkailu toimisi...
Riippuu hyvin paljon pelotteena käytettävän rangaistuksen laadusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on turha itku ja valitus kielletty rangaistuksen uhalla. Toimii hyvin.
Kaikkien lapset ei oo niin 'heikkoja' että pelottelu ja uhkailu toimisi...
Riippuu hyvin paljon pelotteena käytettävän rangaistuksen laadusta.
Ei riipu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on turha itku ja valitus kielletty rangaistuksen uhalla. Toimii hyvin.
Kaikkien lapset ei oo niin 'heikkoja' että pelottelu ja uhkailu toimisi...
Riippuu hyvin paljon pelotteena käytettävän rangaistuksen laadusta.
Ei riipu.
Mistä tiedät? Mitä kaikkia rangaistuksia olet kokeillut teidän lapsella ja oletko yrittänyt koventaa niitä? Vai oliko se vaan se perus jäähypenkki minuutti per ikävuosi ja kun ei tehonnut, niin luovutit?
Vie päiväksi päiväkotiin ja illaksi harrastuksiin. Jos vaikka oppisi tekemään muuta kuin itkemään ja kiukuttelemaan. Turhautunut ja tylsistynyt lapsi kiukuttelee. Viikonloppuna järjestät lapselle ohjelmaa sen mitä jaksat. Esim. La iltana palkkaa lapsenvahti että pääset miehen kanssa treffeille ja tuulettaan päätä.
Joo, tiedän, se ns turhasta itkeminen ja kiukuttelu kyllä ihmetyttää. Just se, että sainkin nyt tuon lusikan, olisin halunnut sen toisen. Tai että haluaa tietyn paidan päälle ja kun saa sen, kauhea raivo, että se ei kelpaakaan.
Olen yrittänyt laskea kymmeneen ja sitten vaan rauhallisesti todennut, että nyt sulla on se paita. Kun kiukku hellittää, tule mun kanssa lukemaan kirjaa, tms. Aika pian lapsi unohtaa sen harmin sitten kuitenkin ja tulee muihin puuhiin.
Uskon silti, että joku kehitysvaihe kyse3ssä.
Joillakin menee ohi, joillakin ei. Jotku lapset jää pysyvästi vaikeiksi ja haastaviksi.
Vierailija kirjoitti:
Vie päiväksi päiväkotiin ja illaksi harrastuksiin. Jos vaikka oppisi tekemään muuta kuin itkemään ja kiukuttelemaan. Turhautunut ja tylsistynyt lapsi kiukuttelee. Viikonloppuna järjestät lapselle ohjelmaa sen mitä jaksat. Esim. La iltana palkkaa lapsenvahti että pääset miehen kanssa treffeille ja tuulettaan päätä.
Oma lapsi, vähän :ään lasta isompi, on päiväkodissa ja pari harrastustakin on (lapsen omasta toiveesta). Silti saa vastaavia pelejä ja saattaa ihan aikuisen näkökulmasta turhasta huutaa. Kai se on vaan sitä asioiden käsittelyn opettelua, kun kiljuu, että olisin halunnut kissahousut, miksi annoit päälle koirahousut, vaikka just olis pyytänyt saada ne koirahousut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on turha itku ja valitus kielletty rangaistuksen uhalla. Toimii hyvin.
Kaikkien lapset ei oo niin 'heikkoja' että pelottelu ja uhkailu toimisi...
Riippuu hyvin paljon pelotteena käytettävän rangaistuksen laadusta.
Ei riipu.
Mistä tiedät? Mitä kaikkia rangaistuksia olet kokeillut teidän lapsella ja oletko yrittänyt koventaa niitä? Vai oliko se vaan se perus jäähypenkki minuutti per ikävuosi ja kun ei tehonnut, niin luovutit?
Voi elämä joku on pihalla...
Mitäs luulet? Joo, pari kertaa pyysin kauniisti lopettamaan ja kun ei tehonnut siitä päättelin että lapsi on niin kovatahtoinen ettei rangaistukset vaikuta mitenkään? Heh.
Täällä kanssa 3-vuotias tyttö, joka itkee jatkuvasti ns turhaan kaikesta. Kokoajan mukamas johonkin sattuu, kun kysyn mihin niin alkaa oikeen miettimään että mihinköhän tällä kertaa. Ja sama jos isosisko ottaa jonkun lelun alkaa parku, että hän haluaa sen. Kiellän tekemästä jotain kiellettyä esim sohvalla pomppimisen - itku. Ilmoitan, että on hammaspesu ja nukkumaan meno - itku. Pyydän lopettamaan ovenkahvassa roikkumisen - itku.
Yleensä juoksee vielä oikeen dramaattisesti omaan sänkyynsä ja heittäytyy sinne itkemään. Välillä naurattaa tämän tytön dramaattisuus, mutta ei kyllä läheskään aina. Tänään aamulla tuli itku kun hän olisi halunnut samanlaisen lettikampauksen kun hänen päiväkotikaverilla oli. Oli hieman vaikeaa toteuttaa tätä toivetta, kun en todellakaan tiennyt millainen kampaus hänen kaverillaan oli ollut, eikä tyttö tietenkään osannut muuten kuvailla sitä kuin että se oli sellainen hieno:D
Se on vaan vaihe. Harjoittelee oman tahdon ilmaisemista. Selitä, miksi jokin asia ei nyt onnistu, vaikka itkisikin. Ota syliin, hali, kerro, että ymmärrät, että harmittaa.
Vähitellen helpottaa tuo, kun lapsi alkaa olla lähempänä 5 v. Vaikka ainahan lapsi välillä jostain kiukuttelee, varsinkin, jos on väsy tai nälkä.
Jaksamista!