Lue keskustelun säännöt.
Tyttölasten äidit pääsevät helpommalla?
Ap.
01.09.2019 |
Onko näin? Itse siis olen 4 tytön ja 1 poikavauvan äiti ja kun eräissä juhlissa tulin keskustelussa sanoneeksi kuinka rankkaa ison perheen pyöritys välillä on, sanoi yksi tyyppi naurahtaen siihen että poikien äidithän ne vasta kovilla on. Että tyttöjen kasvatushan on paljon seesteisempää. Ei kuulemma voi verrata tyttövoittoisen suurperheen äitiä neljän pojan äitiin, koska tyttöjen äidit pääsevät niin paljon helpommalla.
Kommentit (88)
Gonamies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gonamies kirjoitti:
Riippuu pahuksesti perustemperamentista. Kolmen jo ison tytön isänä voin sanoa, että murrosikä voi olla tyttöjen kohdalla aika haastava.
Vanhimmalla tytöllä tuo aika meni nopeasti ohi. 5-7 luokat olivat myrskyistä aikaa. Yläasteen lopun ja lukion ajan hän oli jo ihan ihmisen kirjoissa.
Keskimmäisen tytön kohdalla vääntö alkoi viidennellä luokalla ja jatkui lähes täysi-ikäiseksi tuloon asti. Lukion toisella alkoi kai jo itseäänkin draamailu kyllästyttää.
Nuorin taas on ollut hyvin helppo tapaus aina ja mitään varsinaista murrosikää en ole pystynyt erottelemaan. Joskus on vähän ollut mieli mustana esim sydänsuruista tms, mutta haastavaa konfliktinhakuisuutta ei ole näkynyt.
Taistelut on siis pääosin käyty kotona, ne mitä käyty on, sillä koulu on kaikilta pääpiirteissään sujunut hyvästä erinomaiseen. Kavereita heillä on paljon ja miesmakukin näyttäisi olevan järkevä.
Itse kuitenkin miehenä, eli entisenä poikana kiitän onneani, että on vain tyttölapsia. Voin vakuuttaa, että aiheutin enemmän harmaita hiuksia vanhemmilleni, kuin kolme tyttöäni ovat aiheuttaneet yhteensä. Enkä minäkään kuitenkaan mikään pahinta laatua oleva poika ollut, mutta teini-ikä meni aika vauhdikkaissa merkeissä.
Tosin nykynuorten huvituksetkin ovat rauhallisempia ja raju päihteiden käyttö sekä päämäärätön notkuminen ovat vaihtuneet valtavirrasta marginaaliin. Minun lukioaikoinani suurin osa luokkalaisistanikin pyöri viikonloppuisin kännissä runtsalla, tuhansien muiden mukana, mutta nykyisin siellä ei perjantai- ja lauantai-iltaisin juuri ketään näy.
Ne teidän kaupunkilaisten lapset ovat tulleet käyttämään alkoholia ja huumeitaan tänne maaseudulle.
"Meistä kaupunkilaisista" en tiedä, kun asumme maaseudulla. En myöskään ole nähnyt kaupunkilaisia täällä käyttämässä huumeita.
Kaupunki on kyllä suhteellisen lähellä, mutta onneksi niin kaukana, että iltamenoihin on tarvittu vanhempien kyyti. Sekin tietysti auttaa tuossa päihteidenkäytön kontrollissa. Kyllä meidän tyttömme ne ensimmäiset kännikokeilunsa ovat tehneet aikoinaan, mutta se kuuluu asiaan. Enemmän olisin huolestunut, jos aihe ei yhtään kiinnostaisi.
Siinä on kuitenkin iso ero, kokeillaanko sitä alkoholia joskus jossain koulukavereiden bileissä, vai notkutaanko ostarilla, kaduilla tai asemalla joka viikonloppu nuppi sekaisin.
En ole siis huolissani nuorten alkoholikokeiluista, sillä se kuuluu elämään. Mutta ikävä ja omassa kaveripiirissä aikoinaan koettu tosiasia on se, että tiheä kadulla tapahtuva humalajuominen altistaa ikävyyksille. Pojat ovat enemmän laumaeläimiä kuin tytöt ja näyttämisen tarvekin on kovempi. Siinä sitten sattuu ja tapahtuu. Onnettomuuksia, pahoinpitelyjä, kännissä mopoilua, ilkivaltaa jne.
Ohis. Minun nähdäkseni kyllä tytöt ovat laumasieluisempia kuin pojat. Aikuisina naisina varsinkin. Pojat ovat toki onnettomuusalttiimpia, kaikissa ikäluokissa.
Mutta toisaalta olemme muutenkin eri linjoilla. Minä en pätkääkään huolestuisi, jos alkoholikokeilut eivät pätkääkään kiinnostaisi lapsiani. Lasteni isäkin on onnistunut elämään yli 40 vuotta kokeilematta alkoholia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todellakin. En koskaan haluaisi poikaa. Oksettaa ajatuskin. Nainen tekee lapsen paljon enemmän, kantaa lapsen, on lapsessa päävastuussa ja silti miehet saavat määrittää lapsen sukupuolen ja naisen lapsiluvun.
Pojat katsovat pornoa, esineellistävät naisia, heistä kasvaa sovinisteja ja jokainen poika katsoo pornoa. Oksetus. Tytön seksuaalisuus ei vahingoita ketään. Tytöt ne tekee kaiken perheen eteen ja ovat lojaaleja vanhemmille, silti poikia juhlitaan jonain perheen rakentajina.
Koska miehet vihaavat tyttöjä ja naisia, en halua sellaisia tänne maailmaan kasvattaa yhtään enempää. Miesten halun takia tyttöjä abortoidaan. Siksi itse syrjin poikia.
Eli vastaat syrjintään syrjimällä täysin syyttömiä poikalapsia? Et ole siinä tapauksessa yhtään sen parempi kuin nämä miehet, joita halveksit.
Toivottavasti et lisäänny.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu, että tyttöjä kasvatetaan huomaamatta hiukan hellemmällä otteella, jolloin heistä tulee helpommin haastellisia. En tunne lähipiiristäni yhtään poikaa, joka vielä koulikäisenä saisi itkuraivareita. Tytöt taas ovat järjestään tällaisia draamailijoita ja siihen päälle vielä komentavat muita. Ja sille komentamiselle vielä nauretaan hyväntahtoisesti, että "Nella se osaa jo näyttää kaapin paikan".
Veljeni sai itkuraivareita vielä 10-vuotiaana. Itse en saanut koskaan, tai sitten olen ollut niin pieni (reilusti alle kouluikäinen) että en muista sitä.
Vastaisin, että onhan se varmaan vaikeaa ja rankkaa sulloa niitä lapsia ahtaisiin sukupuolirooleihin. Kyllä siinä yksi jos toinen väsyy.
En myöskään ymmärrä ajatusta siitä, että fyysisesti aktiivisempien lasten vanhempana olisi rankempaa. Sehän tarkoittaa vain, että lapselle tulee tarjota liikuntaan mahdollisuuksia. Isoimmat haasteet yleensä liittyy kiukkuun, tempperamenttiin, riitoihin jne. Ei niinkään siihen kuinka fyysisesti aktiivinen lapsi on.
Omat pojat olivat rauhallisia ja heidän kasvattamisensa tuntui helpolta. En tiedä millaista olisi ollut tyttöjen kanssa, sillä minulla ei ole tyttäriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kyllä on ja syy on että pojat on monesti villejä ja rajuja.
Mun kuopus nyt 15v. ja jotain karmeaa se oli
Tytöt pysyy paremmin vieressä ja kuuntelee.
Toki poikkeuksia on mutta mitä tuttujen lapsia olen seurannut niin helpommalla pääsevät.
Ei mitään yletöntä kohellusta ja tapaturma riski pojilla suurempi.
Kannattaa miettiä sitä omaa kasvatustapaa jos noin on. On oma poika ja poikia myös muillakin lähipiirissä. Eivät ole villejä eivätkä rajuja vaan ihan normaaleja ihmisiä.
Yksi ystäväni antaa aina ymmärtää, että hänellä on rankempaa, kun hänellä on yksi poika kuin meillä, joilla kaksi tyttöä. Tyttömme ovatkin aika rauhallisia tyyppejä, mutta kyllä hekin osaavat olla tosi raskaita. Kuten kaikki lapset. Plus heitä on kaksi! Se poika on tosi villi tyyppi, mutta mielestäni tässä ei ole kyse sukupuolesta, vaan ihan sen lapsen persoonasta. Toisella ystävälläni on todella rauhallinen poika. Myös naapurimme sanoo, että tyttönsä ovat huomattavasti raskaampia, kuin perheen poika. Tempperamentti erot, lapsen luonne ylipäätään ratkaisee paljon. Toki myös vanhemmat itsessään vaikuttavat joihikin asioihin ja toiset vanhemmat myös ovat aktiivisempia ja jaksavaisempia kuin toiset.
"Meistä kaupunkilaisista" en tiedä, kun asumme maaseudulla. En myöskään ole nähnyt kaupunkilaisia täällä käyttämässä huumeita.
Kaupunki on kyllä suhteellisen lähellä, mutta onneksi niin kaukana, että iltamenoihin on tarvittu vanhempien kyyti. Sekin tietysti auttaa tuossa päihteidenkäytön kontrollissa. Kyllä meidän tyttömme ne ensimmäiset kännikokeilunsa ovat tehneet aikoinaan, mutta se kuuluu asiaan. Enemmän olisin huolestunut, jos aihe ei yhtään kiinnostaisi.
Siinä on kuitenkin iso ero, kokeillaanko sitä alkoholia joskus jossain koulukavereiden bileissä, vai notkutaanko ostarilla, kaduilla tai asemalla joka viikonloppu nuppi sekaisin.
En ole siis huolissani nuorten alkoholikokeiluista, sillä se kuuluu elämään. Mutta ikävä ja omassa kaveripiirissä aikoinaan koettu tosiasia on se, että tiheä kadulla tapahtuva humalajuominen altistaa ikävyyksille. Pojat ovat enemmän laumaeläimiä kuin tytöt ja näyttämisen tarvekin on kovempi. Siinä sitten sattuu ja tapahtuu. Onnettomuuksia, pahoinpitelyjä, kännissä mopoilua, ilkivaltaa jne.