Voidaanko testamentti katsoa mitättömäksi jos on syytä olettaa ettei se vastaa enää vainajan tahtoa kuolinhetkellä?

Sellaisen tilanteen todistaminen olisi lähes mahdotonta. Mitätöityminen tulee kyseeseen lähinnä silloin mikäli testamentin saaja on aiheuttanut vainajan kuoleman.

Ei.

Joissain tapauksessa se voi olla testamentin tulkintaa. Jos vaikka testamenttaa omaisuutensa aviopuolisolleen ilman että siinä on suoraa mainintaa siitä onko testamentti voimassa myös mahdollisen avioeron jälkeen, niin silloin sitä voidaan yrittää sanamuodoista tulkitsemaan.

Kun ei kerran ole tullut tehneeksi, niin aika vaikeaa on todistaa tuo aikomus. Usein kun löytyy sitten toinen henkilö puhumaan päinvastaista.

Eipä sillä testamentilla olisi paljon virkaa, jos pelkästään jonkun oletukset riittäisivät sen mitätöimään.

Ääritapauksissa kyllä, tyyliin jos testamentattu puolisolle ja puoliso jättää juuri ennen kuolemaa, niin voidaan tilannekohtaisesti katsoa, olisiko tämä vaikuttanut vainajan tahtoon. Testamentin tulkinnassa voidaan irtaantua siitä, mitä paperilla lukee, mutta ääriharvoin. Siihen ei käy perusteeksi mikään, että sukulainen oli vähän tyhmä laatiessaan testamenttia ja paremman/oikeudenmukaisemmankin olisi voinut tehdä.

Jos oikein teoreettiseksi mennään, niin testamentti ja kaikki muutkin muodolliset tahdonilmaisut ovat vain välineitä oikeussubjektin tahdon selvittämiseen, ja paremman tiedon käsillä ollessa niistä voidaan poiketa. Eli määräämisvalta tarkoittaa sitä, että oikeussubjektin tahto tapahtuu. Käytännössä kuitenkin muotomääräyksiä noudattavia oikeustoimia pidetään lähes aina pätevinä ilmauksina tahdosta, koska mitään ajatuksenlukukonetta ei ole olemassa.

On myös tärkeää pitää yllä luottamusta siihen, että oikeustoimilla on oikeusvaikutus. Jos ihmiset joutuisivat elämään sellaisen pelon alla, että joku ulkopuolinen voi tulkita heidän tahtoaan selkeistä ilmauksista poikkeavalla tavalla, niin ei sekään kovin kivaa olisi.