Ensitreffit Alttarilla Official 2019
Kommentit (7445)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tälläiseen ohjelmaan hakevat sosiaalisesti kömpelöt ihmiset kuten Katja ja viime kaudella Rosa?! Heidän katsomisensa on piinaavaa.
Ehkäpä he haluavat löytää parisuhteen?
Jos kenellä niin sosiaalisesti kömpelöllä voi olla vaikeaa löytää sellaista ns. normaalilla tavalla.
Joku rationaalinen tyyppi kuten Katja voi ajatella, että asiantuntijoihin turvautuminen ei silloin ole välttämättä ollenkaan huono ratkaisu. Itse asiassa ykköskauden Esa sanoi samantapaista omista motiiveistaan, ts. että asiantuntijoiden valinta voisi olla parempi kuin oma. Hän tosin ei ollut sosiaalisesti kömpelö ollenkaan, vaikka rationaalinen olikin.
Joo mutta rationaalisena ihmisenä pitäisi myös ymmärtää että asiat ei ole niin yksinkertaisia rakkaudessa ja tunne-elämässä. Tunteet elää omaa elämäänsä eikä ole niin helposti tulkittavissa kuin vaikkapa esim. tietokoneen algoritmi. Insinööri voi toki ajatella että jos tekee asian x tavalla y niin lopputulos = hyvä parisuhde mutta käytännössä se ei toimi noin. Työelämässä ehkä mutta parisuhteessa tuskin (ellei kumppani ole täysin samanlainen).
Heh, tästä tulee etäisesti mieleen Uuno Turhapurhon sketsi missä tietokone oli valinnut hälle täydellisen kumppanin..."Elääks toi juhannukseen saakka?!" heh...eikä mennyt nappiin.
Toisille kumppanin etsintä on helpompaa kuin toisille. Toiset tyytyvät vähään, toiset ei. Väistämätöntä on että kaikki joutuvat kuitenkin parisuhdetta etsiessä ottamaan riskejä luvattoman paljon. Kompromisseja jä kärsimystä on luvassa... nekin kuuluvat parisuhteeseen ja se on kestettävä jos onnen haluaa löytää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on minusta jopa uskomatonta miten armollinen Olli on. En keksi miksi en luottaisi häneen jos olisin Katjan paikalla. Hän tiedostaa liiankin hyvin kaikki vaikeudet, mutta silti yrittää hakea positiivista tilanteesta. Hellävaraisesti ilmaisee itseään, toisaalta kameralle kertoo suoremmin että nyt on paha olla. Arvostan häntä ihmisenä näkemäni perusteella, empaattinen kissamies! Myös oikeassa ammatissa (on selkeästi opettajapersoona). Toivottavasti et muserru täysin vaan asiantuntijat/lähipiiri voivat auttaa mm. tuon riittämättömyyden tunteen kanssa.
Minä keksin.
Ihminen joka tarvitsee kovasti hyväksyntää muilta, saattaa mm. ilmaista itseään epärehellisesti, mukautua omalta kannaltaan epämiellyttäviin tilanteisiin ja sitten pitkän ajan kuluttua räjähtää silmille kun ei enää kestäkään tilannetta, olettaa että muut lukevat hänen ajatuksensa ja kohtelevat häntä niiden mukaisesti (vaikka hän itse ei kerro millaista kohtelua haluaa), jne. Itselleni tulee epämiellyttävä ja epävarma olo tällaisessa seurassa, koska olen tottunut siihen, että jokainen huolehtii omasta hyvinvoinnistaan eikä muiden ajatuksia tarvitse yrittää lukea.
Kiltteyttä pidetään joskus absoluuttisena ihanteena, mutta totuus on että ihminen voi olla myös liian kiltti, jolloin ihmiset ympärillä kärsivät.
Mutta joo, toivon mukaan saa asiantuntijoilta tukea siihen, että olisi assertiivisempi ja luottaisi itseensä.
Hyvä pointti, vaikka en itse näe Ollissa epärehellisyyttä vaan ennemmin omasta tahdosta lähtevää mukautuvuutta. Katjakaan ei vaikuta minusta pahaa tarkoittavalta ja uskon Ollin vähintään (alku)ihastuksen vuoksi tulkitsevan samoin. On helppo olla kiltti ihmiselle josta pitää tai jonka kokee olevan haavoittunut, kuten Katjan tapauksessa ahdistunut epämääräisesti.
Olen itsekin kiltti, joten olen asiassa hieman biased (puolueellinen) ;D
Vierailija kirjoitti:
Kovasti olivat huonoja tanssimaan, kukaan ei osannut.
Parempi olisi ollut olla tanssimattaKaikenlaisia osaajia muuten, mutta ei yksinkertaisimpaakaan tanssiliikettä jaloilla osattu. Hirveää.
Tähän formaattiin valitettavasti kuuluu nuo formaattihäät, joissa on pakollisena ohjelmanumerona tanssi. Halusi pari tai ei.
Ja kaikki nyt vain ei osaa tanssia. Koeta kestää elämää tämän tosiasian kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Oskari kyllä selviytyy ihailtavasti Heidin kanssa, on ymmärtäväinen, tasainen, aikuinen rauhallinen mies, joka tukee sanoillaan, esim. kivasti huomioi Heidin unettomuudesta johtuvaa itkuisuutta sanomalla hyvin myötätuntoisesti, että itsekin olisi tolaltaan jne. Autossa pahoitteli, että Heidin istumaan pääseminen oli hankalaa. Katsoo silmiin, hymyilee, huomioi. Imuroi, oli koko ajan mukana kaikessa. Mä ainakin arvostan kovasti hänen asennettaan.
Jep, Oskari on esimerkillinen monella tapaa! Minulle on tullut mieleen, että koska Oskaria parjattiin etukäteen Napakympin ym. takia, niin hänestä yritetään nyt väkisin vääntää ilkeää sanottavaa hänen todistettuaan epäilyt vääriksi.
Voitaisiin täällä palstallakin olla sillä asenteella, että kohdellaan toista kuten itseään toivoisi kohdeltavan. Mariannan neuvo sopii parisuhteen ulkopuolellekin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tuo Katja ei sitten ole sanonut, että haluaa miehen joka vaan toimii eikä ajattele.
Ei tiennyt että haluaa sellaisen.
Jos olisi sanonut niin, olisi saanut aiemmalta kaudelta sen Esan Pieksämäeltä. Siinähän oli monitaitoinen tekevä mies. Ehkä ei kuitenkaan se, mitä Katja haluaa?
Siis kyllähän Katja varmaan haluaa miehen, jonka kanssa voi keskustella, ja on varmaan ohjelman asiantuntijoille tämän kertonutkin. Mutta ei ole tullut ajatelleeksi, että saattaisi silloin saada Ollin kaltaisen loputonta tunneanalyysia pitävän hepun.
Tulee mieleen, että Katjalle oikeastaan olisi voinut sopia se ykköskauden Olli (löysähirsi-Miian puoliso) paremmin kuin tämä nykyisensä. Sen Ollin kanssa olisi voinut käydä analyyttisia asiakeskusteluja reaalimaailman ilmiöistä. Vaikka pitää oliiviöljyjen sokkotestin, erottaako muka halpismerkin niistä paremmista. Sellainen tieteellinen ote asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Olli: filosofoi omastakin mielestään liikaa, rajoittaen vuorovaikutuksen verbaalisuuteen. Kumppanin olisi hyvä olla nokkela ja huomoristinen ja joka saisi kevyemmän vaihteen päälle noissa analysointitilanteissa
Näitten pitäisi tehdä jotakin yhdessä! Ei pelkästään ajelehtia jollain jokilautalla aistimassa, tai analysoida tuntemuksiaan. Mennä seikkailupuiston köysisillalle tai kokkauskurssille tai pakohuoneeseen tai kokeilla ensi kertaa eläissään lehmän lypsämistä tai hedelmäpeliä, ihan mitä vain. Kunhan se on muuta kuin ainaista havainnointia ja analysointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Petri löysi naisen ja Mari haki Maajussille morsian -ohjelmaan.
Mari maajussin morsianehdokkaana! LOL! Kalliolainen nirppanokka maatilalla. Ei toimi ei.
No se maatila oli joku sairaan upea kartano, jossa olisi ollut tilaa säilyttää ainakin sataa polkupyörää, ja kartanonherrakin suomenruotsalainen.
Vierailija kirjoitti:
Oskari kyllä selviytyy ihailtavasti Heidin kanssa, on ymmärtäväinen, tasainen, aikuinen rauhallinen mies, joka tukee sanoillaan, esim. kivasti huomioi Heidin unettomuudesta johtuvaa itkuisuutta sanomalla hyvin myötätuntoisesti, että itsekin olisi tolaltaan jne. Autossa pahoitteli, että Heidin istumaan pääseminen oli hankalaa. Katsoo silmiin, hymyilee, huomioi. Imuroi, oli koko ajan mukana kaikessa. Mä ainakin arvostan kovasti hänen asennettaan.
Samaa mieltä. Tähän asti hän on ollut oikein mallikelpoinen aikuinen mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen Katja kirjoitti:
Olli on ihana!
Miksi hänet on naitettu jääkuningattarelle, joka ei osaa arvostaa herkkää ja keskustelevaa miestä? Miksi niin monet naiset tuntuvat etsivän "alfaurosta", joka laittaa heidät ruotuun - vaikka sanovat etsivänsä tasavertaista kumppania? Miksi Katja on edes lähtenyt ohjelmaan, jos haluaa itse tehdä kaikki päätökset?
Toivottavasti Olli löytää rinnalleen ihmisen, joka osaa arvostaa häntä.
Jos on pari on väärä, mitään joustohaluja ei varmaankaan ole. Sekään ei ole tietoinen päätös, vaan luonnollinen reaktio, joka näkyy usein myös omien juttujen kärjistymisenä. Ollin höpinä lisääntyy ja Katjan etäisyys kasvaa.
Mä en kertakaikkiaan ymmärrä tätä. Jokainen noista on täysin vapaaehtoisesti hakeutunut ohjelmaan, jossa joku muu valitsee heille kumppanin jonka kanssa menevät naimisiin. Jos nyt sitten sattuu käymään niin, että kumppani on jotenkin väärä, niin minkä ihmeen takia silti kuitenkin pitää olla tyly ja tympeä? Ei kai se sen vääränlaisen kumppanin vika ole, että heidät on laitettu yhteen. Eikö nyt voisi silti yrittää tulla toimeen toisen kanssa ja joustaakin, kun ei sen ihmisen kanssa kuitenkaan ole pakko olla loppuelämää.
Onko noilla ihmisillä muillakin elämän osa-alueilla "luonnollinen reaktio" joustamattomuus ja itsekkyys, jos vastapuoli ei jostain syystä miellytä? Missä on käytöstavat ja empatia????
Varmasti kaikki yrittävätkin parhaansa. Mistä päättelet, ettei näin ole?
En ole tuo jolle vastaat, mutta minulle on tullut (kaikki kaudet katsoneena) vaikutelma, että jotkut osallistujat vähän liiaksi odottavat, että asiantuntijoiden valinta olisi nyt varmasti se oikea tai ainakin lähes, ja että sen takia ei itse tarvitse suuremmin mitään yrittää. Tai ovat ihan hukassa sen kanssa, mitä se yrittäminen olisi. Erityisesti se vaikutelma tuli Mikosta (joka ei muuten minusta ollut mikään hirviö), mutta myös Aliisasta ja (Petrin) Marista. Ja ehkä nyt Katjasta. Pettymys valittuun kumppaniin tulee yllärinä, päälle menee paniikkivaihde, eikä tiedetä miten pitäisi toimia, mennään lukkoon. Aliisa pettyi heti alttarilla, Mikossa tunne heräsi vähitellen kun Heidi ei käyttäytynytkään odotusten mukaisesti.
Ja kun tästä ei pääse pois ollenkaan niin helposti kuin elämän muissa tilanteissa toisen seurasta pääsee...
Vierailija kirjoitti:
Katja ja Olli: maskuliininen nainen ja feminiininen mies. Vastuu on parittajilla. Mikä heidät sai olettamaan, että maskuliininen Katja preferoisi feminiinisiä miehiä ja feminiininen Olli maskuliinisia naisia?
Katjan aivojen maskuliinisuuteen viittaa tunnekylmyys ja insinööriammatti. Maskuliinisuutta on myös kasvoissa, jotka ovat leveät. Pukeutumistyylikin häämatkalla maskuliininen. Verratkaa vaikka Heidiin, joka edustaa feminiinistä ääripäätä.Olli on feminiinisen hoikka, kehonkieleltään vähän epävarma, ei johtajamainen. Puhetyyli ja ääni feminiininen. Jotkut naiset preferoivat tällaisia miehiä. Monet eivät.
Edustaako Katja autismispektriä, entä Olli? Katjan töksäyttely, tilannetajun puute ja vaikeus luoda tunnesiteitä ja sietää läheisyyttä viittaisi siihen suuntaan. Ollilla taas jatkuva analysointi päällä, eikä hänkään luonteva ole vuorovaikutustilanteissa.
Katja muistuttaa viime kauden spektriläistä töksäyttelijää Heikkiä.
- Suomalaisilla naisilla on useimmilla tuollainen leveä pyöreä Katja-naama. Myös hoikilla. Kapeanaamainen voi olla jopa maskuliinisemman näköinen, sillä silloin kasvojen luusto korostuu.
- Olli ei ole hoikkaa nähnytkään, pöydän ääressä kun istuivat niin aika selvä alkava pömppis erottui. Laihaläski olemus. Puhetyylistä tekee feminiinisen lauseen lopussa nouseva intonaatio. (Varmasti silti löytyy naisia, joihin hänen olemuksensa iskee.)
- Katja voisi edustaa autismispektriä kyllä. Erona viime vuoden Heikkiin se, että Heikki osasi olla parhaimmillaan todella hauska, sai myös Miinan nauramaan. Myös kehui tätä, esim. kun oli ruokaa valmiina odottamassa. Ja osasi luopua alun ennakkoluuloistaan.
Koko ohjelmassa minua miellyttää vain Olli ihmisenä saati sitten kumppanina (olen bi)
Tohtori F kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katja ja Olli: maskuliininen nainen ja feminiininen mies. Vastuu on parittajilla. Mikä heidät sai olettamaan, että maskuliininen Katja preferoisi feminiinisiä miehiä ja feminiininen Olli maskuliinisia naisia?
Katjan aivojen maskuliinisuuteen viittaa tunnekylmyys ja insinööriammatti. Maskuliinisuutta on myös kasvoissa, jotka ovat leveät. Pukeutumistyylikin häämatkalla maskuliininen. Verratkaa vaikka Heidiin, joka edustaa feminiinistä ääripäätä.Olli on feminiinisen hoikka, kehonkieleltään vähän epävarma, ei johtajamainen. Puhetyyli ja ääni feminiininen. Jotkut naiset preferoivat tällaisia miehiä. Monet eivät.
Edustaako Katja autismispektriä, entä Olli? Katjan töksäyttely, tilannetajun puute ja vaikeus luoda tunnesiteitä ja sietää läheisyyttä viittaisi siihen suuntaan. Ollilla taas jatkuva analysointi päällä, eikä hänkään luonteva ole vuorovaikutustilanteissa.
Katja muistuttaa viime kauden spektriläistä töksäyttelijää Heikkiä.
Onko hoikkuus automaattisesti naisellista? Olli on mielestäni ihan normaalin näköinen keholtaan. Jotenkin pistää silmään tämä oletus että jos et ole pitkä, raamikas ja atleettinen mies olet nainen?
Jos nyt sanoilla miehekäs ja naisellinen ylipäätään on jotain merkitystä ja käyttöä, niitä voi käyttää luonnehtimaan fyysisiä ominaisuuksia. Ja se että joku mies on olemukseltaan jollakin tapaa naisellinen, ei tietenkään riitä tekemään hänestä naista.
Ei hoikkuus itsessään välttämättä ole naisellista. On jäntevällä tavalla hoikkia miehiä, jotka eivät ole pätkääkään naisellisia siinä hoikkuudessaan. Ja on pehmeän pyöreän naisellisia naisia. Olli nyt ei ole millään tavoin jäntevä, vaan näyttää hartioista istumaduunarin tapaan kireältä (tyypillisempää naisille) ja siitä alaspäin löysältä. Minun silmissäni vaikutelma on neitimäinen; osa kyllä menee puhetavan piikkiin.
Mutta ei se hänestä naista tee. Ja varmasti on monen naisen silmissä kiinnostava juuri sellaisena kuin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on minusta jopa uskomatonta miten armollinen Olli on. En keksi miksi en luottaisi häneen jos olisin Katjan paikalla. Hän tiedostaa liiankin hyvin kaikki vaikeudet, mutta silti yrittää hakea positiivista tilanteesta. Hellävaraisesti ilmaisee itseään, toisaalta kameralle kertoo suoremmin että nyt on paha olla. Arvostan häntä ihmisenä näkemäni perusteella, empaattinen kissamies! Myös oikeassa ammatissa (on selkeästi opettajapersoona). Toivottavasti et muserru täysin vaan asiantuntijat/lähipiiri voivat auttaa mm. tuon riittämättömyyden tunteen kanssa.
Minä keksin.
Ihminen joka tarvitsee kovasti hyväksyntää muilta, saattaa mm. ilmaista itseään epärehellisesti, mukautua omalta kannaltaan epämiellyttäviin tilanteisiin ja sitten pitkän ajan kuluttua räjähtää silmille kun ei enää kestäkään tilannetta, olettaa että muut lukevat hänen ajatuksensa ja kohtelevat häntä niiden mukaisesti (vaikka hän itse ei kerro millaista kohtelua haluaa), jne. Itselleni tulee epämiellyttävä ja epävarma olo tällaisessa seurassa, koska olen tottunut siihen, että jokainen huolehtii omasta hyvinvoinnistaan eikä muiden ajatuksia tarvitse yrittää lukea.
Kiltteyttä pidetään joskus absoluuttisena ihanteena, mutta totuus on että ihminen voi olla myös liian kiltti, jolloin ihmiset ympärillä kärsivät.
Mutta joo, toivon mukaan saa asiantuntijoilta tukea siihen, että olisi assertiivisempi ja luottaisi itseensä.
Kyllä tuossa alkuvaiheessa kun tutustutaan aivan outoon ihmiseen kaikki joutuvat (tai pitäisi) tarkkailla mitä toinen oikeasti on tai haluaa, jos paukuttaa kaikki hyvin suoraan ja ehdottomasti käy kuin Rosalle tai Katjalle. Kuitenkin kai se päätarkoitus tuossa alussa olisi saada vuorovaikutus toimimaan? Ei voi tietää kuinka Olli käyttäytyisi toisenlaisen ihmisen kanssa, nyt tuo toisen täysjarrutus laittaa tesimään epätoivoisesti keinoja selvitä tilanteessa. Samahan oli Esalla Aliisan kanssa (ja Rosa jarrutti myös täysillä). Jos tilanteessa vastaa samalla tyylillä käy kuin Marille ja Petrille, jos taas yrittää, sujuilee pikkuhiljaa luovuttaen kuten Olli ilmeisesti tekee, käy kuin Esalla ja Eetulla, liitto kaatuu mutta ohjelman jälkeen on naisia läjäpäin ilmottautumassa tyttöystäväkandidaateiksi.
Olen samaa mieltä tuosta lihavoidusta. Mutta samaan aikaan on myös niin, että jokaisen pitäisi ottaa vastuu omista tarpeistaan ja onnellisuudestaan, eikä ripustautua sen varaan että toinen onnistuu siinä ääneenlausumattomien tarpeiden tarkkailussa täydellisesti. Vastuu tilanteiden sujumisesta ei koskaan ole vain toisella osapuolella, jos nyt jätetään laskuista ääritapaukset (persoonallisuushäiriöiset joiden kanssa ei vain pysty tulemaan toimeen vaikka tekisi miten päin). Katjan ja Ollin vaikeuksiin on syynsä kummankin osapuolen käytöksessä.
Vierailija kirjoitti:
Tohtori F kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katja ja Olli: maskuliininen nainen ja feminiininen mies. Vastuu on parittajilla. Mikä heidät sai olettamaan, että maskuliininen Katja preferoisi feminiinisiä miehiä ja feminiininen Olli maskuliinisia naisia?
Katjan aivojen maskuliinisuuteen viittaa tunnekylmyys ja insinööriammatti. Maskuliinisuutta on myös kasvoissa, jotka ovat leveät. Pukeutumistyylikin häämatkalla maskuliininen. Verratkaa vaikka Heidiin, joka edustaa feminiinistä ääripäätä.Olli on feminiinisen hoikka, kehonkieleltään vähän epävarma, ei johtajamainen. Puhetyyli ja ääni feminiininen. Jotkut naiset preferoivat tällaisia miehiä. Monet eivät.
Edustaako Katja autismispektriä, entä Olli? Katjan töksäyttely, tilannetajun puute ja vaikeus luoda tunnesiteitä ja sietää läheisyyttä viittaisi siihen suuntaan. Ollilla taas jatkuva analysointi päällä, eikä hänkään luonteva ole vuorovaikutustilanteissa.
Katja muistuttaa viime kauden spektriläistä töksäyttelijää Heikkiä.
Onko hoikkuus automaattisesti naisellista? Olli on mielestäni ihan normaalin näköinen keholtaan. Jotenkin pistää silmään tämä oletus että jos et ole pitkä, raamikas ja atleettinen mies olet nainen?
Hoikkuus miehellä on kylläkin feminiinistä. Lihakset (joita miehillä on luonnostaan enemmän kuin naisille) kertovat maskuliinisuudesta ja niiden puute taas voidaan tulkita päinvastaisesti. Mutta hoikkuus on vain yksi osa, kuten tuo luetteli muitakin asioita, kehonkieli, ääni ym. Ei olis munkaan tyyppiä ollenkaan, vaikka mukavalta vaikuttaakin.
Ykköskauden Esa oli todella hoikka, suorastaan laiha, mutta sanottiinko että olisi ollut feminiininen?
Vierailija kirjoitti:
Ollia kohtaan on väärin, että hänelle yritetään ujuttaa vastuuta Katjan ihmisenä kasvamisesta. Ei toiselle voi sanoa, että hänen pitäisi käyttäytyä tietyllä tavalla, että puoliso oppisi jotakin. Ei varsinkaan tällaisessa ohjelmassa, jossa kaksi vierasta aikuista laitetaan yhteen ja joissa molempien pitäisi olla halukkaita tutustumaan toiseen ja kasvamaan itse ihmisenä. Minusta Olli pärjää oikein hienosti. Hän on ehkä kiltti ja kiltteys ei tietenkään aina ole hyväksi, mutta jokaisella meillä on huonot puolemme. Paremminkin sanoisin, että Katjan pitäisi pystyä ajattelemaan, miltä Ollista mahtaa tuntua, kun hän on tällainen jääprinsessa.
Katja taitaa olla malliesimerkki sellaisesta "itsenäisestä ja vahvasta" naisesta, joka kuvittelee olevansa parempaa kuin on. Siinä unohtuu muut, kun keskittyy olemaan itsenäinen ja vahva. Itse näen, että Olli on itsenäinen ja vahva, sillä hän tulee toimeen omillaan, ymmärtää millainen tyyppi oikein on, mutta samalla oman vastuunsa toisista ihmisistä. Herkkyys on vahvuutta, älykkyyttä ja kykyä ymmärtää, mitä ympärillä oikein tapahtuu.
Omien tunteiden ilmaisu avoimesti ja omista rajoista kiinni pitäminen on vastuullista ja aikuismaista käytöstä - ei suinkaan vastuun ujuttamista toiselle. Se, jos tuota ei tee vaan odottaa toisen automaattisesti kohtelevan itseä oikein, on vastuun sälyttämistä sen toisen harteille. Ihmisiä on erilaisia ja toiveemme ja tapamme vaihtelevat. Keneltäkään ei voi edellyttää sen ymmärtämistä automaattisesti, miten joku toinen ihminen haluaa itseään kohdeltavan, vaan erityisesti tutustumisvaiheessa (mutta muulloinkin) vastuu sen kertomisesta toiselle on jokaisella ihmisellä itsellään.
Tämä pätee kaikkiin ihmissuhteisiin, myös niihin joissa kumpikaan ei ole sosiaalisesti kömpelö. Se, että ihmiset eivät osaa ottaa vastuuta omasta onnellisuudestaan parisuhteessa, on yksi tavallisimpia syitä parisuhteiden ongelmiin.
Anniina on aivan ihana nainen! Hersyvä, positiivinen ja joustava.
Vierailija kirjoitti:
Katja on aivan jäätävä ihminen, joka ei kuuluisi koko ohjelmaan. Olli on aika sympaattinen, analysoiva humanisti, joka ansaitsisi hyvän vaimon.
Miten voivat muka ammattilaiset valitsijat tehdä tuollaisen parin?
Voin helposti kuvitella, miten on tehty tuollainen pari:
- Kumpikin on sanonut toivovansa puolison kanssa syvällisiä keskusteluja.
- Kummallakin on yliopistokoulutus, älykkyys suunnilleen samalla tasolla (käsittääkseni hakuvaiheessa testataan). Kumpikin lukee paljon.
- Kumpikaan ei ole pitänyt toisen ulkonäköä vastenmielisenä niissä kuvissa, joita hakijoista on näytetty.
- Kumpikin asuu Lahdessa, mikä helpottaa käytännön järjestelyjä.
Katja ei haastatteluissa välttämättä ole vaikuttanut ollenkaan jäätävältä. Mahdollisesti on ilmaissut tiedostavansa, ettei niin ole tunneihmisiä, ja tätä on pidetty hyvässä mielessä kypsän itsetuntemuksen merkkinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi piti taas valita kiintiöahdistuja mukaan??? Eikö ole jo nähty monen monta kertaa, ettei se toimi?!
Tämä sarja osoittaa sen käsityksen aivan todeksi, (jota ei tietenkään saisi sanoa, vaikka se on jokaisen todettavissa), että miesten tehtävä on aina tasapainottaa ja olla kärsivällinen ja naiset itkee (sari) ahdistuu (rosa, katja, mari, aliisa) hystetisoi (tiina) ylianalysoi (miia: kaikki muistaa jatkuvan löysän hirren) Toki poikkeuksia voi olla, jossa roolit toisinpäin (Miina ja Heikki), mutta ne ovat hyvin harvinaisia. Ne, jotka tässä miehen tärkeimmässä tehtävässä onnistuu (esa (violan mies), samuli, antti) niin niiden liitoilla on parhaimmat mahdollisuudet selvitä. Ne, jotka eivät edes yritä tällaista (petri), niin liitto on täysin tuhoon tuomittu.
Miksi tuota ei saisi sanoa ääneen? Todellakin yksi oleellinen ominaisuus hyvässä aviomiehessä on kyky olla tasapainottava ja rauhoittava voima, turvasatama. Nainen kyllä venyy ja antaa itsestään ihan riittävästi monella muulla saralla. Miksi mennä yhteen jonkun petrin kanssa, etenkin kun ei tarvitse elättäjää ja tuskin hän olisi edes elättänyt?
Kerro tarkemmin millaisia (huom! hyväksyttyjä) erityistehtäviä on naisilla?
Kyllä naisetkin tasapainottavat, mutta eri tavalla. Tuovat kepeyttä, ratkovat konflikteja, omistautuvat, pitävät huolta, tukevat jne.
Olipas miehenä kiva lukea tämä viesti. Minustakin miehillä ja naisilla on biologiset eronsa, jotka täydentävät toisiaan. Ihailen esimerkiksi naisten kykyä luoda sosiaalista hyörinää. Se tuo kotiin kivaa tunnelmaa. Yleensäkin naiset ovat taitavia tunnelman luomisessa. Jos minun täytyy ottaa vieraat vastaan yksin, tunnen itseni hyvin orvoksi, koska en saa vain itsestäni irti sellaista luontevaa jutustelua.
Minusta on ihan ok, jos joillakin pareilla hommat toimivat tähän tyyliin, mutta olisiko kuitenkin mahdollista jättää tuo yleistäminen väliin kun elämme kuitenkin nykyaikaa?
Tiede perustuu yleistämiseen. Ei laboratoriossa tehtyjä mittauksia aivojen toiminnasta julkaista yksilöllisesti, vaan tulokset perustuvat suuriin aineistoihin, joille tehdään tilastolliset testit.
Tulosten perusteella voidaan sitten hahmotella sukupuolten välisiä keskimääräisiä eroja.
Nykyaikana paljon suurempi ongelma on yleistämisen puute kuin yleistäminen. Kun keskimääräisiä eroja ei tunnusteta, syntyy kummallisia käytäntöjä, jotka eivät palvele enemmistöä.
Esimerkiksi ylivoimainen enemmistö tahtoisi miehille ja naisille erilliset julkiset vessat tunnesyiden vuoksi, mutta koska enemmistön tahtoa ja yleistä kuvaa ei kunnioiteta, käytännöstä ollaan jo monissa paikoissa luovuttu. Pienen pieni joukko tuhoaa enemmistön tahdon, koska meillä on kulttuuri, jossa yksilöllisyys on yleistä tahtoa tärkeämpää.
No nyt on aika rankkaa yleistämistä tieteen luonteesta!
Ennen muuta se tieteiden tiede eli fysiikka ei perustu yleistämiseen tyyliin "yleensä on näin", vaan pyrkii löytämään säännönmukaisuudet (ns. luonnonlait), jotka ovat voimassa aina ja joka tapauksessa..
Eipä se noin ole. Kun tehdään esimerkiksi laboratoriomittauksia aivojen toiminnasta, niin eivät yksittäiset poikkeukset horjuta kokonaiskuvaa. Kokonaisuus ratkaisee, eivätkä poikkeukset kumoa yleiskuvaa.
Joukossa voi olla useitakin koehenkilöitä, jotka reagoivat keskiarvon vastaisesti, mutta se ei kumoa tuloksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäöstä puhutaan paljon, itselle naisen ulkonäkö on sellainen juttu että persoonaa ja jotain kivaa pitää olla ja kyllä se niin on että hyvännäköinen (omasta mielestä) takapuoli on ehdoton must. En vain voisi syttyä kovin plättäperseisestä naisesta enkä sellaisesta jonka lantio on kapeampi kuin vyötärö. Niin se on.
Tuosta Heidistä sen verran, että itselle olisi nonono koska kämppä täynnä pinkkiä, tuhat purnukkaa ja muutenkin on sellainen ikään kuin barbileikkejä vailla oleva 12-vuotias.
Oskarin tukitiimikin näköjään herännyt:D Onko Oskari oikeasti noin katkeroitunut ainakin niistä asioista, jossa Heidi lemppasi hänet, lehdet kirjoittivat säälivänsä Heidiä ja iltalehtikin haukkui 12-vuotiaaksi, että nyt on pakko haukkua Heidiä? Olisitte nyt siellä tukitiimissä keksinyt edes jonkun muun iän tuohon kommenttiinne kuin 12:D Se on nimittäin sama, jolla iltalehden toimittaja Oskaria haukkui. Mitähän Heidi tarkoitti sillä, kun sanoi että Oskarilla huono itsetunto?
Olen nainen, enkä innostu naisten pepuista.
Mutta olen samaa mieltä tuon edellisen kirjoittajan kanssa: tuhat purnukkaa, rimpsuja ja hörhelöitä, eri sävyjä pinkkiä - Heidillä on tuollainen monen teini-ikäisen ’barbileikkisä tyyli’. Ja vähän vaikuttaa persoonana sellaiselta ’tunteiden vuoristoradalta’ mutta muuten oikein ihanalta tyypiltä :)
Millä kukaan muuten perustelee tuon määrän noita huulipunia mitä Heidillä oli - maailmassa ei varmaan olo edes kehitetty noin montaa ERI väriä huulipunaa?
Jokainen saat oli käyttää rahansa ihan siihen mistä tyydytystä saa ja mitä kokee tarvitsevansa, mutta huulipunathan menee huonoksi ajan myötä...
On sitä erikoisempiakin keräilykohteita. Itse keräilen jotain paljon halvempaa ja säilyvämpää kuin Heidi, mutta osaan kuvitella sen ilon jonka kokoelma hänelle tuo.
Mieluummin erikoinen harrastus kuin harrastuksettomuus kumppanissa.
Oskari kyllä selviytyy ihailtavasti Heidin kanssa, on ymmärtäväinen, tasainen, aikuinen rauhallinen mies, joka tukee sanoillaan, esim. kivasti huomioi Heidin unettomuudesta johtuvaa itkuisuutta sanomalla hyvin myötätuntoisesti, että itsekin olisi tolaltaan jne. Autossa pahoitteli, että Heidin istumaan pääseminen oli hankalaa. Katsoo silmiin, hymyilee, huomioi. Imuroi, oli koko ajan mukana kaikessa. Mä ainakin arvostan kovasti hänen asennettaan.