Tekstitaiturit! Mitä tarkoitetaan kun yksi kirjain on merkitty hakasulkeisiin?
Esimerkki Jyrki Korpuan Alussa oli sana -kirjasta:
Velho Dumbledoren suvun haudalle taas on kirjoitettu kappale Matteuksen evankeliumista (6:21): "[m]issä on aarteesi, siellä on myös sydämesi".
Kommentit (35)
Sama toistuu kirjan lainauksissa useaan otteeseen, ja usein kyse on nimenomaan Raamatun lainauksista. Toinen esimerkki:
Jeesuksen taivaaseen ottaminen kuvataan Uudessa testamentissa Luukkaan evankeliumissa (24: 51) vähäeleisemmin, sillä tekstin mukaan Jeesus "[s]iunatessaan erkani heistä [opetuslapset], ja hänet otettiin ylös taivaaseen".
Tuossa ymmärrään, että [opetuslapset] on kirjoittajan oma lisäys, mutta ensimmäisen kirjaimen hakasulutus ei aukea..
Olen aina olettanut, että hakasulkeissa oleva kirjain on alkuperäistekstissä sellainen iso hieno kuvamainen, anfangeiksi niitä kai sanotaan, ja koska suoran lainauksen täytyy olla identtinen alkuperäistekstin kanssa, sulkeilla merkataan ettei se siinä kohtaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina olettanut, että hakasulkeissa oleva kirjain on alkuperäistekstissä sellainen iso hieno kuvamainen, anfangeiksi niitä kai sanotaan, ja koska suoran lainauksen täytyy olla identtinen alkuperäistekstin kanssa, sulkeilla merkataan ettei se siinä kohtaa ole.
Se kävisi järkeen, mutta kyseiset lainaukset ovat peräisin keskeltä tekstiä. Kirjoittaja on käyttänyt lähteenä vuoden 1992 suomennosta, josta ei löytyne angfangejakaan mistään kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina olettanut, että hakasulkeissa oleva kirjain on alkuperäistekstissä sellainen iso hieno kuvamainen, anfangeiksi niitä kai sanotaan, ja koska suoran lainauksen täytyy olla identtinen alkuperäistekstin kanssa, sulkeilla merkataan ettei se siinä kohtaa ole.
Tämä minunkin mielessäni käväisi ensimmäisenä, mutta ajattelin, ettei oppikirjoihin sentään pääsisi tuollaisia virheitä. Ainakaan ilman selityksiä.
Korpua ei muuten ole maininnut sitäkään, että Dumbledoren haudalla ei varsinaisesti ole lainausta mistään evankeliumista. Etsikää itse selvennys tähän, kun kerran jaksatte miinustellakin. ;)
t. Kääntäjä
Eikö hakasulkeisiin merkitä toimittajan lisäys alkuperäiseen tekstiin. Yleensä puuttuva sana, joka vaikuttaa oleellisesti sisällön ymmärtämiseen.
Josko alkuperäistekstissä on erilainen kirjoitusasu, tässä iso kirjain.
Vierailija kirjoitti:
Josko alkuperäistekstissä on erilainen kirjoitusasu, tässä iso kirjain.
Ei ole, tarkistin Raamatusta. Onpa nyt kummallista ettei tämä selviä. Pitääkö soittaa Korpualle itselleen
Kummallista, ettei täällä kukaan tiedä ihan tavanomaista käytäntöä omalta tieteenalaltani. Jos lausetta lainataan ei-kokonaisena, merkitään ensimmäisen sanan ensimmäinen kirjain joko hakasuluin tai sulkumerkein. Samalla tavalla hakasulkeisiin tai sulkuihin merkitään sana, joka selventää asiayhteyttä, mutta jota ei ole alkuperäisessä tekstissä.
Vierailija kirjoitti:
Kummallista, ettei täällä kukaan tiedä ihan tavanomaista käytäntöä omalta tieteenalaltani. Jos lausetta lainataan ei-kokonaisena, merkitään ensimmäisen sanan ensimmäinen kirjain joko hakasuluin tai sulkumerkein. Samalla tavalla hakasulkeisiin tai sulkuihin merkitään sana, joka selventää asiayhteyttä, mutta jota ei ole alkuperäisessä tekstissä.
Mikä v***n epälooginen sääntö tuo on?
Vierailija kirjoitti:
Kummallista, ettei täällä kukaan tiedä ihan tavanomaista käytäntöä omalta tieteenalaltani. Jos lausetta lainataan ei-kokonaisena, merkitään ensimmäisen sanan ensimmäinen kirjain joko hakasuluin tai sulkumerkein. Samalla tavalla hakasulkeisiin tai sulkuihin merkitään sana, joka selventää asiayhteyttä, mutta jota ei ole alkuperäisessä tekstissä.
Voi tosiaan olla noin.
Lisäykset ja muutokset alkuperäiseen tekstiin merkitään hakasulkeisiin.
Ks. esim. http://jkorpela.fi/kielenopas/4.6.html
Vierailija kirjoitti:
Sama toistuu kirjan lainauksissa useaan otteeseen, ja usein kyse on nimenomaan Raamatun lainauksista. Toinen esimerkki:
Jeesuksen taivaaseen ottaminen kuvataan Uudessa testamentissa Luukkaan evankeliumissa (24: 51) vähäeleisemmin, sillä tekstin mukaan Jeesus "[s]iunatessaan erkani heistä [opetuslapset], ja hänet otettiin ylös taivaaseen".
Tuossa ymmärrään, että [opetuslapset] on kirjoittajan oma lisäys, mutta ensimmäisen kirjaimen hakasulutus ei aukea..
Ehkä se sana ei ollut kaikissa käsikirjoituksissa. Raamattu on koottu erilaisista teksteistä, jotka on kirjoitettu hyvin pitkällä aikavälillä. Ensimmäiset evankeliumit kirjoitettiin parikymmentä vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen. Raamatussa on paljon alaviitteitä joissa saattaa lukea esim. "puuttuu luotettavimmista käsikirjoituksista".
Tarkoittaa, että suluissa oleva kirjain puuttuu alkuperäisestä tekstistä.
Vierailija kirjoitti:
Kummallista, ettei täällä kukaan tiedä ihan tavanomaista käytäntöä omalta tieteenalaltani. Jos lausetta lainataan ei-kokonaisena, merkitään ensimmäisen sanan ensimmäinen kirjain joko hakasuluin tai sulkumerkein. Samalla tavalla hakasulkeisiin tai sulkuihin merkitään sana, joka selventää asiayhteyttä, mutta jota ei ole alkuperäisessä tekstissä.
Lue viesti 7/14.
Tulisi mieleen, että alkuperäisessä lauseessa alkukirjain on isolla, mutta jos sitä on lainattu lauseen keskelle, se tulee pienellä kirjaimella. Silloin se pieni kirjain on hakasulkeissa, koska se ei ole täsmälleen alkutekstin mukainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina olettanut, että hakasulkeissa oleva kirjain on alkuperäistekstissä sellainen iso hieno kuvamainen, anfangeiksi niitä kai sanotaan, ja koska suoran lainauksen täytyy olla identtinen alkuperäistekstin kanssa, sulkeilla merkataan ettei se siinä kohtaa ole.
Tämä minunkin mielessäni käväisi ensimmäisenä, mutta ajattelin, ettei oppikirjoihin sentään pääsisi tuollaisia virheitä. Ainakaan ilman selityksiä.
Korpua ei muuten ole maininnut sitäkään, että Dumbledoren haudalla ei varsinaisesti ole lainausta mistään evankeliumista. Etsikää itse selvennys tähän, kun kerran jaksatte miinustellakin. ;)
t. Kääntäjä
Lainauksessahan oli puhe Dumbledoren suvun haudasta, onko Dumbledore haudattu eri paikkaan, mikä selittäisi kohdan?
Vierailija kirjoitti:
Tulisi mieleen, että alkuperäisessä lauseessa alkukirjain on isolla, mutta jos sitä on lainattu lauseen keskelle, se tulee pienellä kirjaimella. Silloin se pieni kirjain on hakasulkeissa, koska se ei ole täsmälleen alkutekstin mukainen.
Kyllä, juuri näin ja myös päinvastoin eli jos lainauksesta tulee ensimmäinen sana, vaikka se otetaan lauseen keskeltä, tulee iso kirjain sulkuihin tai hakasulkuihin. "(K)oska se ei ole täsmälleen alkutekstin mukainen."
Ehkä Raamatussa tuossa onkin pieni kirjain, mutta Dumbledoren sukuhaudalla iso alkukirjain, eli koska lainaus on hautakivestä, täytyy käyttää hakasulkeita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama toistuu kirjan lainauksissa useaan otteeseen, ja usein kyse on nimenomaan Raamatun lainauksista. Toinen esimerkki:
Jeesuksen taivaaseen ottaminen kuvataan Uudessa testamentissa Luukkaan evankeliumissa (24: 51) vähäeleisemmin, sillä tekstin mukaan Jeesus "[s]iunatessaan erkani heistä [opetuslapset], ja hänet otettiin ylös taivaaseen".
Tuossa ymmärrään, että [opetuslapset] on kirjoittajan oma lisäys, mutta ensimmäisen kirjaimen hakasulutus ei aukea..
Ehkä se sana ei ollut kaikissa käsikirjoituksissa. Raamattu on koottu erilaisista teksteistä, jotka on kirjoitettu hyvin pitkällä aikavälillä. Ensimmäiset evankeliumit kirjoitettiin parikymmentä vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen. Raamatussa on paljon alaviitteitä joissa saattaa lukea esim. "puuttuu luotettavimmista käsikirjoituksista".
Kyse on ilmeisesti tietokirjasta, jolloin käytetty käännös on lähdeluettelosta. Tuo selitys ei sovellu selitykseksi.
Englanninkielisessä tekstissä olisi vielä jossitteluvaraa (for ja [f]or), mutta näin vähillä tiedoilla tuo suomenkielinen teksti ei aukea ollenkaan. Kopsaapa koko kappale tai ainakin muutama rivi tuon virkkeen kummaltakin puolelta.
t. Kääntäjä