Oletko ollut todella väärässä jonkun puolitutun ihmisen suhteen?

En.

Olen, 2 kertaa. Ne ovat herättäneet minut miettimään omia ennakko-oletuksiani pariin kertaan ennen kuin muodostan kuvan yhtään kenestäkään.

1. Yksinkertainen työkaverini yksinkertaisessa työssämme. Lässyttävä nainen, joka puhui yksinomaan avopuolisostaan ja heidän arkisista hankinnoistaan, kuten uudesta tiskikoneesta. Neuvoi muita tarvittaessa tavuttaen ja kimittäen, kuin lasta olisi ohjannut. Oletin, että asia oli hänelle itselleen niin vaikea oppia, että luuli sen olevan sitä muillekin. Ihan suomeksi sanottuna pidin häntä yksinkertaisena, tyhmänä, sellaisena simppelinä hömppänä.

No, sitten pienen mutkan kautta selvisi että tämä kys. nainen kirjoittaa hyvin innovatiivista väitöskirjaa biolääketieteen alalta. Turns out, I'm the stupid one.

2. Ystäväni ystävän tyttöystävä. Tapasin pariin kertaan ja vastaanotto oli kylmäävä. Akka oli kuin sitruunan niellyt eikä peitellyt inhoaan. Hän oli aivan päivänselvästi ärsyyntynyt siitä, että olin mukana illanvietoissa. En ollut ainut johon tämä kylmyys kohdistui, vastaanotto oli tyly ihan kaikkia naisia kohtaan. Kutsuimme häntä seläntakana vähemmän imartelevilla nimillä, sellaisilla jotka liittyvät siihen että naishenkilöllä on jotain rannalta peräisin olevaa tietyssä ruumiinosassaan.

Sitten selvisi, että tämä nainen oli lähisuhdeväkivallan uhri, ja hänen miehensä yritti päästä ihan jokaisen läsnäolevan naisen housuihin hänen silmiensä alla. Sain itsekin kokea tämän kerran. Hän oli siis sekä häpeissään, harmissaan että peloissaan miehensä käytöksen vuoksi jo valmiiksi. Myöhemmin ystävystyimme, ja selvisi että tämä nainen on mitä sydämellisin ja mukavin ihminen (kunhan pääsi siitä paskaläjästä eroon).

Tunnen muutaman rikkaan. Ne on ollu ihan mukavia tähän asti, mutta yliopistotutkimuksen mukaan ne ei sit olekaan.

Mitä laajempi tuttavapiiri, sen enempi taitaa tulla ylläreitä vastaan. Ihmisillä on rooleja: töissä, kotona, vapaa-ajalla. Tykkään itse kutsua työkavereita välillä kotiini tai mökille, kun niistä tulee ihan uusia piirteitä esiin. Pari lasia viiniä ja se työpaikan tiukkis nipottaja muuttuukin hilpeäksi hölösuuksi. Tai kuten kerran laivalla: työpaikan vanhin ja jäykin täti alkoi iskeä itseään puolta nuorempaa miestä.