Tee ite opetusmateriaali laiska ope!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetushallitus voisi tuottaa opetusmateriaalin sähköisessä muodossa, jotta voisimme karsia kirjapainojen rahastuksen tästä pois.

Ei oppilaiden silmät kestä jatkuvaa konetyöskentelyä, eikä kouluissa ole tarpeeksi koneita.

Mutta ne silmät kestää vuorokauden ympäri kestävät pelisessiot? Ja peleissä taitaa hieman enemmän ruutu välkkyä, kuin musta-valkoisen pdf:n lukemisessa?

Ja mitäs normi tabletti maksaa? 2-300€:lla taitaa saada jo ihan normi tabletin (Android)? Eihän tuo ole kuin 4-5 kirjan hinta? Ja vaikka ne tabletit vaihtaisi 2 vuoden välein, niin halvemmaksi taitaa tulla?

Ei ne kestäkään. Eikä kaikki pelaa.

Helsingissä ei ole kirjoja eikä koneita. Se se vasta kuule halvaksi tulee! Tabletit ns digipäiviin kerjätään kodeista.

Mutta jokainen lapsi tuijottaa sitä n. 6 tuuman kokoista puhelimen näyttöä jokusen tunnin päivässä? Ja sillä ei ole mitään tekemistä minkään kanssa?

Eiköhän ne kirjojenkin kustannukset oteta kaupungin/kunnan varoista? Eli jos ei käytettäisi kirjoihin niin paljon rahaa, kun ne valuu kuitenkin 90%:sesti yksityisille kirjapainoille, vaan investoitaisi digitaaliseen materiaaliin ja lukulaitteisiin? Säästöä tulisi aivan varmasti, jos materiaali olisi yhteiskunnan tuottamaa, tai kohtuu kustannuksin alihankkijan tuottamaa. Nyt materiaali muuttuu parin vuoden välein juuri sen verran, että kehdataan pakkomyydä uudet kirjat joka kouluun. Sähköisessä materiaalissa muutosten aiheuttamat kulut ovat lähes nolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetushallitus voisi tuottaa opetusmateriaalin sähköisessä muodossa, jotta voisimme karsia kirjapainojen rahastuksen tästä pois.

Ei oppilaiden silmät kestä jatkuvaa konetyöskentelyä, eikä kouluissa ole tarpeeksi koneita.

Mutta ne silmät kestää vuorokauden ympäri kestävät pelisessiot? Ja peleissä taitaa hieman enemmän ruutu välkkyä, kuin musta-valkoisen pdf:n lukemisessa?

Ja mitäs normi tabletti maksaa? 2-300€:lla taitaa saada jo ihan normi tabletin (Android)? Eihän tuo ole kuin 4-5 kirjan hinta? Ja vaikka ne tabletit vaihtaisi 2 vuoden välein, niin halvemmaksi taitaa tulla?

Ei ne kestäkään. Eikä kaikki pelaa.

Helsingissä ei ole kirjoja eikä koneita. Se se vasta kuule halvaksi tulee! Tabletit ns digipäiviin kerjätään kodeista.

Mutta jokainen lapsi tuijottaa sitä n. 6 tuuman kokoista puhelimen näyttöä jokusen tunnin päivässä? Ja sillä ei ole mitään tekemistä minkään kanssa?

Eiköhän ne kirjojenkin kustannukset oteta kaupungin/kunnan varoista? Eli jos ei käytettäisi kirjoihin niin paljon rahaa, kun ne valuu kuitenkin 90%:sesti yksityisille kirjapainoille, vaan investoitaisi digitaaliseen materiaaliin ja lukulaitteisiin? Säästöä tulisi aivan varmasti, jos materiaali olisi yhteiskunnan tuottamaa, tai kohtuu kustannuksin alihankkijan tuottamaa. Nyt materiaali muuttuu parin vuoden välein juuri sen verran, että kehdataan pakkomyydä uudet kirjat joka kouluun. Sähköisessä materiaalissa muutosten aiheuttamat kulut ovat lähes nolla.

Kun ei niitä kirjoja ole. Niistä säästetään jo. Ja ne jotka on voi olla 20 vuotta vanhoja! Ruotsin kirjassakin Carl Philip on lukiolainen.

Mistä sinä saat näitä kuvitelmiasi???

Täällä on selvästi joku kirjapainon työntekijä alapaukuttamassa sähköisen oppimateriaalin kirjoituksia? Älä pelkää, kyllä sinä työttämäksi päädyt lähivuosina.

Miten aattelit että niitä sähköisiä kirjoja koulussa käytetään kun 600 oppilaalle on 21 tietokonetta?

En ole koskaan ymmärtänyt oppikirjojen väheksyjiä ja kommennteja, että eihän oppikirjojen mukaan opeteta. Ne ovat alan asiantuntijoiden tekemiä voimassaolevan opsin mukaan. Miksi jokaisen pitäisi keksiä pyörä uudestaan ja väsätä samat asiat itse?! Olen tutustunut netissä oleviin oppimisympäristöihin ja havainnot, että materiaalit niihin on poimittu netistä (onko tekijänoikeudet kunnossa?) eivätkä ne anna mitään mullistavaa uutta. Totta kai opettajat käyttävät monia oppimateriaaleja mutta oppikirja, painettu sellainen, on hyvä käsikirja oppilaalle. Jätkuva digitaalisuuden korostus ja netissä oleminen ei ole kenellekään terveellistä ja etenkään kasvaville nuorille.

Vierailija kirjoitti:

Miten aattelit että niitä sähköisiä kirjoja koulussa käytetään kun 600 oppilaalle on 21 tietokonetta?

Mistä ne kirjat tulee kouluun? Ostettaisikohan ne vuoden tai parin välein uusiksi? Jos tuo raha käytettäisi koulun digitoimiseen, kustannutkset pienenisivät varmasti.

Ja miksipä sitä materiaalia ei voitaisi ostaa käyttöoikeksineen näiltä samoilta työryhmiltä, jotka nytkin ovat materiaalin tehneet? Sen jälkeen korjausten ja muutosten tekeminen on lähes ilmaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten aattelit että niitä sähköisiä kirjoja koulussa käytetään kun 600 oppilaalle on 21 tietokonetta?

Mistä ne kirjat tulee kouluun? Ostettaisikohan ne vuoden tai parin välein uusiksi? Jos tuo raha käytettäisi koulun digitoimiseen, kustannutkset pienenisivät varmasti.

Ja miksipä sitä materiaalia ei voitaisi ostaa käyttöoikeksineen näiltä samoilta työryhmiltä, jotka nytkin ovat materiaalin tehneet? Sen jälkeen korjausten ja muutosten tekeminen on lähes ilmaista.

Pitäisi tulla kunnalta tai kaupungilta. Ei tule.

Kirjojakin heikosti. Tehtäväkirjoja ei ollenkaan, tekstikirjat on 90-luvulta.

Kerro mulle miten niitä sähköisiä kirjoja käytettäisiin? Veivataan sormella?

Ne työryhmänsä saa palkan kustantamolta. Suurin osa on päätoimisia opettajia. Tuskin heitä kiinnostaa alkaa yrittäjiksi myymään materiaalejaan ilman kustantamoja

Teen ihan mielelläni opetusmateriaalit, kunhan siihen varataan palkallista työaikaa kohtuullinen määrä.

T. Ope

Noooh... Teidän ei kuitenkaan tarvitse kuulla moista esimiehenne suusta. Eipä ole edes ensimmäinen tämän tyylinen kommentti Hurstilta.

Terkuin ylöjärveläinen ope

Oppimateriaalin tekeminen ei kuulu opettajan työhön. Tämä kerrotaan jo ihan alan työehtosopimuksessa. Jos opettajaa vaaditaan tekemään itse oma opetusmateriaalinsa, siitä on myös maksettava korvaus muun palkan päälle. On työnantajan (kunta, kaupunki) vastuulla pitää huoli siitä että opettajalle tarpeelliset työvälineet (oppimateriaali) on saatavilla.

Kirjanpitäjä ohjelmoikoon itse oman Excelinsä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetushallitus voisi tuottaa opetusmateriaalin sähköisessä muodossa, jotta voisimme karsia kirjapainojen rahastuksen tästä pois.

Ei oppilaiden silmät kestä jatkuvaa konetyöskentelyä, eikä kouluissa ole tarpeeksi koneita.

Mutta ne silmät kestää vuorokauden ympäri kestävät pelisessiot? Ja peleissä taitaa hieman enemmän ruutu välkkyä, kuin musta-valkoisen pdf:n lukemisessa?

Ja mitäs normi tabletti maksaa? 2-300€:lla taitaa saada jo ihan normi tabletin (Android)? Eihän tuo ole kuin 4-5 kirjan hinta? Ja vaikka ne tabletit vaihtaisi 2 vuoden välein, niin halvemmaksi taitaa tulla?

Ei ne kestäkään. Eikä kaikki pelaa.

Helsingissä ei ole kirjoja eikä koneita. Se se vasta kuule halvaksi tulee! Tabletit ns digipäiviin kerjätään kodeista.

Mutta jokainen lapsi tuijottaa sitä n. 6 tuuman kokoista puhelimen näyttöä jokusen tunnin päivässä? Ja sillä ei ole mitään tekemistä minkään kanssa?

Eiköhän ne kirjojenkin kustannukset oteta kaupungin/kunnan varoista? Eli jos ei käytettäisi kirjoihin niin paljon rahaa, kun ne valuu kuitenkin 90%:sesti yksityisille kirjapainoille, vaan investoitaisi digitaaliseen materiaaliin ja lukulaitteisiin? Säästöä tulisi aivan varmasti, jos materiaali olisi yhteiskunnan tuottamaa, tai kohtuu kustannuksin alihankkijan tuottamaa. Nyt materiaali muuttuu parin vuoden välein juuri sen verran, että kehdataan pakkomyydä uudet kirjat joka kouluun. Sähköisessä materiaalissa muutosten aiheuttamat kulut ovat lähes nolla.

"Tai alihankkijan kohtuukustannuksin tuottamaa". Voi kulta pieni... kenen kuvittelet tuo pyyteetön ja hyvää hyvyyttään puoli-ilmaiseksi oppimateriaalia tekevä alihankkija olevan? Etkö seurannut muutama vuosi sitten keskustelua siitä, kun lukioiden kirjoja alettiin muuttaa sähköisiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetushallitus voisi tuottaa opetusmateriaalin sähköisessä muodossa, jotta voisimme karsia kirjapainojen rahastuksen tästä pois.

Ei oppilaiden silmät kestä jatkuvaa konetyöskentelyä, eikä kouluissa ole tarpeeksi koneita.

Mutta ne silmät kestää vuorokauden ympäri kestävät pelisessiot? Ja peleissä taitaa hieman enemmän ruutu välkkyä, kuin musta-valkoisen pdf:n lukemisessa?

Ja mitäs normi tabletti maksaa? 2-300€:lla taitaa saada jo ihan normi tabletin (Android)? Eihän tuo ole kuin 4-5 kirjan hinta? Ja vaikka ne tabletit vaihtaisi 2 vuoden välein, niin halvemmaksi taitaa tulla?

Ei ne kestäkään. Eikä kaikki pelaa.

Helsingissä ei ole kirjoja eikä koneita. Se se vasta kuule halvaksi tulee! Tabletit ns digipäiviin kerjätään kodeista.

:D

Kerjätä aina voi mutta meiltä ei saa lantin latia. Maksan veroni normaalisti ja oletan että kaupunki käyttää rahat oikein.

Aivan hyvin opettajat voi tehdä oppimateriaalin itse. Yliopistoissa on pitkälti sama käytäntö, sillä varsinaisia kirjoja ei yleensä käytetä kun tukimateriaalina.

Niin, peruskoulussa ja yliopistossa on vain sellainen "hiuksenhieno" ero, että toisessa opetetaan perusasioita monelta tieteenalalta ja yliopistossa taas syvennetään osaamista jollain tietyllä, yksittäisellä alalla. Yliopisto on tutkijakoulu, jossa on tarkoituskin syventää osaamista jollain yksittäisellä alalla ja tarpeeksi pitkälle mentäessä tosiaan tutkia tai keksiä jotain sellaista jota kukaan muu ei ole vielä keksinyt tai tutkinut.

Vierailija kirjoitti:

Opetushallitus voisi tuottaa opetusmateriaalin sähköisessä muodossa, jotta voisimme karsia kirjapainojen rahastuksen tästä pois.

Ainakin mun lukiolainen haluaa lukea paperikirjaa. Oppii sitä helpommin. Helpompi käsitellä. Voi tehdä merkintöjä.

Ostin sille alkuun molemmat, että voi kokeilla.

Vierailija kirjoitti:

Teen ihan mielelläni opetusmateriaalit, kunhan siihen varataan palkallista työaikaa kohtuullinen määrä.

T. Ope

Oppikirjoissa on yleensä monta tekijää. Siten niissä on parasta tietoa monelta eri alalta. Kustantamo on ne läpikäynyt ja hyväksynyt.

Opettajien itse tekemät materiaalit vaihteliisvat tasoltaan surkeasta loistavaan.

Ei yllätä Ylöjärvellä. Täällähän on kaadettu puut sekeeksi luonnonsuojelualueelta, homesairastuneita opettajia kohdellaan huonosti, tonttiasioissa pimitetään tietoja, laskutus ei toimi,  laskuja lähetetään kymmeniä kertoja perään, vaikka ei ole enää edes asumassa siellä. Tieto ei kulje tai ymmärrys ei riitä. Tää on niin tuttua ylöjärveläsitä johtamista. Ketterää!

Kyllä mä aineenopena teen materiaaleja paljon itse. Ei oppilailla ole tehtäväkirjoja vaan opet tekee ite ison osan tehtävistä. Samoin kokeet teen itse, joka ryhmälle erilaiset. Luokanopeille on paremmin valmiita tuntisuunnitelmia ja tehtäviä ja kokeita opemateriaaleissa.

Kyllä se oppikirja silti tärkeä on, enkä sitä vaihtaisi digimatskuihin.

Minusta tämä nykysysteemi, että ei ole oppikirjoja on aivan järkyttävä! Se estää oppimasta!

Itse läpäisin peruskoulun ja lukion huippuarvosanoin ja mielestäni vähällä vaivalla opiskelemalla sillä tyylillä, että silmäilin aina edellisenä iltapäivänä kotona huomisen luvun oppikirjasta läpi. Eli kävin nopeasti kirjasta läpi ne asiat, jotka opettaja opettaa seuraavana päivänä. Ei väliä vaikka en ymmärtänyt tai muistanut kaikkea, mutta olin jo tutustunut aiheeseen ja jotain siitä jäi aina päähän ja siten se seuraavan päivän opetus oli todella paljon helpompaa seurata, ymmärtää ja muistaa, kun oli jo aiheesta pohjalla pieni muistijälki! Tämä on mahdotonta, jos ei ole kirjoja. Olisin varmaan nykyään vitosen oppilas, aikoinaan olin kympin ja laudaturin oppilas.

Tämä on sitä ylöjärveläistä johtamiskulttuuria! Motivoidaan työntekijöitä haukkumalla ja antamalla lisää palkatonta työtä. Ja kuka siitä kärsii? Se viaton pieni oppilas, joka saa "oman open tekemät materiaalit". Vaihtelee: joku saa priimaa, joku kusta, vanhemmat vaan maksaa veroja saamatta sille vastinetta  eli kunnon laadukasta ja samanlaista opetusta.

Ilmiöoppimista oli ennenkin, sitä vaan sanottiin kokonaisopetukseksi ja sitä oli alkuopetuksessa, laulettiin oravasta, piirrettiin se ja lukuläksynä oli orava, liikunnassa juostiin oravana näätää karkuun. Aapisesta luettiin ja laulukirjassa oli sanat, kaikille samoin. Ei open tekemät, vaan Kouluhallituksen hyväksymät kirjat. Samantasoista opetusta koko Suomen lapsille.  Jos joku ope oli ottanut valokuvan oravasta, hän sai sen näyttää, mutta se oma materiaali oli sitä ylimääräistä ekstraa. Niin sen pitäisi mennä.