Millä perustella porukan ulkopuolelle jättäminen on kiusaamista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ollaan työpaikalla, päiväkodissa, koulussa etc paikassa, niin yhden jättäminen porukan ulkopuolelle on kiusaamista. Töissä, koulussa jne jokaisen pitää opetella tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. 

Vapaa-ajalla sitten voi jokainen valita seuransa. 

Jos lounaansa töissä haluaa syödä vain ja ainoastaan Mirkun kanssa, niin ei se ole kiusaamista, se on ystävyyttä.

Totta. Mutta jos sinä, Mirkku, Maija, Kaarina, Seija ja Ulpukka syötte yhdessä ja vain Anjaa ei oteta mukaan, se voi olla kiusaamista.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, ettei huvita olla samassa seurassa jos on negatiivinen, aina arvostelemassa muita, käyttäytyy alentuvasti jne. Ei sellaista ihmistä jaksa kauan.

Tää just. Meil on kouluajoista asti olut tiivis porukka, kasvanut puolisoiden määrä. Meno yhteisissa illoissa rauhoittunut näin keski-ikää lähestyessä (siis teiniajan örvellyksestä). Juodaan sivistyneesti (ne jotka juo). Mutta yksi on edelleen samanlainen känniääliö kuin oli 16v. Nuorena onneksi sammui niin aikaisin ja ensimmäisenä. Nyt on viinapäätä, alkaa jossain vaiheessa riehumaan, kertoo mukahauskaa läppää (= herjaa toisia) jne. Eipä aina kutsuta. Syystä. Välillä kyl turpaansakin saanut kun on ollut uutta puoliskoa joka ei ole tottunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ollaan työpaikalla, päiväkodissa, koulussa etc paikassa, niin yhden jättäminen porukan ulkopuolelle on kiusaamista. Töissä, koulussa jne jokaisen pitää opetella tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. 

Vapaa-ajalla sitten voi jokainen valita seuransa. 

Jos lounaansa töissä haluaa syödä vain ja ainoastaan Mirkun kanssa, niin ei se ole kiusaamista, se on ystävyyttä.

Totta. Mutta jos sinä, Mirkku, Maija, Kaarina, Seija ja Ulpukka syötte yhdessä ja vain Anjaa ei oteta mukaan, se voi olla kiusaamista.

Kai nyt oman seuransa saa valita.

Kiusaaminenhan on siitä näppärä juttu että se voidaan suorittaa kutakuinkin näkymättömästi, ja plausible deniability -periaatteen mukaisesti. Ei jää jälkiä, ja on vaikea todistaa että joku asia olisi kiusaamista :)

Kunhan muistaa vaan sen että ainakin työelämässä kenestäkään ei tarvitse tykätä, mutta ihmisten kanssa pitää tulla toimeen.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, ettei huvita olla samassa seurassa jos on negatiivinen, aina arvostelemassa muita, käyttäytyy alentuvasti jne. Ei sellaista ihmistä jaksa kauan.

Mitä tarkoittaa käyttäytyy alentuvasti?

Mut jos esim koulussa suljetaan porukan ulkopuolelle, sen takia et joku on ärsyttävä?

Ylös

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ollaan työpaikalla, päiväkodissa, koulussa etc paikassa, niin yhden jättäminen porukan ulkopuolelle on kiusaamista. Töissä, koulussa jne jokaisen pitää opetella tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. 

Vapaa-ajalla sitten voi jokainen valita seuransa. 

Jos lounaansa töissä haluaa syödä vain ja ainoastaan Mirkun kanssa, niin ei se ole kiusaamista, se on ystävyyttä.

Totta. Mutta jos sinä, Mirkku, Maija, Kaarina, Seija ja Ulpukka syötte yhdessä ja vain Anjaa ei oteta mukaan, se voi olla kiusaamista.

Kai nyt oman seuransa saa valita.

Joo

?

Aika omituinen tuo oletus, että porukan ulkopuolelle jätetään vain kiusaajat ja paskiaiset. Todellisuudessa tuo sosiaalinen eristäminen voi kohdata ketä tahansa, eikä siitä yleensä voi syyttää kohdetta.

Sosiaalinen eristäminen on vallankäyttöä ja kiusaamista, se rapauttaa kohteen itsetunnon ja tuntuu kamalalta.

Paras ystävä ei tarvitse olla kaikkien kanssa, eikä ilkeyttä tarvitse sietää. Mutta kaikkien kanssa pitäisi pyrkiä tulemaan toimeen.

Vierailija kirjoitti:

Aika omituinen tuo oletus, että porukan ulkopuolelle jätetään vain kiusaajat ja paskiaiset. Todellisuudessa tuo sosiaalinen eristäminen voi kohdata ketä tahansa, eikä siitä yleensä voi syyttää kohdetta.

Sosiaalinen eristäminen on vallankäyttöä ja kiusaamista, se rapauttaa kohteen itsetunnon ja tuntuu kamalalta.

Paras ystävä ei tarvitse olla kaikkien kanssa, eikä ilkeyttä tarvitse sietää. Mutta kaikkien kanssa pitäisi pyrkiä tulemaan toimeen.

Samaa mietin. Tää ketju on tyypillinen kiusaajien keskustelu, jossa se on aina kiusatun oma vika, että häntä kiusataan. Mitäs oli sellainen ja tällainen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ollaan työpaikalla, päiväkodissa, koulussa etc paikassa, niin yhden jättäminen porukan ulkopuolelle on kiusaamista. Töissä, koulussa jne jokaisen pitää opetella tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. 

Vapaa-ajalla sitten voi jokainen valita seuransa. 

Jos lounaansa töissä haluaa syödä vain ja ainoastaan Mirkun kanssa, niin ei se ole kiusaamista, se on ystävyyttä.

Totta. Mutta jos sinä, Mirkku, Maija, Kaarina, Seija ja Ulpukka syötte yhdessä ja vain Anjaa ei oteta mukaan, se voi olla kiusaamista.

Ohis...en ole koskaan ollut koulussa, opiskelupaikassa tai työpaikassa, jossa olisi ollut vain yksi porukka. Ehkä jossain pienessä firmassa voikin olla näin, mutta yleensä porukoita on useampia. 

Mutta voiko esim koulukiusaaminen/porukan ulkopuolelle eristäminen olla omaa syytä?

Muistan joskus päiväkodissa kun haluttiin olla parhaan kaverini kahdestaan ja jostain syystä tämän yhden oli pakko aina änkeä olemaan juuri meidän kanssa. Tämä oli todella ärsyttävää, sitten jos sanottiin että haluttais leikkiä kahdestaan niin tämä meni kantelemaan tarhatädille ja saatiin hirveät valitukset että pakko ottaa mukaan.

Miksei hän voinut leikkiä muiden kanssa...

Tämähän riippuu nyt täysin mistä porukasta puhutaan. Jos työpaikalla joku jätetään ulkopuolelle niin idiootteja ovat sellaiset ihmiset. Työpaikka ei ole kaverikerho. Vapaa-ajalla on omat kaverit, kaikki eivät pidä kaikista. Siinäkin ero on hiulsenhieno milloin kyse on kiusaamisesta. Kyse ei ole kiusaamisesta jos olette oman porukan kanssa kavereina. Kiusaamista mikäli puhutte ihmisestä takanapäin.

Mut jätettiin kouluaikana ulkopuolelle ja naureskeltiin ja pilkattiin selän takana homouden takia.

Täytyy kyllä sanoa, että aikoinaan koulussa samalla luokalla oli tyttö jota kukaan ei oikein olisi halunnut samaan porukkaan, koin enemmin hänet kiusaajaksi. Haukkui aina kaikki vaatteeni (olivat uusia, ei mitään rikkinäisiä kirpparivaatteita), kuvistyöt, asuin kuulemma rumassa talossa, lähes kaikki muut olimme hänen mielestään köyhiä ja hän tuli paremmasta perheestä. Otimme mukaan koska opettajat pakottivat kun me muut kuulemma kiusasimme jättämällä pois ryhmästä. Sitten sainkin itse kuunnella kiusaajaa koko yläasteen ajan. Että kyllä voi joskus olla ihan omaa syytä että jätetään porukan ulkopuolelle. Ei tietenkään päde kaikkiin mutta oma kokemus oli tällainen.

Jokainen on loppupeleissä vastuussa omasta onnestaan. On todella itsekästä tunkea sellaisten ihmisten joukkoon jotka ei tietyn tyypin kanssa halua olla. Kaikkia pitää sietää mutta kenenkään kanssa ei oo pakko viettää aikaa.

Se vähän riippuu, että mistä syystä on jätetty ulkopuolelle. Kerron oman kokemukseni ammattikouluajoilta. Meidän luokassa oli kolmen tytön muodostama klikki. Kaikki tytöt olivat samalta kylältä maalaisia. He otti luokassa ikäänkuin johtajan roolin, että nyt he määrää. Yrittivät tehdä minusta jotakin omaa pikku apulaistaan, joka pomppaa heidän käskystä. Ryhmän johtohahmo tarkkaili minun tekemisiä luokassa, en voinut tehdä omia hommia rauhassa ilman tämän kyseisen ihmisen kyttäämistä. Hän puuttui ja kertoi miltä minun tekemien töiden pitäisi näyttää. Aluksi opettaja ei puuttunut siihen mitenkään. Mutta myöhemmin tämä kolmen tytön klikki alkoi käyttäytyä avoimen myrkyllisesti ja tehdä minusta pilkkaa kun olin ollut päivän poissa koulusta. Opettaja oli todennut, että ompa ilkeitä tyttöjä. Se vaan paheni siihen pisteeseen, että tämä kolmikko odotti minua koulun pihalla ja yritti sanattomasti uhata mm. tulemalla liian lähelle kolmestaan seisomaan ja estämään pääsyni pois koulun pihalta bussiin jonne minulla oli kiire. Syy klikin käytökseen oli luultavasti se, että en alistunut heidän pikku apulaisekseen. Olin tullut ammattikouluun opiskelemaan ammatin. Tilannetta pahensi se kun ammattikoulun yksi opettajista yllytti kiusaajia entisestään ottamalla heidän puolen. Kyseessä tosin ei ollut pätevä opettaja silloin vaan joku sijainen joka oli käynyt muutaman avoimen kurssin. Ja se näkyi kyllä, ettei ammattitaitoa ollut. No tilanne ratkesi sitten siten, että jouduin luopumaan kiusaajien vuoksi unelmastani valmistua siihen ammattiin ja vaihdoin luokkaa kun toinen opettaja otti minut siipiensä suojaan. Siinä päätin ottaa tarjouksen vastaan ja vaihdoin tuon kyseisen opettajan huomaan. No, siinä luokassa oli parempi yhteishenki vaikka kyllä sielläkiin yksi erityinen joutui kiusaamista kokemaan ulkonäön perusteella, että sitten minä en ollut enää se ketä kiusataan, mutta joku toinen joutui yhden "nätin" huolitellun tytön pilkan ja naurun kohteeksi. Hän mm. otti erityisestä tytöstä kuvia joille naureskeli tämän seläntakana. Myöhemmin hän pääsi esimies asemaan. (ei varmaan ketään yllätä, että kiusaaja pääsi esimieasemaan).