Lue keskustelun säännöt.
Miten peräytyä alkaneesta tuttavuudesta?
24.08.2019 |
Olen hieman hankalassa tilanteessa ja tarvitsisin neuvoja.
Tutustuin jokin aika sitten harrastuksen kautta uuteen ihmiseen, joka vaikuttaa ihan mukavalta ja yhteinen elämäntilanne yhdisti meitä. Olemme tavanneet nyt pari kertaa kahvikupposen äärellä. Olen nyt kuitenkin huomannut, että tällä ihmisellä on paljon suurempi tarve pitää yhteyttä ja ystävystyä kuin itselläni. Olen itse elämäntilanteessa, jossa en ehdi nähdä tarpeeksi edes niitä läheisimpiä ystäviä, on vanhat vanhemmat jne. Nyt harmittaa, että edes alunperin olen aloittanut tuttavuuden tämän uuden ihmisen kanssa tai ainakin haluaisin nähdä paljon harvemmin kuin hän. Esim. kerran kuukaudessa tapaaminen riittäisi, ei joka viikko tms. Koen asiasta huonoa omaatuntoa, koska olin itsekin aktiivinen tuttavuuden luomisessa ja nyt ikäänkuin muutinkin mieleeni, kun huomasin ettei uuteen ihmissuhteeseen vaan olekaan oikein voimavaroja ja siten kiinnostusta, niinkin karulta kuin se kuulostaa.
Haluaisin ilmaista tälle ihmiselle asian nyt tässä vaiheessa jotenkin kohteliaasti, kun olemme nähneet vasta pari kertaa emmekä tunne vielä kunnolla. Hän laittaa aika usein viestiä jo nyt ja ehdottaa tapaamisia yleensä joka viikolle. Miten voisin vähentää yhteydenpitoa tahdikkaasti? Vastaanko viesteihin niukasti mutta ystävällisesti? Mitä voisin sanoa, kun ehdottaa tapaamista, esim. että katsotaan hieman myöhemmin tms.? Ihan hyvin siis voisin nähdä silloin tällöin, mutta en haluaisi antaa kuvaa, että olen kiinnostunut olemaan tosi tiiviisti tekemisissä. En haluaisi olla tyly, mutta omaa jaksamista on nyt pakko kuunnella ja tosiaan kun ei vaan kaikille ihmissuhteille ole aikaa..
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Kerrot ihan suoraan tilanteesta. Helppohan tuo on hoitaa kun kuitenkin väleissä haluat pysyä :) kerro että tälle ja seuraavalle viikolle olet jo sopinut muuta ja ehdotat että näette kolmen viikon päästä. Nyt on hyvä hetki näin alussa vetää itselle sopivat rajat.
Tarkoitatko suoraan kertomisella tuota, että sanoo, että on menoa ja näin harventaa tapaamisia vai, että olisi hyvä selittää tarkemmin että elämässä on niin paljon kaikkea ettei nyt ole oikein aikaa jne.? Näissä on mielestäni eroa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa ei selitellä mitään toisessa taas avaudutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä ketjussa on selvää, että toisen pitäisi ymmärtää harvasanaisuudesta ja yksipuolisesta ehdottelusta että aptä ei kiinnosta nähdä ainakaan kovin usein, tai jopa ollenkaan. Kuitenkin jos joku yksinäinen muussa ketjussa sanoo kuinka ei halua ylläpitää yksipuolista ystävyyttä johonkin tuttavuuteen vaan lopettaa jos ei saa samanlaista vastakaikua, ollaan kuorossa huutamassa miten ei pidä laskea yhteydenottoja ja jos toinen kuitenkin joskus suostuu tapaamaan niin eikun vaan jatkaa kyselyä, muuten on nirso täydellisyyden tavoittelija joka pitää pientä mustaa kirjaa yhteydenotoista 🙄.. Toivottavasti apn tuttavuus ei ole lukenut noita ketjuja, muuten ap ei pääse taktiikallaan ikinä tyypistä eroon.
Mutta onko sitä ihan kamala ihminen, jos aluksi on vastaillut viesteihin mukavasti ja antanut ymmärtää, että kivaa nähdä eli ollut sillä tavalla itsekin aktiivinen ja sitten huomaakin ettei olekaan oikein voimavaroja uuteen ihmissuhteeseen tai ainakaan tiiviiseen yhteydenpitoon? Kun minulla on asiasta kamalan huono omatunto. :( - Ap
Vierailija kirjoitti:
Mutta onko sitä ihan kamala ihminen, jos aluksi on vastaillut viesteihin mukavasti ja antanut ymmärtää, että kivaa nähdä eli ollut sillä tavalla itsekin aktiivinen ja sitten huomaakin ettei olekaan oikein voimavaroja uuteen ihmissuhteeseen tai ainakaan tiiviiseen yhteydenpitoon? Kun minulla on asiasta kamalan huono omatunto. :( - Ap[/quot
Et ole, otat asian aika raskaasti. :) Ja ehkä tästä opit jotain vastaavia tilanteita varten.
En ymmärrä, miksi tuosta pitää tehdä noin iso ongelma. Sopii tapaamisen jonnekin muutaman viikon päähän ja jos on kivaa, toistaa saman. Jos ei ole kivaa, jättää seuraavan tapaamisen sopimatta ja antaa asian olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Journal of Social and Personal Relationships -julkaisussa ilmestyneen tutkimuksen mukaan viettämällä aikaa yhdessä noin 40-60 tuntia tapaamisen jälkeisinä ensimmäisinä viikkoina, muodostuu ihmisten välille kaveruus (casual friendship). Jotta kaveruus muuttuu ystävyydeksi, vaatii se noin 80-100 tuntia yhdessä vietettyä aikaa, kun taas ystävistä hyviksi tai parhaiksi ystäviksi tullaan viettämällä noin 200 tuntia tai enemmän aikaa yhdessä.
Pelkästään ajan viettäminen yhdessä ei kuitenkaan riitä, vaan myös sillä on väliä, mitä yhdessä tekee. Tutkimuksen mukaan paras tapa viettää aikaa oli vain hengailla yhdessä, katsoa televisiota tai pelata videopelejä; ihmiset lähentyvät tekemällä asioita, joista he pitävät ja nauttimalla toistensa seurasta.
Ajan käyttäminen puhumiseen ei erityisesti tehnyt ihmisistä läheisempiä, mutta juttelu oli parempi, kun he koettivat muodostaa yhteyttä – kuulumisten vaihtaminen ystävien kanssa, kysymällä miten heidän päivänsä sujuu ja vitsailu. Small talk sen sijaan vaikutti olevan ystävyyssuhteen vihollinen: arkipäiväisistä aiheista puhuneet vaikuttivat ajan mittaan vain olevan vähemmän läheisiä.
”Jos et löydä ystävillesi aikaa, ystävyyttä ei synny”, Hall sanoi.
https://www.nainen.com/tutkija-selvitti-nain-kauan-erilaisten-ystavyyss…
Itse ainakin sanoisin, että minulla on nyt tosi kiire enkä kerta kaikkiaan ehdi tavata usein. Vaikea antaa sen tarkempaa neuvoa, kun en tiedä miten ap siihen henkilöön suhtautuu. Jos kyseessä on sellainen ihminen, jonka kanssa ihan oikeasti haluaisi ystävystyä, niin ehkä häntä voisi tavata ainakin silloin tällöin tai lähetellä ainakin viestejä, ja tavata useammin sitten joskus kun aikaa on enemmän. Jos taas tyyppi on sellainen, jota ei oikeastaan haluaisikaan enää tavata, niin voi antaa yhteydenpidon hiipua kokonaan. Tai jotain siltä väliltä sen mukaan, mikä tuntuu oikealta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Journal of Social and Personal Relationships -julkaisussa ilmestyneen tutkimuksen mukaan viettämällä aikaa yhdessä noin 40-60 tuntia tapaamisen jälkeisinä ensimmäisinä viikkoina, muodostuu ihmisten välille kaveruus (casual friendship). Jotta kaveruus muuttuu ystävyydeksi, vaatii se noin 80-100 tuntia yhdessä vietettyä aikaa, kun taas ystävistä hyviksi tai parhaiksi ystäviksi tullaan viettämällä noin 200 tuntia tai enemmän aikaa yhdessä.
Pelkästään ajan viettäminen yhdessä ei kuitenkaan riitä, vaan myös sillä on väliä, mitä yhdessä tekee. Tutkimuksen mukaan paras tapa viettää aikaa oli vain hengailla yhdessä, katsoa televisiota tai pelata videopelejä; ihmiset lähentyvät tekemällä asioita, joista he pitävät ja nauttimalla toistensa seurasta.
Ajan käyttäminen puhumiseen ei erityisesti tehnyt ihmisistä läheisempiä, mutta juttelu oli parempi, kun he koettivat muodostaa yhteyttä – kuulumisten vaihtaminen ystävien kanssa, kysymällä miten heidän päivänsä sujuu ja vitsailu. Small talk sen sijaan vaikutti olevan ystävyyssuhteen vihollinen: arkipäiväisistä aiheista puhuneet vaikuttivat ajan mittaan vain olevan vähemmän läheisiä.
”Jos et löydä ystävillesi aikaa, ystävyyttä ei synny”, Hall sanoi.
https://www.nainen.com/tutkija-selvitti-nain-kauan-erilaisten-ystavyyss…
No ei sitä kaveruuttakaan kaikkien kanssa muodostu . Kellä sitä paitsi on noin älyttömästi aikaa tyhjänpäiväiseen hengailuun. Ei ainakaan kellään aikuisella.
Tuskin se ihminen on kovin syvästi ehtinyt sinuun kiintyä, kun olette tavanneet vain pari kertaa? Varmaan hän kestää ihan hyvin sen, ettei tuttavuus jatku. Ellei ole joku yksinäinen reppana, joka on riemuissaan kun on vihdoinkin löytänyt yhden ystävän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haluaa löytää kavereita, kannattaa tutustua sellaisiin ihmisiin jotka ovat eläkkeellä ja perheettömiä. Heillä on aikaa ja voimavaroja pitää yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Mutta onko sitä ihan kamala ihminen, jos aluksi on vastaillut viesteihin mukavasti ja antanut ymmärtää, että kivaa nähdä eli ollut sillä tavalla itsekin aktiivinen ja sitten huomaakin ettei olekaan oikein voimavaroja uuteen ihmissuhteeseen tai ainakaan tiiviiseen yhteydenpitoon? Kun minulla on asiasta kamalan huono omatunto. :( - Ap
Sanot suoraan tuon mitä kirjoitit. Jätät ne kohdat pois mitä haluat. Tunne saattaa olla molemminpuolinen.
Rehellisyys kannattaa. Mitään vahinkoa ei ole vielä sattunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko niin vaikeaa olla rehellinen ja sanoa ettei ole voimavaroja kovin usein tavata. Miksi yleensä pitää katkaista suhde, harventaa vain tapaamisia. Kyllähän se tuttavuus lopahtaa sitten itsestäänkin.
Miksi alapeukku?