Mitä köyhän lapsiperheen lapsesta tulee aikuisena?

Rikkaat voisivat antaa perintöjä muillekin kuin omille kersoilleen. Sittenhän se rikkaus periytyisi myös köyhille.

Ei se ihan noin mene. Itse olen äärimmäisen köyhästä suurperheestä kotoisin ja nyt ei ole aikuisena minkäänlaisia rahahuolia.

Lapsiperheiden köyhyyttä tulee helpottaa erilaisin verokevennyksin, panostamalla koulutukseen ja lasten ilmaisiin harrastuksiin. Kaikki raha minkä valtio ja kaupunki lapsiperheisiin laittaa, tulee yleensä takaisin. Näin ei voi sanoa esim syrjäytyneistä aikuisista.

Vaikka perhe on käyhä niin köyhyyden taustalla voi olla eri asioita. Köyhä perhekin voi arvostaa koulutusta ja panostaa lapsiin. Ei kaikki köyhät vedä rahojaan kurkusta alas juomalla tai polta savuna ilmaan. Moni panostaa lapsiin, arvostaa koulutusta ym. Toisaalta kaveri piirillä on isompi vaikutus opintoihin, töihin ym kuin perheellä. Riippuu ihan ihmisesä mitä elämältä haluaa.

vaikka lääkäri tai ihan mitä vaan. 

Olen köyhän lapsiperheen lapsi, käyn lukiota. En vielä tiedä mitä minusta tulee. Lapsia en aio hankkia ehkä ollenkaan, pahoja traumoja suuresta perheestä

Olen hyvin köyhästä perheestä, jossa oli perheväkivaltaa ja alkoholismia.

Olen korkeakoulutettu, vakityössä ja äitinä ydinperheessä. Elämäni on erittäin hyvällä mallilla taustoistani huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Ei se ihan noin mene. Itse olen äärimmäisen köyhästä suurperheestä kotoisin ja nyt ei ole aikuisena minkäänlaisia rahahuolia.

Lapsiperheiden köyhyyttä tulee helpottaa erilaisin verokevennyksin, panostamalla koulutukseen ja lasten ilmaisiin harrastuksiin. Kaikki raha minkä valtio ja kaupunki lapsiperheisiin laittaa, tulee yleensä takaisin. Näin ei voi sanoa esim syrjäytyneistä aikuisista.

Heh. Köyhyys on periytyvää lapsella vain jos olet syntynyt milleniaalien sukupolveen tai 90-luvun jälkeen. Suurilla ikäluokilla ja äxxäläisillä ei ollut tätä ongelmaa sillä heidän nuoruudessaan elettiin yltäkylläistä kasvun kautta. Niin ne ajat muuttuu.

Tätä en ymmärrä. Miksi vain ei mennä töihin kuten ennen vahaan. Senkustabvain kävelee ovista sisään ja ilmottautuu työntekijäksi. Ei se sen vaikeampaa ole koskaan ollut.

Rikkauskin periytyy keskimäärin kolme sukupolvea. Miten ap ajatteli tämän ratkaista?

Kenestä vain saattaa tulla mitä vain, etukäteen ei voi varmasti tietää.

Vai että muka köyhyys periytyy. Taitaa olla pelkkää pseudotieteilijöiden satuilua. Synnyin -51 ja meitä oli samassa perheesse kymmenkunta lasta ja lisäksi vielä elätti perhe. Ei oltu mitään rikkaita vaan vaatteet saatiin lahjoituksesta, eikä ollut sähköjä tai sisävessaan. Nyt aikuisena pyöritän ihan hyvin kolmea yritystä ja molemmat lapset on yliopistossa, kovalla vaiballa raivasin ja taistelin itseni pois köyhyydestä mutta se puurtaminen ja raataminen selkäverillä ja hermot kireillä lopulta kannatti ja kovatyö tuotti hedelmää. Luvassa on leppoisat eläkepäivät Dubaissa kun sen aika vielä tulee.

Jaa, minä olen työttömän yksinhuoltajaäidin tytär, joka nyttemmin tienaa noin 6 000e/kk. Olemme siis ilmeisesti köyhä lapsiperhe, koska tutkimusten mukaan köyhyys periytyy

Musta tuli koodari. Pystyn viettämään laadukasta keskituloista perhe-elämää lähiössä rivarinpätkässä.

Itse jäin isoäitini kasvatettavaksi, kun teiniäitini lähti muille maille peruskoulun loputtua. Ei ollut pienestä eläkkeestä rahaa ostella tavaroita ja hyvä jos ruokaa oli joka päivä. Enolta sain käytetyn vanhan tietokoneen, kun täytin 12 vuotta... siitä se ajatus sitten lähti. Vaatteita sain diakonilta joskus. Usein ommeltiin itse.

Isoäiti ei saanut kummosia tukia, kun ryypiskelevä parikymppinen eno asui vielä "kotona". Ysäri laman aikaan ei hänkään oikein työllistynyt.

Vierailija kirjoitti:

Tätä en ymmärrä. Miksi vain ei mennä töihin kuten ennen vahaan. Senkustabvain kävelee ovista sisään ja ilmottautuu työntekijäksi. Ei se sen vaikeampaa ole koskaan ollut.

Oletko syntynyt 40 luvulla?

Köyhyys on toimintatapa ja jos nuo toimintatavat opetta ettenpäin niin joo periytyyhän se köyhyys ja huono osaisuus. Ihan riippumatta siitä kouluttautuuko ja saako hyväpalkkaisen duunin. Köyhyys on siellä edelleen korvien välissä aiheuttamasa tuhlailua ja suunnittelemattomuutta joka johtaa suurempiin ongelmiin suuremmilla tuloilla.

En tiedä. Nyt on ainakin monta lupaavaa uraa katkaistu rahapulan takia. Esim. Urheilu. Ei katkennut lahjakkuuden tai laiskuuteen vaan rahaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä en ymmärrä. Miksi vain ei mennä töihin kuten ennen vahaan. Senkustabvain kävelee ovista sisään ja ilmottautuu työntekijäksi. Ei se sen vaikeampaa ole koskaan ollut.

Oletko syntynyt 40 luvulla?

Silloinkin oli yleensä vaatimuksena että selvänä ilmestyi tehtaan porteille. Ainakin kunnes porukka lähti ruotsiin, sitten ei tarvinnu enää olla ihan täysin selvänäkään.

Ja jos kaikki muu meni pieleen oli kunnalla velvollisuus ottaa töihin.

Olen köyhästä neljälapsisesta perheestä. Minusta tuli keskituloinen valkokaulustyöläinen. Lapsuudenperheeni arvosti koulutusta eikä ollut ongelmia esim viinan kanssa, köyhyyteen oli perussyy se, että äiti oli kotiäiti ja isäkin matalapalkkaisessa työssä.

Varmasti köyhyys muun ohessa periytyy. Mutta olen nähnyt köyhien lapsiperheiden erilaisuuden. Osassa on selkeää...miten sen sanoo nätisti...heikkolahjaisuutta. Eli ei osata oikein tehdä mitään. Ei töissä eikä vapaa-ajalla eikä kauheasti ymmärretä maailman menosta. Uudet asiat pelottaa ja elämänpiiri pysyy pienenä.

Sitten on toisia, joilla on imago sidukasta ja sossutuesta. Tietävät kaiken tuista ja käyttävät paljon energiaa ja älyä niiden maksimoimiseksi. Sen takia eivät ehdi töihin ja kaveripiiri koostuu samanlaisista ja siksi ei edes kehdata mennä töihin. Jos työkkäri pakottaa, niin siitä tulee elämänsisältöä. Siis ei työstä, vaan siitä miten sen voisi laistaa. Jos se onnistuu, niin sitä kerrotaan sankaritarina. Jos se ei onnistu, niin sitä kerrotaan epäoikeuden mukaisuusen kokemuksena.

Sitten on ne joilla köyhyys on imago. Tekevät töitä, mutta eivät palkan takia vaan jonkun muun. Osaavat käyttää pienet rahat järkevästi, eivätkä kaipaa maallista mammonaa vaan luonnon elämyksiä yms. Eivät valita osastaan.

Väliin mahtui sitten vaikka kuinka paljon kaikkia muita köyhiä lapsiperheitä.

Yrittäjä ja ison perheen isä.

Minusta tuli insinööri. Vanhemmat puoliksi pakottivat opiskelemaan, koska itse olivat suurimman osan ajasta työttöminä kun olimme pieniä. Meitä on iso perhe, ja kaikilla meillä on korkeakoulututkinto. Minä sain jopa töitä, kaikki sisarukset eivät ole saaneet.