Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

G: kummallisia kasvatusmetodeja

Vierailija
29.05.2006 |

Yksi tuttava tekee niin, että jos lapsi vaikka horjahtaa tuolia vasten ja tulee pipi, sitten mäiskitään sitä tuolia. Tuhma tuoli! Hyi! Minusta on hieeeeman outo tapa. Ja mitä se lapsi siitä oppii? Jos harmittaa, niin eikun paikkoja hajottamaan?

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

en luota mihinkään muka luonnolliseen ' vaistoon' joka alkuperäiskansoillakin on... kasvattaminen on osa kulttuuria.

Vierailija
2/10 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

kaverini, joka on 1½-vuotiaan äiti, ei anna lapsensa kiivetä sohvalle tai millekkään tuolille tms. Tai jos antaa, tämä äiti on vieressä pitämässä vahtia, ettei vaan pikku kullanmuru saa pientä naarmuakaan...



Eihän ne lapset koskaan opi olemaan varovaisia, jos eivät mukiloi itteään!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

komentaa pikkuhirviötä.

Vierailija
4/10 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nimittäin minä olisin nauranut koko vaistovanhemmuuden ajatukselle ennen kuin sain lapsen. Nyt en enää ole niin varma. Olen huomannut että toimin nimenomaan vaistoni varassa ja olen yllätyksekseni huomannut olevani hyvin hyvin monessa asiassa kulttuurisia tapoja vastaan. Yli puolivuotiasta lasta ei saisi yöimettää jne. Olen suuresti yllättänyt itseni, koska kuvittelin olevani hirveän erilainen vanhempi, varsinainen järkivanhempi. Ennen synnytystä haukuin mm. täällä imetysfanaatikkoja, ja sitten minusta tuli itsestäni sellainen :o.

Vierailija
5/10 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta kun tällä tuttavalla se on keino hoidella tuollainen tilanne todella usein eikä ole vitsiksi tarkoitettu

Vierailija
6/10 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsemme noin 1v leikkivät " yhdessä" ja hänen tönäisi mun lapsen kumoon. Minun alkoi tietysti itkeä ja sitten siitä säikähtäneenä hänenkin lapsensa alkoi itkeä. Ystävä lohdutti että voi voi kulta ei tarvi itkeä...



Minä olisin sanonut että nii-in, noin käy kun kaataa kaverin, ei ole kivaa kenellekään ja itku tulee itse kullekin!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Annatko sä sun lapsesi esim. tippua portaita alas, " että oppivat varomaan...."

Vierailija
8/10 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsi ei saa kiivetä mihinkään eikä tehdä koskaan mitään, missä voi ehkä sattua. Ulkona ei saa mennä paria metriä pidemmäs äidistä, ettei vain jää auton alle, vaikka autoja ei näy lähimaillakaan.

Varotaan jatkuvasti ettei lapselle tule paha mieli ja harrastetaan kunnon curling-kasvatusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

tuolia aletaan syyttää, niin lapsi oppii, että vika vastoinkäymisille on aina muissa eikä itsessä ollenkaan. Ei opi kantamaan vastuuta. Edellinen tuli ihan vaan mieleeni. Ei tutkittu juttu. Minun miehelläni on tällainen kummallinen tapa, jota en ole kenessäkään muussa havainnut.

Vierailija
10/10 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä niitä kolhuja ehtii sattua vähän väliä tasamaallakin. Sohvalle saa kyllä kiivetä mutta katson että ei putoa. Ja silti on pari kertaa ehtinyt pudota.



En tajua mitä vikaa on siinä jos vahtii ettei lapseen ihan tahallisesti satu, kuitenkaan ei aina ehdi perään ja joskus ne kolhut tulee.