Ensitreffit Alttarilla Official 2019

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matala arvosana kämpästä voi sikäli satuttaa, että jos siitä on pyritty tekemään omannäköinen ja viihtyisä, niin tulet käytännössä kommentoineeksi toisen luomusta. Kämpässä on kuitenkin monta asiaa, joihin on päässyt itse keksimään ratkaisunsa.

Ymmärrettävää. Mutta samasta syystä toinen voi kokea, että ei vain voi kehua kämppää, jossa ei tosiasiassa itse ikimaailmassa haluaisi asua. Varsinkin kun on tarkoitus parisuhdetta olla rakentamassa. Ainakin itse olisin tästä syystä rehellinen tässä asiassa, vaikka olisikin riski että toinen siitä loukkaantuu. Jos nimittäin suhde jatkuisi niin pitkälle että oltaisiin kohta etsimässä yhteistä kämppää, ja siinä vaiheessa sitten totuus paljastuisi, niin kumppanini kokisi takuulla tulleensa petetyksi jos olisin esittänyt että hänen asuntonsa on mielestäni kiva ja kehuttava.

No siinä vaiheessa tunnettaisiin jo paremmin ja suhde on sillä tasolla, että muut asiat merkitsevät paljon enemmän kuin se, että toinen on alussa ollut "liian" kohtelias. Kyllä jokaisen aikuisen ihmisen pitäisi ymmärtää, ettei se ole epärehellisyyttä, vaan on täysin normaalia minkä tahansa suhteen alkuvaiheessa, että ei loukata toista turhanpäiväisillä asioilla, varsinkin kun nyt on kyse ihan peruskäytöstavoista.

Ihmisillä on erilaisia tyylejä tutustua toiseen. Oma tyylini on sellainen, että kuuntelen alusta asti hyvin tarkkaavaisesti kaikkea, mitä toinen kertoo itsestään ja mieltymyksistään, ja muodostan tältä pohjalta kuvan henkilöstä. Jos hän sitten myöhemmin onkin jostain tärkeästä asiasta eri mieltä kuin alussa kertoi, hämmennyn ja koen, että tutustumisen eteen tekemäni ponnistelu on mennyt hukkaan. En vain ymmärrä sitä että itsestä luodaan kohteliaisuuden nimissä todellisuutta vastaamaton kuva, koska itse arvostan totuutta ja rehellisyyttä yli kaiken, ja lasken hyvin paljon niiden varaan.

Olen kerran päätynyt parisuhteeseen tällaisen "kohteliaan" miehen kanssa, joka paljastui suhteen edetessä niin erilaiseksi alussa luomaansa kuvaan nähden, että en halunnut olla enää yhdessäkään sen jälkeen kun totuus tuli ilmi. Meillä kun ei ollut tosiasiassa oikein mitään yhteistä! Vaikka tässä vastapuolen tunteita varjelevassa kohteliaisuudessa on se hyvä puoli että sen avulla voi välttyä konflikteilta, niin huonona puolena on kaikki se ikävä, mitä epärehellisyydestä yleensäkin on tapana seurata.

Siis eri tyyleissä on omat hyvät ja huonot puolensa. Katjalla ja Ollilla on erilaiset tyylit ja odotukset kommunikaatiosta, joten on ymmärrettävää että heillä on vaivautunut olo toistensa seurassa.

Mielipiteet voivat muuttua, jopa tärkeissä asioissa. Itse ihmettelen näitä, jotka jäävät ikuisesti samaan mielipiteeseen ja odottvat sitä muilta myös. Minä vaihdan mielipidettä sillä hetkellä kun se edellinen mielipide tuntuu tyhmältä. Vaikka sitten kymmenen minuutin päästä. Pitkissä parisuhteissa on varauduttuva, että toinen muuttuu ja jos ei ole kykenevä hyväksymään tätä, parisuhde ei tule onnistumaan pidemmän päälle. Puoliso voi hurahtaa juoksemiseen, toinen alkaakin haluamaan lasta, joku haluaakin muuttaa kaupunkiin jne. vaikka aiemmin ajattelikin toisin. Siinä ei ole mitään epärehellistä.

En minä puhunut mitään mielipiteiden muuttumisesta, vaan siitä että on kerrottu omaksi mielipiteeksi jotain muuta kuin mitä se oikeasti on. Nämä ovat kaksi aivan eri asiaa.

t. Se, joka totuuden paljastuttua erosi miehestä, joka oli kertonut melkein kaikessa itsestään valheellisesti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen luuseri ilmeisesti, mutta tapasin oman mieheni valmistuttuani yliopistosta 24-vuotiaana. Hän on ensimmäinen, jonka kanssa olen koskaan mennyt treffeille. Olemme edelleen yhdessä, nykyään 34-vuotiaita. Että onnistumisprosentti 100 %, tai ehkä luuseriprosentti 100

4 * ’ensitreffit’ -

1. seukattiin melkein kaksi vuotta

2. Yhden illan tapaaminen

3. Satunnaista tapailua (eri paikkakunnilla opiskelemassa) n 6kk

4. Yhdessä nyt reilu 20v.

Onnistumisprosentti ? Onko se sitten 75?

Kuinka monta kertaa olet ollut avio- tai avoliitossa vähintään useamman vuoden ajan? Kuinka monta kertaa olet ollut elämäsi aikana ensitreffeillä? Jaa ensimmäinen numero toisella ja kerro sadalla = onnistumisprosenttisi.

Vierailija kirjoitti:

Olen luuseri ilmeisesti, mutta tapasin oman mieheni valmistuttuani yliopistosta 24-vuotiaana. Hän on ensimmäinen, jonka kanssa olen koskaan mennyt treffeille. Olemme edelleen yhdessä, nykyään 34-vuotiaita. Että onnistumisprosentti 100 %, tai ehkä luuseriprosentti 100

Miksi kutsut itseäsi luuseriksi? Olet onnekas. Sinulla on tosiaan täydellinen ensitreffien onnistumisprosentti. Voit olla iloinen, että tuollainen tuuri kävi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja saahan sitä nyt sanoa mitä vaan. Sehän ton ohjeman ydin on: pohtia ja tarkastella itseä ja toista.

Niinpä, tarkoitat että Oskari saa sanoa mitä vaan. Hänestä ei todellakaan saa sanoa mitä tahansa.

Kyllähän se Heidikin siitä puhuu, mitä haluaa.

Siellä? Onko sanonut ruudussa jotain herjaavaa? Mitä?

Onko ”arvaamaton” jotenkin herjaavaa? Herranen aika sentään mitä neitejä täällä on.

Jos vertaa siihen, millaisia viestejä täältä on poistettu (esimerkiksi O on kaljuuuntuva, niin kuin onkin) niin on hyvin hyvin herjaavaa.

Arvasin, että tällaista manipulaatioyritystä tulisi, mutta se vaikuta minuun mitenkään, palautetta lähtee.

”Arvaamaton” on minusta muuten paljon vähemmän negatiivinen kuvaus kuin vastakohtansa ”ennalta-arvattava” (=tylsä).

Aloin katsoa tuota USA:n versiota, kun en jaksa odottaa tähän uusia jaksoja. Siellä on yksi aivan ihana pari! En tiedä meneekö myöhemmin sukset ristiin, mutta ainakin viidennen jakson alkuun asti heillä on niin söpöä ja hauskaa että sitä on ihanaa katsoa. <3 Vähän kuin nuo Ville ja Anniina mutta ehkä vielä hassumpia, ja oman värinsä tuo se että seksistäkin puhutaan avoimesti.

Minäkään en ole nähnyt missään kohtaa Ollin ”ylianalysointia”. On ehkä vähän epävarma joissain asioissa, mitä Katjan lievä tylyys varmasti tuo entisestään esiin. Otteessa seuraavasta jaksosta kuitenkin sanoo suoraan, että tietyt Katjan kommentit aiheuttavat hänessä alemmuudentunnetta eikä hän pidä siitä yhtään. Ei ole siis todellakaan jäämässä miksikään tossukaksi ja hyvä niin.

Katja olisi varmaan toivonut toisenlaista miestä, muttei tajua, ettei itsekään ole aavistuksen rotevana insinöörinä mikään unelmanainen.

Mun ystävätär on hyvin samanlainen kuin Katja. Töksäyttelevä, mutta ei tarkoita mitään pahaa. En nähnyt jakoissa Katjan puolelta mitään ilkeilyä, on vaan tahditon ja ei sosiaalisesti kovin älykäs.

Mun mielestä Mensan jäsenyydellä keuliminen kääntyy itseään vastaan, koska sen nyt kaikki tietää, että sen lajin älykkyys ei ole mitenkään parisuhteen kannalta hyvä juttu... vrt. Eevis BB:ssa, ei meinaan hänkään kovin sosiaalisesti lahjakas ole. :/

Mä voin suoraan sanoa, että Mensan jäsenyys olisi mulle turn off miehessäkin. En halua sademiestä puolisokseni.

Vierailija kirjoitti:

Mun ystävätär on hyvin samanlainen kuin Katja. Töksäyttelevä, mutta ei tarkoita mitään pahaa. En nähnyt jakoissa Katjan puolelta mitään ilkeilyä, on vaan tahditon ja ei sosiaalisesti kovin älykäs.

Mun mielestä Mensan jäsenyydellä keuliminen kääntyy itseään vastaan, koska sen nyt kaikki tietää, että sen lajin älykkyys ei ole mitenkään parisuhteen kannalta hyvä juttu... vrt. Eevis BB:ssa, ei meinaan hänkään kovin sosiaalisesti lahjakas ole. :/

Mä voin suoraan sanoa, että Mensan jäsenyys olisi mulle turn off miehessäkin. En halua sademiestä puolisokseni.

Ennakkoluuloja much?

Minulla on aina ollut Mensa-tason kumppani (eivät tosin ole jäseniä, koska mitkään kerhoihin kuulumiset eivät kiinnosta), enkä muunlaista huolisikaan. Ja voin kertoa että jokainen näistä miehistä on kuumaa kamaa naisten keskuudessa.

Sosiaalinen lahjattomuus ei ole sama asia kuin korkea älykkyys.

Mitä Heidin ja Oskarin välillä on tapahtunut? Oskari vaikuttaa tosi mukavalle ja huomioivalle, mutta Heidi itkee.

Vierailija kirjoitti:

Minäkään en ole nähnyt missään kohtaa Ollin ”ylianalysointia”. On ehkä vähän epävarma joissain asioissa, mitä Katjan lievä tylyys varmasti tuo entisestään esiin. Otteessa seuraavasta jaksosta kuitenkin sanoo suoraan, että tietyt Katjan kommentit aiheuttavat hänessä alemmuudentunnetta eikä hän pidä siitä yhtään. Ei ole siis todellakaan jäämässä miksikään tossukaksi ja hyvä niin.

Minun mielestäni tossukkuus taas on juuri sitä, että tuntee alemmuutta jos toisen mielestä oma kämppä on vain 7,5:n tasoinen, vaikka on itse ensin pyytänyt siitä arvosanaa. On toki hyvä että hän pystyy tunnistamaan reaktionsa ja puhumaan niistä avoimesti, siitä pisteet! Itselleni kuitenkin olisi kumppanissa ihan liikaa jo se, ettei hänelle voi rehellisesti kertoa omaa mielipidettään asioista, koska hänen itsetuntonsa murenee siitä.

Enkä nyt tarkoita tässä tuollaisia asioita, mitä joku listasi aiemmassa viestissä, kuten kaljuutumista tai selluliittisia reisiä, joille ei mahda mitään. Sellaisista kielteisen mielipiteen sanominen on typerää ja tarpeetonta. Mutta sen kertominen, millaisesta kodista pitää ja ei pidä, on omasta mielestäni rakentavaa ja tarpeellista, koska siihen asiaan ihminen voi yleensä vaikuttaa, ja se on olennainen tekijä parisuhteen onnistumisen kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Mitä Heidin ja Oskarin välillä on tapahtunut? Oskari vaikuttaa tosi mukavalle ja huomioivalle, mutta Heidi itkee.

Jos rehellisesti kertoo, niin se poistetaan.

Katso ohjelmaa, niin kyllä se selviää. Miksi Heidi muutti kesken kuvausten Oskarin luota pois ja käski tätä hävittämään hänen puhelinnumeronsakin? Varmaan liittyy tulevat itkut siihen.

Mutta mitä Oskari on tehnyt? Hänhän on tosi mukava. Heidi vaikuttaa jaksoista nähdyn perusteella aika joustamattomalle.

Voiko joku kertoa, jos tietää Oskarista ja Heidistä?

"Paluu arkeen. Kausi 6, 4/10. Parit palaavat häämatkalta ja yhteinen arki alkaa. Uniongelmat ja kommunikaatiovaikeudet tuottavat haasteita yhteen muuttaneiden parien välille. Yhteisen kodin rakentaminen ja lapsihaaveet nousevat keskusteluihin."

Ei hyvänen aika sentään: uniongelmat ja kommunikaatiovaikeudet vaivaavat paria, niin alkaako tämä viisikymppiseksi arvosteltu mies idättämään siinä tilanteessa Heidin päähän ajatusta, että hän haluaisi ruveta saattamaan häntä siunattuun tilaan?!? Ei voi olla totta, että toinen itkee ja panikoi uniongelmistaan ja toinen vastaa siihen, että tässä pitäisi ruveta luopumaan ehkäisystä ja laittamaan pulla uuniin? Vieläkö ennustetaan kestävää parisudetta tälle parille?

Vierailija kirjoitti:

Mutta mitä Oskari on tehnyt? Hänhän on tosi mukava. Heidi vaikuttaa jaksoista nähdyn perusteella aika joustamattomalle.

Tunnetko Oskarin vai ohjelman perusteella sanot häntä mukavaksi?

Jos et tunne, niin mene naoakympin facebook sivulle ja katso sieltä Oskarin matkavideo.

Siinä huomaat, kuinka inhottava voi ihminen toiselle ihmiselle olla.

Lopussa hellyyttävä matkakumppani kertoo matkasta ja haaveilee, että tapaavat vielä ja pitävät yhteyttä. Samalla tämä ukonkuvatus jäystää nicorettepurkkaansa naama irvessä ja pyörittelee puhelintansa kyllästyneen näköisenä ja vähät välittää toisen tunteista. Samalla matkallahan Oskari petti matkakumppaniaan ja päätyi lehtien otsikoihin pettäjänä. Siinä alustavasti sinulle tarinaa tuosta tosi mukavasta Oskarista.

Siis ohjelman perusteella Oskari vaikuttaa mukavalle, Heidi taas ei. Joten jos joku tietää asioiden oikean laidan, kertokoon.

Vierailija kirjoitti:

Minäkään en ole nähnyt missään kohtaa Ollin ”ylianalysointia”. On ehkä vähän epävarma joissain asioissa, mitä Katjan lievä tylyys varmasti tuo entisestään esiin. Otteessa seuraavasta jaksosta kuitenkin sanoo suoraan, että tietyt Katjan kommentit aiheuttavat hänessä alemmuudentunnetta eikä hän pidä siitä yhtään. Ei ole siis todellakaan jäämässä miksikään tossukaksi ja hyvä niin.

Minun mielestäni Ollin esittämät analyysit saavat paljon painoarvoa siitä syystä, että häneltä puuttuu tunneilmaisu oikeastaan kokonaan. Jos hän ilmaisisi myös tunteitaan, tuo analysoiva puoli olisi vain osa kokonaisuutta eikä siihen kiinnittäisi niin paljon huomiota. Mutta kun ainoa tyylilaji jota hänen suustaan tulee on tuo, se alkaa tuntua oudolta.

Uskon, että hän saattaa olla erilainen toisenlaisessa seurassa, siis Katjan töksäyttely varmaan saa aikaan sen että Olli vetäytyy täysin kuoreensa. Samoin Katja voisi olla eloisampi ja huumorintajuisempi sellaisessa seurassa, missä hänen ei tarvitse varoa jokaista sanaansa, ettei vain toinen loukkaannu. Eivät vain sovi yhteen.

Up

Onkohan Katjalla lieviä Asperger-piirteitä?