Osa hallituspuolueiden nuorisojärjestöistä on valmis työeläkkeiden leikkaukseen, koska niiden mielestä nykyinen järjestelmä on epäreilu.

Vanhuksia pelottaa, kun nuoret pääsevät politiikkaan ja kostavat velat.

Nuoret ovat kuolemattomia. He eivät aio jäädä eläkkeelle. Ja jos aikovatkin, he arvelevat olevansa siinä vaiheessa upporikkaita, eivät köyhiä ja kipeitä.

Vierailija kirjoitti:

Eläkkeiden leikkaamista on nyt vaatimassa se sukupolvi, johon yhteiskunta on käyttänyt syntymästään saakka enemmän rahaa kuin yhteenkään aiempaan.  Ja kukas heidän julkiset kasvaneet palvelunsa onkaanmaksanut?  Niinpä niin. Jälleen kerran on todettava, että olemme kasvattaneet ahneen ja itsekkään sukupolven.

Mitä hyödyttää alapeukuttaa tosiasiaa?

V: 1960 syntyneeseen suomalaiseen  yhteiskunta oli käyttänyt  vajaat 150 000€ 20:een ikävuoteen mennessä. Silloin keskimäärin siirryttiin työelämään ja alettiin maksaa tuota yhteiskunnan panostusta takaisin. Nettomaksajia 1960 syntyneistä tuli n. 35-vuotiaina.

V. 1970 syntyneeseen yhteiskunta käytti 25:een ikävuoteen mennessä (useammat opiskelivat) n. 220 000 €.

He siirtyivät keskimäärin 41-vuotiaina nettomaksjiksi, eli velka oli maksettu siihen mennessä.

V. 1980 syntyneisiin käytettiin 25:een ikävuoteen mennessä jo n. 260 000 € ja nettomaksajiksi he siirtyivät n. 44-vuotiaina.

V.1990 syntyneisiin käytettiin 25:een ikävuoteen mennessä jo n. 305 000 €, nettomaksajiksi 45-vuotiaina.

V.2000 syntyneisiin käytettiin laman johdosta hieman vähemmän, n. 293 000 € 25-vuotiaaksi. Heistä tulee nettomaksajia 44-45 -vuotiaina.

Aikajana alkaa vuodesta 1960, koska sillä vuosikymmenellä aloitettiin hyvinvointivaltion rakentaminen.

Sitä ennen syntyneisiin yhteiskunta ei juuri käyttänyt rahaa.

Mille siis tässä asiassa annoitte alapeukkuja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä eivät silti esittäneet, että yli 45v ikäiset vapautetaan tästä eteenpäin eläkemaksuista, koska heille ei aiota maksaa eläkettä, jota varten ovat jo maksuja maksaneet. Rahastoissa on varat kaikille jo eläkkeellä oleville, heistä ei siis huolta.

Rahastoissa olevat varat riittäisivät seitsemäksi vuodeksi, jos eläkkeet todella maksettaisiin sieltä. Enimmäkseen ne kerätään veronluonteisina maksuina työssäkäyviltä ja heidän työnantajiltaan.

Kuulostaa dramaattiselta, mutta jos nyt jää eläkkeelle tosiaan 68-vuotiaana, niin 7 vuotta on varmaan aika lailla keskiarvo, mihin ne rahastojen varojen pitääkin riittää. Keskimääräinen elinikä ei ole yli 80 vuotta nykyisillä eläkeläisillä.

Suomen eläkerahastojen tilanne ei ole (vielä) se, että kaikki tulevaisuuden saatavat olisi sinne maksettu, mutta ei itseasiassa kovin paljoa puutu. Tässä eläkesopassa on niin monta kokkia hämmentämässä, että olen menettänyt kiinnostukseni jo aikaa sitten. Ja pankit ja vakuutusyhtiöhän hierovat käsiään ihmisten pelkäessä eläkkeidensä puolesta, ja tarttuvat kaikkiin vakuutuskuoriin ja takuueläkerahastoihin. Ei silti, itsekin säästän sen minkä voin ja otan kassasta aikanaan sen minkä saan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläkkeiden leikkaamista on nyt vaatimassa se sukupolvi, johon yhteiskunta on käyttänyt syntymästään saakka enemmän rahaa kuin yhteenkään aiempaan.  Ja kukas heidän julkiset kasvaneet palvelunsa onkaanmaksanut?  Niinpä niin. Jälleen kerran on todettava, että olemme kasvattaneet ahneen ja itsekkään sukupolven.

Mitä hyödyttää alapeukuttaa tosiasiaa?

V: 1960 syntyneeseen suomalaiseen  yhteiskunta oli käyttänyt  vajaat 150 000€ 20:een ikävuoteen mennessä. Silloin keskimäärin siirryttiin työelämään ja alettiin maksaa tuota yhteiskunnan panostusta takaisin. Nettomaksajia 1960 syntyneistä tuli n. 35-vuotiaina.

V. 1970 syntyneeseen yhteiskunta käytti 25:een ikävuoteen mennessä (useammat opiskelivat) n. 220 000 €.

He siirtyivät keskimäärin 41-vuotiaina nettomaksjiksi, eli velka oli maksettu siihen mennessä.

V. 1980 syntyneisiin käytettiin 25:een ikävuoteen mennessä jo n. 260 000 € ja nettomaksajiksi he siirtyivät n. 44-vuotiaina.

V.1990 syntyneisiin käytettiin 25:een ikävuoteen mennessä jo n. 305 000 €, nettomaksajiksi 45-vuotiaina.

V.2000 syntyneisiin käytettiin laman johdosta hieman vähemmän, n. 293 000 € 25-vuotiaaksi. Heistä tulee nettomaksajia 44-45 -vuotiaina.

Aikajana alkaa vuodesta 1960, koska sillä vuosikymmenellä aloitettiin hyvinvointivaltion rakentaminen.

Sitä ennen syntyneisiin yhteiskunta ei juuri käyttänyt rahaa.

Mille siis tässä asiassa annoitte alapeukkuja?

Alapeukutan "laskelmissasi" mm. sitä, että vuosina 1960-1990 käytettiin "euroja". Vaikka olisitkin käyttänyt sitä virallista muuntokerrointa (hieman alle 6) niin eiköhän tuossa rahan reaaliarvo ole hieman vaihdellut.

Osuus bruttokansantuotteesta olisi ollut edes hieman järkevämpi mittari. Tosin epätarkka sekin. Lisäksi tuo raha, jota "yhteiskunta käyttää" nuoreen henkilöön ei katoa vain savuna ilmaan. Jos esim. terveydenhuoltomenot nousevat, ei se välttämättä tarkoita kattavampia neuvolapalveluita, vaan ehkä henkilöstökulut ovat nousseet (eli se vanhempi polvi tekee enemmän rahaa, joka sinun laskelmassasi lasketaan nuorempaan polveen hassatuksi rahaksi) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläkkeiden leikkaamista on nyt vaatimassa se sukupolvi, johon yhteiskunta on käyttänyt syntymästään saakka enemmän rahaa kuin yhteenkään aiempaan.  Ja kukas heidän julkiset kasvaneet palvelunsa onkaanmaksanut?  Niinpä niin. Jälleen kerran on todettava, että olemme kasvattaneet ahneen ja itsekkään sukupolven.

Mitä hyödyttää alapeukuttaa tosiasiaa?

V: 1960 syntyneeseen suomalaiseen  yhteiskunta oli käyttänyt  vajaat 150 000€ 20:een ikävuoteen mennessä. Silloin keskimäärin siirryttiin työelämään ja alettiin maksaa tuota yhteiskunnan panostusta takaisin. Nettomaksajia 1960 syntyneistä tuli n. 35-vuotiaina.

V. 1970 syntyneeseen yhteiskunta käytti 25:een ikävuoteen mennessä (useammat opiskelivat) n. 220 000 €.

He siirtyivät keskimäärin 41-vuotiaina nettomaksjiksi, eli velka oli maksettu siihen mennessä.

V. 1980 syntyneisiin käytettiin 25:een ikävuoteen mennessä jo n. 260 000 € ja nettomaksajiksi he siirtyivät n. 44-vuotiaina.

V.1990 syntyneisiin käytettiin 25:een ikävuoteen mennessä jo n. 305 000 €, nettomaksajiksi 45-vuotiaina.

V.2000 syntyneisiin käytettiin laman johdosta hieman vähemmän, n. 293 000 € 25-vuotiaaksi. Heistä tulee nettomaksajia 44-45 -vuotiaina.

Aikajana alkaa vuodesta 1960, koska sillä vuosikymmenellä aloitettiin hyvinvointivaltion rakentaminen.

Sitä ennen syntyneisiin yhteiskunta ei juuri käyttänyt rahaa.

Mille siis tässä asiassa annoitte alapeukkuja?

Yli 50 % nykyeläkeisistä saa eläkettä alle 1749 €/kk bruttona. 10 % saa yli 3000 €/kk.

Mitä enemmän elekäläisiltä leikataan, sitä varmemmin päädytään  "vanhaan systeemiin", eli vanhukset ovat lastensa elätettävinä ja hoidettavina.

Idiootit saavat sitten sitä, mitä tilaavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläkkeiden leikkaamista on nyt vaatimassa se sukupolvi, johon yhteiskunta on käyttänyt syntymästään saakka enemmän rahaa kuin yhteenkään aiempaan.  Ja kukas heidän julkiset kasvaneet palvelunsa onkaanmaksanut?  Niinpä niin. Jälleen kerran on todettava, että olemme kasvattaneet ahneen ja itsekkään sukupolven.

Mitä hyödyttää alapeukuttaa tosiasiaa?

V: 1960 syntyneeseen suomalaiseen  yhteiskunta oli käyttänyt  vajaat 150 000€ 20:een ikävuoteen mennessä. Silloin keskimäärin siirryttiin työelämään ja alettiin maksaa tuota yhteiskunnan panostusta takaisin. Nettomaksajia 1960 syntyneistä tuli n. 35-vuotiaina.

V. 1970 syntyneeseen yhteiskunta käytti 25:een ikävuoteen mennessä (useammat opiskelivat) n. 220 000 €.

He siirtyivät keskimäärin 41-vuotiaina nettomaksjiksi, eli velka oli maksettu siihen mennessä.

V. 1980 syntyneisiin käytettiin 25:een ikävuoteen mennessä jo n. 260 000 € ja nettomaksajiksi he siirtyivät n. 44-vuotiaina.

V.1990 syntyneisiin käytettiin 25:een ikävuoteen mennessä jo n. 305 000 €, nettomaksajiksi 45-vuotiaina.

V.2000 syntyneisiin käytettiin laman johdosta hieman vähemmän, n. 293 000 € 25-vuotiaaksi. Heistä tulee nettomaksajia 44-45 -vuotiaina.

Aikajana alkaa vuodesta 1960, koska sillä vuosikymmenellä aloitettiin hyvinvointivaltion rakentaminen.

Sitä ennen syntyneisiin yhteiskunta ei juuri käyttänyt rahaa.

Mille siis tässä asiassa annoitte alapeukkuja?

Alapeukutan "laskelmissasi" mm. sitä, että vuosina 1960-1990 käytettiin "euroja". Vaikka olisitkin käyttänyt sitä virallista muuntokerrointa (hieman alle 6) niin eiköhän tuossa rahan reaaliarvo ole hieman vaihdellut.

Osuus bruttokansantuotteesta olisi ollut edes hieman järkevämpi mittari. Tosin epätarkka sekin. Lisäksi tuo raha, jota "yhteiskunta käyttää" nuoreen henkilöön ei katoa vain savuna ilmaan. Jos esim. terveydenhuoltomenot nousevat, ei se välttämättä tarkoita kattavampia neuvolapalveluita, vaan ehkä henkilöstökulut ovat nousseet (eli se vanhempi polvi tekee enemmän rahaa, joka sinun laskelmassasi lasketaan nuorempaan polveen hassatuksi rahaksi) 

Poimin nuo tiedot tilastoista. TIlastonikkarit osaavat tuon muuntamisen varmasti sinua ja minua paremmin ja tilastothan ovat keskenään vertailukelposia, kosk ase on niiden tarkoitus. Newsflash?

Saivartelulla et kykene muuttamaan tosiasioita.

Vaikuttaa siltä, että koulutustason nousu, joka alkoi 60-luvulla, on viime vuosikymmeninä tuottanut vain historiaa ymmärtämättömiä ja sitä mitätöiviä kansalaisia, jotka pyrkivät pätemään mitättömillä seikoilla, jotta ei tarvitse tunnustaa tosiasioita.

Ymmärtääkseni kuitenkin yhä edelleen koulujen opetussuunnitelmaan kuuluu myös hyvinvointivaltion kehitys - siis jo peruskoulussa.

Onneksi eläkeläisiä on niin paljon eikä he äänestä enää vihreitä tai demareita, mutta uussuoma laisista olisin huolissani, koskaan työllistymättä he ovat helppoja saaliita demareille. jotka lupaavat tietty ansaitsemattomia etua.