Jos et kykenisi seksiin miehesi kanssa esim. sairauden tai masennuksen vuoksi, hyväksyisitkö

En hyväksyisi, koska tiedän, ettei mies voisi hyväksyä tilannetta toisin päin. Samat oikeudet on oltava kummallakin puolisolla.

Ikävä tilanne, mutta olisi varmaankin pakko suostua, ellei sitten erottaisi kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Minä en sairauteni vuoksi jaksa ja halua, harvoin edes pystyn. Yritän silti edes 2kk välein harrastaa seksiä mieheni kanssa. Jos mies jäisi kiinni pettämisestä niin olisin varmaan harmistunut mutta en todellakaan eroaisi. Onhan se nyt oikeasti puolisolle aika kova paikka jos toinen on vuodesta toiseen huonossa kunnossa eikä pysty antamaan osaansa parisuhteelle. Enkä puhu edes seksistä vaan ylipäätään yhdessäolosta ja hellyydestä. Jos satunnainen seksi toisen kanssa auttaisi jakamaan arkea minun kanssa niin antaisin siihen luvan.

Lisään tähän vielä, että mieheni on 27-vuotias ja ollaan oltu naimisissa 5v ja yhdessä 7v. Sairauteni on mennyt koko ajan pahempaan, se ei ole tappava mutta ei myöskään parannettavissa. Lääkkeillä sen voi saada aisoihin jos oikea lääkitys löytyy. Haluan olla naimisissa elämämme loppuun saakka, joten jos tilanne jatkuu tälläisenä niin en todellakaan halua evätä seksiä mieheltä koko loppuelämäkseen.

Hyväksyisin luultavasti, jos asia tuotaisiin "oikein" esille - eikä sitä salailtaisi tai ainakaan siitä ei valehdeltaisi jos kysyisin.

Mutta miten ottaa asia esille oikein onkin eri juttu..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyväksyisin ja toivon että mieskin hyväksyisi vastaavassa tilanteessa saman ratkaisun toiseen suuntaan.

Hieman eri asia. Mies kykenee kuitenkin seksiin ilman rakkautta, toisin kuin nainen.

Öh ei pysty ainakaan yhtään naisia paremmin. Tutkitusti miehet rakastuvat naisia herkemmin ja nopeammin ja molemmat sukupuolet keskimäärin yhtä monta kertaa.

-eri

Minä ainakin pystyn naisena seksiin helposti ilman rakkautta.

Ap kuulostaa vain sovinistilta, joka haluaa itselleen enemmän oikeuksia kuin vaimolleen.

Veikkaan melkein, että seksi maistuisi ap:n vaimollekin jonkun toisen miehen kanssa ja masennuskin paranisi.

Vierailija kirjoitti:

Miehet ovat tunteettomia sikoja!🤬

Naiselle ei tulisi MIELEENKÄÄN tuollainen vastaavassa tilanteessa.😡

Mulla on kyllä käynyt mielessä ja olen sen myös silloin kertonut. Että halun parisuhteelta muuta kuin vuosien seksittömyyttä ja aion saada sen jostain muualta jos halumme eivät enää ikinä kohtaa. Mies lopetti masennuslääkkeiden syönnin (oli pelännyt masentuvansa, mutta kas vaan - löytyi elämänilo). Ei tarvinnut erota, mutta olisin eronnut jos olisi jatkunut liian pitkään. Esim. niin pitkään, että itse koen yhteiselon liian tuskalliseksi.

Kyllä minun olisi vaikea hyväksyä avointa suhdetta, mutta luultavasti rakkaudesta puolisooni hyväksyisin sen vaihtoehdon, jos olisin kykenemätön seksiin. Toisaalta tunnen mieheni, eikä hän ikinä ehdottaisi tuollaista järjestelyä.

Miehelläni on itse asiassa ollut kaksi vakavaa masennuskautta, mutta ei ole tullut mieleenikään, että se olisi syy minulle mennä vieraisiin, vaikka seksiä ei silloin ollutkaan. Seksi on ihanaa, mutta seksi kuuluu itselleni vain minun ja puolisoni väliseen rakkauteen, muiden kanssa en halua sitä harrastaa. 

Meillä vastaavanlainen tilanne meneillään.. Olen ollut masentunut jo pidemmän aikaa, eikä parisuhteessamme ole ollut lainkaan seksiä reiluun vuoteen. Rakastan miestäni ja koen valtavaa syyllisyyttä kuivasta kaudestamme, mutten myöskään halua seksiä joka on täysin väkinäistä. Puhumme asioista avoimesti ja tavoitteena/toiveena on seksielämän palauttaminen siihen mitä se on joskus ollut. Olen useampaan otteeseen myös itse ehdottanut miehelleni avointa suhdetta ja antanut luvan hankkia seksiseuraa toisaalta, mutta mies ei ole ainakaan toistaiseksi innostunut ajatuksesta.

Olen sairastanut keskivaikean masennuksen eikä siinä tilanteessa olisi voinut vähempää kiinnostaa, miten mies hoitaisi tarpeensa, koska ei ollut voimia ylipäänsä jatkaa parisuhdetta. Kun ei ole voimia muuhun kuin siihen, että makaa ja tuijottaa kattoon, syö välillä jotain mättöä mutta sen jälkeen haluaa takaisin sänkyyn, eikä mikään tunnu miltään, ei yhtään mikään, niin ei siinä kovin syvällisesti myöskään parisuhdekeskustelut kiinnosta.

Mutta jos minulla olisi joku muu sairaus, sellainen missä edelleen on normaali tunne-elämä, niin en osaa sanoa. Ehkä keskustelu lähtisi pikemminkin siitä, että miksi ylipäänsä edelleen olisimme yhdessä, jos en voi olla puolisolleni tasavertainen elämänkumppani. Ehkä päätyisimme sopimukseen, että hän tarjoaa minulle sairauteni takia tarvitsemaani hoivaa ja turvaa eli jatkaisimme pikemminkin "sisaruksina" kuin avioparina? Tai sitten, todennäköisemmin, eroaisimme.

Masennuksen vuoksi? BDI on ollut 47 ja on käyty töissä ja pantu kuin kani. Aika heikko syy masennus ainakin. Sen kun heittää haarat auki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyväksyisin ja toivon että mieskin hyväksyisi vastaavassa tilanteessa saman ratkaisun toiseen suuntaan.

Hieman eri asia. Mies kykenee kuitenkin seksiin ilman rakkautta, toisin kuin nainen.

Höpö höpö. Nainen on yhtä kykenevä rakkaudettomaan seksiin. Tuolla logiikalla mies ei kuitenkaan saisi sitä pelkkää suhteen ulkopuolista panoa itselleen.

On kyllä jännä miten urpoja miehet olette!

Vierailija kirjoitti:

Masennuksen vuoksi? BDI on ollut 47 ja on käyty töissä ja pantu kuin kani. Aika heikko syy masennus ainakin. Sen kun heittää haarat auki.

Haarat levälleen ja vaikka itkien ottamaan munaa vastaan? Jes. Tervettä.

Meillä se on mies joka sairastaa masennusta ja ties mitä muuta, seksi ei häntä kiinnosta vaikka minua kiinnostaa paljonkin. Salasuhteita en jaksaisi harrastaa koska ukoilla on paha tapa sekoittaa tunteita mukaan, on jo niin nähty asia.

Itse en kysyisi puolisolta, koska sittenhän hänelläkin olisi oikeus vehdata ties kenen kanssa. Mielummin kävisin salaa painamassa vaikka thaikkuja.

Olen sanonut miehelle, että voi käydä vieraissa, jos haluaa. Kunhan pitää omana tietona kaiken.

Ei kuulemma tykkää, kun puhun tuommoisia, mutta olen sanonut, että ymmärrän kyllä, koska miehille se tuntuu olevan melko tärkeä juttu ja minä en pysty sairauden takia.

Rakkaus voi näkyä tälläkin tavalla, että antaa tietyn vapauden miehelle, kun itse ei pysty.

Vierailija kirjoitti:

En. On muutakin seksiä kuin yhdyntä. Sitten on kyllä aika vakavan keskustelun paikka jos toinen ei suostu antamaan mitään seksuaalista nautintoa puolisolleen. 

Ai sinun pitää kovissa kivuissakin antaa. Vetäköön puoliso käteensä!

Käsitin ensin, etten kykenisi seksiin miehen kanssa koska hänen sairautensa ja masentuneisuutensa tappaisivat haluni häntä kohtaan. :D

Eiköhän ole, ap, parempi vain erota kun et arvosta puolisoasi. Lopeta kieroilu ja itsekkyys ja päästä naisesi sinusta vapaaksi. Kuulostat hirveältä mieheltä, en huolis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tietenkään hyväksyisi ja joka tapauksessa pettäjästä eroaisin. Mies on luvannut rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä ja mikäli näin ei toimi, ei koko suhteella ole mitään merkitystä. Missään ei luvata, että pariskunnalla on seksiä määrä x. Sitä on tasan sen verran kun se kumppani kykenee ja haluaa.

Voihan sitä noinkin ehdoton olla, mutta minusta olisi aika julmaa että jos nyt 35-vuotiaana sairauden tms takia en enää seksiä ikinä haluaisi/pystyisi harrastamaan, niin samalla tuomitsisin miehenkin luopumaan seksuaalisuudestaan. Mies eläisi sitten seksittömässä liitossa seuraavat 40 vuotta kunnes kuolo korjaa.

En koe että olisi mitenkään minulta pois jos mies toteuttaisi seksuaalisia tarpeita jonkun muun kanssa. Sen sijaan kuulostaa itsekkäältä että oman epävarmuuden/egon/ mustasukkaisuuden takia toinen joutuisi loppuiäksi luopumaan yhden perustarpeensa toteuttamisesta.

Seksi ei ole perustarve.

Vierailija kirjoitti:

Itse en kysyisi puolisolta, koska sittenhän hänelläkin olisi oikeus vehdata ties kenen kanssa. Mielummin kävisin salaa painamassa vaikka thaikkuja.

Toivottavasti saisit jonkun taudin.