Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ärsyttävää kun osaan olla törppö
31.08.2019 |
Juuri näin sattumalta kavereita matkalla olin menossa muualle ja pysähdyin hetkeksi juttelemaan. Tajusin nyt vasta pois lähdettyäni että en kysynyt heiltä mitä kuuluu tai miten on mennyt. Olen sosiaalisesti keskiverto iloinen ihminen, mutta yllättävissä tilanteissa en tajua peruskohteliaisuuksia kysyä. Olisi meinaan kiinnostanut miten on mennyt kun ei pitkään aikaan ole tullut nähtyä, mutta se meni jo kun oli kiire ja ärsytys jäi tilalle. Käykö kenellekään muulle näin? Ja ärsyttääkö teitä jos ohimennen ei kaveri kysy kuulumisia?
Kommentit (9)
Minulla on samaa vikaa. Ja ärsyynnyn siitä samaan tapaan. Olen oikeastaan ymmärtänyt tämän vajavaisuuteni vasta nyt aikuisiällä, en vaan siinä tapaamisen hetkellä muista/älyä vastata kohteliaisuuksiin ja kysyä asioita, vaikka minuakin kiinnostaisi aidosti. Jos joku sanoo minulle jotain kivaa, saatan onnistua sanomaan, että kiitos, mutten juuri koskaan että kiitos samoin (jos se siis sopii tilanteeseen). Saatan kyllä sanoa epäsopivasti, (vaikka kun joku toivottaa minulle hyvää matkaa, kun lähden jonnekin) että kiitos samoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pari kertaa loukannut jotain tuttua hiljattain. Olen kai ollut väsynyt ja puhunut ajattelemattomasti, mutta se jää vaivaamaan.
Ainahan voit laittaa viestin perään:
Olipa kiva nähdä! Minä hölmö olin niin omissa ajatuksissani etten tajunnut yhtään kysellä sun kuulumisia. Miten sulla on mennyt?
Teen töitä ranskalaisten kanssa, ja kyllä vain se minun törppöyteni paistaa. Olen toki kohentunut tässä ja älyän välillä kysellä ihan itsekin kuulumisia, mutta kaukana ollaan vielä.
Kiitos, helpottavaa kuulla etten ole ainoa! Tätä käy aina välillä ja tietoisesti olen koittanut skarpata, sen takia ärsyttää entisestään kun jäi kyselyt välistä. Ja ehkä laitan viestiä perään kaikille kolmelle, ei kai siinä mitään menetä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kysyn vain silloin, jos oikeasti kiinnostaa mitä toiselle on kuulunut. En uhraa energiaa miettimällä sosiaalisia pikkukivajuttuja. Mutta olenkin mies.
Aivan. Jos ei kiinnosta nini älä edes kysy. Ärsyttää epärehelliset kyselijät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin välillä ajatuksissani tai en hoksaa kysellä, mutta jotenkin ajattelen että niin kai kaikki välillä, enkä ajattele että näistä pitäisi loukkaantua. Koska en ainakaan itse loukkaannu.
Asia erikseen ihmiset jotka kahvilla tai iltaa istuessa puhuvat itsestään pitkät pätkät ja kun alkaa itse selittää niin heidän katseensa alkaa harhailla ja puhuvatkin jo heti kohta päälle jotain toista juttua. Toisaalta en jaksa loukkaantua noistakaan, ihmisillä on eri energioita ja tyylejä ja aika luonnollisesti sitä ajaudutaan sitten eri seuraan. Varmaan nuo puhujatyypit viihtyvät hyvin keskenään. No, ei liittynyt aiheeseen mutta tuli mieleen :D
Alue: Aihe vapaa
Kylläpä ottaakin nyt päähän, ketään muuta törppöä paikalla vertaistueksi?